Amk-väitöskirjojen bibliografia avaa uusia näkymiä tietoon

14.03.2022

Photo by Gülfer ERGİN on Unsplash

Olen vuoden 2021 aikana koonnut ja valmistellut julkaistavaksi ammattikorkeakouluun liittyvien väitöstutkimusten systemaattisen bibliografian, joka sisältää 167 väitöstutkimusta. Tässä artikkelissa tarkastelen bibliografian piirteitä ja kokoamisprosessia sekä pohdin tämän ja vastaavanlaisten projektien mieltä 2020-luvun suomalaisessa ammattikorkeakouluympäristössä.

Esittelen ammattikorkeakouluun liittyvien väitöstutkimusten bibliografian ennen kaikkea prosessin kannalta. Sitä ei tulla julkaisemaan kaupallisesti, vaan se tulee saataville Wikipedian sisarprojektin, Wikikirjaston kautta. Aineiston luettelo on löydettävissä Wikipediasta nimellä Luettelo suomalaisiin ammattikorkeakouluihin liittyvistä väitöskirjoista (https://tinyurl.com/2p84cvyk). Linkki bibliografiaan Wikikirjastossa liitetään myöhemmin em. sivulle.

Uusi sivistyssanakirja (toim. Aikio & Vornanen 1990) määrittelee bibliografian systemaat­ti­seksi kirjaluetteloksi ja toisaalta tieteenhaaraksi, jonka tehtävänä on kirjallisten tuotteiden luette­loiminen ja selostaminen.

Suominen (2001, 66) toteaa hyvässä kirjastonhoitajuudessa ilmenevän kykyä nähdä metsä puilta, nähdä ’meidän’ [tässä yhteydessä ammattikorkeakoulun] dokumentaarinen historia ja ymmärrys. Tämän ymmärryksen eräs tarttumapinta voi olla systemaattinen bibliografia, joka näyttää näkökulmien moninaisuutta ja kehitystä kehkeytyvässä instituutiossa ja sen eri kulttuureissa.

Miksi bibliografiaa tarvitaan?

Arvioni ammattikorkeakouluun liittyvän väitöstutkimusten bibliografian tarpeesta on seurausta ensinnäkin havainnosta, että näistä tutkimuksista kirjoitetaan niiden itsensä ulkopuolella yllättävän vähän. Väitöskirjoihin sisältyy tavallisesti kirjallisuuskatsaus, myös väitöstilaisuuksien johdanto­luennot eli lektiot yleensä julkaistaan. Lisäksi on laadittu rehtorivoimin yksittäisiä katsauksia.

Rauhala ym. (2016) totesivat, ettei Salon ja Frimanin (2006) katsauksen lisäksi ole tehty muuta ammattikorkeakoulutusta koskevan tutkimuksen laajan kokonaisuuden tarkastelua. Salo ja Friman rajasivat tutkimuksensa kasvatustieteen alaan kuuluviin väitöskirjoihin. Tässä artikkelissa puheena oleva bibliografia kattaa kaikki vuoden 2021 loppuun mennessä ilmestyneet väitöstutkimukset, joihin on Melinda-tietokannan kuvailuissa liitetty YSO-termi ammattikorkeakoulut. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan.

Photo by <a href="https://unsplash.com/@alexlvrs?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText">Alex Lvrs</a> on <a href="https://unsplash.com/?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText">Unsplash</a>

Ammattikorkeakoulujen tietokäsitykset ja bibliografian haaste

Toinen syy projektiin liittyy omiin tutkimuskiinnostuksiini. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä tapahtuvaan tiedonkäyttöön kohdistunut väitöstutkimukseni (Kämäräinen 2018) herätti mielenkiintoni ammattikorkeakoulun tietokäsityksiin laajemmin (Kämäräinen 2020). Mitä piilee ammattikorkeakoulua ympäröivän sujuvan, mutta lähemmin katsoen onton tietoperusta- ja osaamispuheen takana? Halu avata yksittäisten ammattikorkeakoulujen tietokäsityksiä näyttää vähäiseltä. Tällaisesta avauksesta hyötyisi kuitenkin koko korkeakoulukenttä.

Kolmantena perusteluna on samalla kertaa tulevien ammattikorkeakoulun tutkijoiden tukeminen ja haastaminen. Bibliografiatyön perinteisiä motiiveja on säästää tiedonhakijan aikaa, siis Ranganathanin IV lain säästä lukijan aikaa (Ranganathan 1967, 121) sovellus. Bibliografia myös haastaa käyttäjiään, tässä tapauksessa esimerkiksi tulevia väitöskirjantekijöitä erityisesti ammattikorkeakoulupiireissä. Koska uuden apuvälineen myötä ei ole enää entisessä laajuudessa tarpeen käyttää aikaa väitöstutkimusten mekaanisen etsimisen ja hankinnan rutiiniin, voi keskittyä resurssien tehokkaampaan sisällölliseen käyttöön, parempaan oman ja aiemman tutkimuksen dialogiin. Tämän pitäisi näkyä myös tuotoksissa.

Aineisto

Eräs projektin peruskysymys oli, mitä tarkoitetaan ammattikorkeakouluun liittyvällä väitöskirjalla. Tähän ei ole mahdollista luoda samalla kertaa kattavaa ja selkeää sisällöllistä perustetta. Sisällöllisellä perusteella tarkoitan tässä jotain muuta kuin nimellistä eli termiin ammattikorkeakoulu perustuvaa valintakriteeriä.

Kuinka aihetta on lähestytty aikaisemmin? Esimerkiksi Rauhala ym. (2016) paikantavat välille 1996–2014 julkaistuja väitöskirjoja 170 kpl. Ne on em. lähteen mukaan haettu Finnasta hakutermeillä ammattikorkeakoulu, yrkeshögskola, polytechnic, university of applied sciences.

Jos käytetään nimellistä perustetta ja sen kriteerinä asiasanaa ammattikorkeakoulut, saadaan aikaväliltä 1996–2014 Melindasta dupletit poistettuna 139 tutkimusta. Ero on huomattava. Rauhalan ym. tutkimuksesta tehty artikkeli ei sisällä aineiston nimekeluetteloa. Tarkkaan ottaen siinä ei myöskään em. hakukriteerien puolesta rajoituta suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Omasta aineistostani rajautuu tällä perusteella pois Altmäe (2009), jossa kohteena on Viron ammattikorkeakoulujen tekniikan ala.

Toinen ennalta pohtimani ongelma koski ajallista rajausta. Kuka on kiinnostunut vanhoista väitöskirjoista? Mikä on vanha, 10 vuotta, 5 vuotta – vai kuusi kuukautta? Tällaiset rajaukset olisivat väistämättä subjektiivisia, miten arvovaltaisesti ne esitettäisiinkin. Päädyin omaksumani nimellisyyden periaatteen mukaisesti asettamaan rajan siihen, kun kuvailutermiä ammattikorkeakoulut alettiin käyttää. Tällä kriteerillä vanhimmat aineistoni tutkimukset ovat Orelma (1996) ja Peltomäki (1996).

Projekti ja prosessi

Bibliografian tietuerakenne jakautuu kahteen osaan: luetteloiviin perustietoihin ja aineiston tutkimuksellista soveltamista tukevaan vakiomuotoiseen tiivistelmään. Perustiedot ovat tavanomaisia: tekijä, julkaisuvuosi ja nimeke. Näiden lisäksi tallennetaan yliopisto, tiedekunta ja yksikkö sekä mahdollinen muu julkaisija.  

Vakiomuotoinen tiivistelmä on rakennettu tutkimusraportin vakiintuneen IMRD-rakenteen pohjalle, jota on laajennettu ennakoitujen käyttötarkoitusten suunnassa. Tiivistelmän elementit muodostavat kolme ryhmää: I tutkimustehtävä(t) tai –ongelma(t), tutkimusmenetelmä(t), aineisto(t), viitekehykset, II keskeiset tulokset, tulosten sovellukset ja/tai jatkotutkimusaiheet, tutkimuksen rajoitukset, III tutkimuksessa mainitut oppilaitokset, annetut viittaukset, saadut viittaukset.

I ryhmä on tarkoitettu antamaan tulevien tutkimusten tekijöille informaatiota ammattikorkeakouluun liittyvien väitöskirjojen ominaisuuksista suunniteltuina tutkimuksina.

II ryhmä kertoo tutkimuksista valmiina tuotoksina.

III ryhmä paikantaa tutkimuksia suhteessa toisiinsa ja Suomen koulutusjärjestelmään.

Bibliografian laatimisprosessi jakautui luontevasti kahteen linjaan, painettuihin ja digitaalisiin aineistoihin, aineiston saatavuuden ja logistiikan suhteen. Painetut aineistot toimitti Laurea-kirjaston Hyvinkään toimipiste omien rutiiniensa mukaisesti. Keskeinen resurssi olivat 3AMK-kirjastojen (Haaga-Helia, Laurea, Metropolia) kokoelmat, lisäksi hyödynnettiin Varastokirjastoa ja kolmantena vaihtoehtona muuta kaukolainausta. Vain viimeksi mainittu kanava aiheutti suoria kustannuksia.

Vieraskielisten (englanti ja ruotsi) aineistojen käsittelyssä varoin niiden kasautumista ja lomitin niitä suomenkielisten kanssa. Painettujen aineistojen saapumista odotellessa jatkoin sähköisinä julkaistujen parissa. Prosessin hallinnassa käytin kunkin tutkimuksen kohdalla Excelillä hallitsemassani aineistoluettelossa tilakoodia, joka kuvasi prosessin etenemistä desimaaliosa-asteikolla välillä 0,0–1,0 (ei aloitettu–valmis). Koodi mahdollisti useamman tutkimuksen kuvailun lomittain ja siten ehkä ajoittain virkisti ja motivoi prosessin etenemistä. Kiinnostus aihepiiriin ja tutkimusten lähestymistapoihin oli kuitenkin päämotivoija.

Kysymyksiä vastaanotosta ja käytöstä

Ammattikorkeakoulua koskevan tutkimuksen kontekstissa aiempia väitöstutkimuksia voidaan käyttää esimerkiksi seuraavilla neljällä tavalla:

  1. Erillisinä, jolloin tutkimuksen edetessä tehdään tarpeenmukaisia hakuja ja saadaan niiden tuloksissa myös väitöstutkimuksia. Väitöskirjat voivat tällöin olla yksittäisiä palikoita, jotka sijoitetaan oman tutkimuksen kokonaisuuteen relevanteille paikoille. Tämä tulkinta sopii yhteen sen lähtökohdan kanssa, että tutkimusraporttia pidetään rakenteellisesti hyvin määriteltynä ”koneena” (Kämäräinen 2018, 55, 181-182).
  2. Tutkimuksiin kohdistuva tiedontarve jäsennetään aiheiden ja tutkimusongelmien, viitekehysten ja menetelmien mukaan, jolloin aiemmat tutkimukset näyttäytyvät näillä kriteereillä ryhmiteltyinä. Tällöin aiempia tutkimuksia käsitellään ikään kuin ”poikittain”. Tarvittavaa ainesta poimitaan (berry picking, ks. Savolainen 2018) laajemmasta kirjallisuudesta esimerkiksi menetelmiin liittyen.
  3. Tehdään tiedonhakuja systemaattisesti ja kootaan niistä työbibliografia ja/tai kirjallisuuskatsaus, jolloin samalla muodostuu jonkinlainen kokonaiskuva aiemmasta tutkimuksesta. Tätä lähestymistapaahan usein suositellaan opiskelijoille. Kirjallisuuskatsaus tulee kontribuutiona esiin kahdentoista aineiston tutkimuksista, joko tekijän ilmaisemana tai omana nostonani.
    Korkeakoulukirjastot ovat luopuneet bibliografian ja viittausten tekemistä tukevan viitteidenhallintajärjestelmän Refworksin lisenssistä, joka muodostui niille rasitteeksi palveluntuottaja Proquestin muutettua toimintamalliaan. Tarjolla on toki lukuisia muitakin vastaavia välineitä, mutta jaksetaanko niihin panostaa organisaatioissa vai tyydytäänkö omiin virityksiin ja käsipeliin, on oma kysymyksensä.
  4. Lähestytään tutkimuksia metateoreettisesti, jolloin painopiste on aiemman tutkimuksen taustaoletuksissa ja valinnoissa suhteessa oman tutkimuksen intresseihin ja designiin.

Metatiede tai tieteentiede tarkastelee esimerkiksi sitä, miten tieteessä voidaan toimia niin, että saavutetaan parempia, tarkempia ja käyttökelpoisempia tuloksia (Ioannidis ym. 2015). Tällöin pyritään oppimaan aiemmista, myös toisten alojen tutkimuksista muita kuin oman tutkimuksen substanssiin liittyviä asioita. Metateoria koskee oletuksia tutkimuksen kohdeilmiöistä ja siitä, miten sitä tutkitaan (Dervin 2005, 25). Talja ym. (2005) totesivat osuvasti, ettei tutkija valitse metateorian käyttämisen ja käyttämättä jättämisen välillä. Sen sijaan valinta koskee sitä, tunnistaako hän toimintaansa ohjaavat metateoreettiset lähtökohdat vaiko ei.

On oletettavaa, ettei aineistoja käytetä väitöskirja- ja muissa projekteissa vain yhdellä edellä kuvatuista tavoista. Ohjattuihin tutkimuksiin seminaareineen sisältyy yleensä esimerkiksi vaatimus erillisistä tutkimussuunnitelmista ja kirjallisuuskatsauksista, jolloin tarvitaan orientaation 3 mukaista lähestymistä. Orientaatio 2 voi vallita, kun tekijä on jo päättänyt oman lähestymistapansa ja etsii sille tukea ja haastajia. Orientaatio 1 korostuu kenties viimeistelyvaiheessa. Orientaation 4 tulisi läpäistä koko tutkimus. Suunnitteluvaiheessa siitä olisi erityistä apua, mutta välttämättä osaaminen ei vielä riitä tämän abstraktin näkökulman käsittelyyn.

Yhteenveto: onko väitöskirjojen bibliografia mahdollisuus johonkin uuteen?

Kuten edellä esitellystä bibliografian rakenteesta on käynyt ilmi, se mahdollistaa varsin monipuolisen perehtymisen tutkimuskenttään hankkimatta ja käymättä läpi kaikkia yksittäisiä tutkimuksia. Bibliografian käytön pitäisi ideaalitilanteessa aikanaan näkyä ammattikorkeakouluun kohdistuvien väitöstutkimusten tason nousuna. Emme kuitenkaan elä ideaalimaailmassa.

Aineiston väitöskirjat syntyvät usean korkeakoulukulttuurin leikkauspisteissä: on väitöstutkimusta ohjaava ja sen aikanaan hyväksyvä tiedekorkeakoulu toisaalta on tutkimusympäristöksi halukkaasti tai vastahakoisesti (on raportoitu myös kieltäytymisistä) asettuva ammattikorkeakoulu, molemmat omine kulttuureineen.

Lähitulevaisuudessa ammattikorkeakoulua tutkivat nettinatiivit; aivan vielä ei väitöskirjojen osalta ole se aika. Nuorille tohtoriopiskelijoille on Spezin (2016) mukaan ominaista, että he tutkivat hyvin rajattua osa-aluetta, harvemmin valitsevat aihettaan itse ja kokevat alussa tehtävän ylivoimaiseksi, mistä selviämisessä heitä auttaa ohjaajien ja vertaisten tuki. Nämä näkökohdat tuskin sellaisenaan pätevät tämän aineiston edustamiin väitöskirjantekijöihin; pikemminkin heillä on enemmän valinnanvapautta, usein pitempi aikaperspektiivi ja yleensä lujat sidokset ammattikorkeakouluun.

Väitöskirja saattaa olla kymmenen vuoden prosessin yhteenveto, joka muodollisesti varmistaa jo hoidetun yliopettajan tai lehtorin vakanssin tai toisessa ääripäässä johtaa liian terävän kritiikin takia tekijän potkuihin ainakin välillisesti. Mahdollisesti juuri näistä syistä aineistossa on huomattavan vähän kriittisyyttä ammattikorkeakoulua kohtaan. Joitakin esimerkkejä kuitenkin löytyy. Siksikin pidän aineiston kokoamista ja julkaisua tärkeänä. Aineiston pohja on saatavilla Wikipediassa nimellä Luettelo suomalaisiin ammattikorkeakouluihin liittyvistä väitöskirjoista. Siihen liitetään myöhemmin linkki Wikikirjastossa julkaistavaan varsinaiseen bibliografiaan.

Lähteet

  • Altmäe, Arvi 2009. Koulutuksen laatu Viron tekniikan alan ammattikorkeakouluissa. Tampere: Tampereen yliopisto.
  • Dervin, Brenda 2005. What methodology does to theory: Sense-making methodology as exemplar. Teoksessa: K. E. Fisher, S. Erdelez & E. F. McKechnie (toim.), Theories of information behavior (s. 25–30). Medford, NJ: Information Today.
  • FAQ - Usein kysyttyä: RefWorks-viitteiden siirto. Turku: Turun yliopiston kirjasto. https://utuguides.fi/Refworks/FAQ Luettu 30.11.2021.
  • Kämäräinen, Juha 2018. Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Väitöskirja, informaatiotutkimus, Oulun yliopisto.
  • Kämäräinen, Juha 2020. Tietokäsityksen käsite ammattikorkeakouluun liittyvissä väitöstutkimuksissa. Informaatiotutkimus 2-3/2020. https://doi.org/10.23978/inf.98617
  • Määttä, Kaarina (toim.) 2009. Väitöskirjan lumo: tohtoriksi valmistumisen vaiheet sekä sen tuki ja ohjaus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
  • Orelma, Ari 1996. Insinöörikoulutus epävarmuuden yhteiskunnassa. Turku: Turun yliopisto.
  • Peltomäki, Eila 1996. Sosiaalialan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimiskokemusten kehittyminen henkilökohtaisessa ohjausprosessissa. Joensuu: Joensuun yliopisto.
  • Ranganathan, Shiyali Ramamrita 1967. Prolegomena to Library Classification, 3rd ed. London: Asia Publishing House.
  • Rauhala, Pentti, Kantola, Mauri, Friman, Mervi & Huttula Tapio 2016. Ammattikorkeakoulutus tutkimuksen kohteena. Tiedepolitiikka 3/2016, 57-68.
  • Salo, Kari & Friman, Mervi 2006. Katsaus akateemiseen kasvatustieteelliseen ammattikorkeakoulututkimukseen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (3), 71–84.
  • Savolainen, Reijo 2018. Berrypicking and information foraging: Comparison of two theoretical frameworks for studying exploratory search. Journal of Information Science 44 (5), 580–593.
  • Spezi, Valérie 2016. Is information-seeking behavior of doctoral students changing?: A review of the literature (2010–2015). New review of academic librarianship 22 (1), 78–106.
  • Suominen, Vesa 2001. Pieni kirjastofilosofia: kirjastonhoitajuuden käsite sekä ammatillinen, opillinen ja poliittiskulttuurinen käytäntö.Oulu: Oulun yliopisto.
  • Talja, Sanna, Tuominen, Kimmo & Savolainen, Reijo 2005. "Isms" in information science: Constructivism, collectivism and constructionism. Journal of Documentation 61(1): 79–101.
  • Uusi sivistyssanakirja (toim. Annukka Aikio & Rauni Vornanen) 1990. Helsinki: Otava.

Kirjoittajat

Juha Kämäräinen

tietoasiantuntija, FT

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Juha Kämäräinen ke 23. maaliskuuta 2022 15.40.49

Bibliografian osittain tarkistamaton versio on nyt paikoillaan artikkelissa kerrotussa paikassa. Suora linkki:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Suomalaiseen_ammattikorkeakouluun_liittyvien_v%C3%A4it%C3%B6skirjojen_bibliografia.pdf

Minna Marjamaa to 24. maaliskuuta 2022 09.06.18

Erittäin ison työn olet tehnyt ja tämä on varmasti hyödyllinen ammattikorkeakouluille.

Jätä kommentti