AMKIT-konsortiolle taustaa ja konsortion alkuvaiheita muistellen

Vuosi 2026 on ammattikorkeakouluissa juhlavuosi. Opetusministeriö myönsi 35 vuotta sitten, 11.4.1991, ensimmäiset kokeiluluvat yhdeksälletoista ammattikorkeakoululle. Kokeilun aloituksesta viisi vuotta myöhemmin vuonna 1996 vakinaistettiin ensimmäiset ammattikorkeakoulut. Ensimmäisten vakinaisten ammattikorkeakoulujen aloituksesta viiden vuoden kuluttua perustettiin vuonna 2001 Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio, AMKIT-konsortio. 

Kirjastoja luotiin tyhjästä - taustaa konsortiolle

Ammattikorkeakoulukirjastojen määrätietoinen kehittäminen käynnistyi eri puolella Suomea ensimmäisten kokeilujen mukana. Kirjastojen kehittäminen oli yksi painopiste korkeakouluissa ja korkealla sijalla arvioitaessa ensimmäisiä vakinaistettavia ammattikorkeakouluja.

Erilaisissa Opetushallituksen nimittämissä työryhmissä pohdittiin monia vähimmäissuosituksia amk-kirjastoille, kuten tiloja, kirjamääriä ja ammatillisia resursseja. Täytyy muistaa, että Suomessa oppilaitoskirjastotoiminta oli erittäin satunnaista ja niissä oli kirjastoammattilaisia vähän. Minulla oli ilo ja suorastaan etuoikeus olla mukana Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi valtakunnallisessa toiminnassa heti kokeiluajan alusta lähtien. 

Arene ry nimesi 1990-luvun puolivälissä ensimmäisen kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän, jossa puheenjohtajana oli rehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, jäseninä Tarja Koskimies, Marja Widenius, Katri Vänttinen, Iris Tahvanainen, Esa Lempiäinen, Marjariitta Viiri ja minä. Työryhmän vahva tuki oli Varmola, jonka avustuksella luotiin kirjastoasioissa myös suorat yhteydet opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ministeriössä olivat aluksi johtaja Juha Arhinmäki ja myöhemmin johtaja Hannu Siren ja korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen tärkeitä yhteyshenkilöitämme, ennen kaikkea raha-asioissa. Kun hyvä idea syntyi ja kehittyi, niin sitten kilautimme Hannulle tai Sepolle! 

Kirjastonjohtajien kokouksissa perustettiin myös omia työryhmiä. Vuosikymmenen lopulla pohdittiin yhdessä kirjastojen laadullista arviointia ja laadittiin ensimmäinen kirjastostrategia, jossa yhteistyötä korostettiin.

Kirjastojen tehokkaalla keskinäisellä verkostoitumisella voidaan edistää ammattikorkeakoulukirjastojen valtakunnallista näkyvyyttä; yhdessä olemme enemmän.

Yhteistyö yliopistokirjastojen kanssa

Lähes kymmenen vuotta kului, kun yhteistyö alkoi kehittyä yliopistokirjastojen kanssa.  Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen neuvottelukunta jätti kesäkuussa 1999 opetus- ja kulttuuriministeriölle kannanoton Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä. Kannanotto kohdistui kolmeen aiheeseen:

1. Elektroninen aineisto
2. Yhteisjärjestelmä
3. Yhteistyön laajentaminen.

Yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmähanke (Linnea2) kiinnosti myös ammattikorkeakoulukirjastoja ja liittymisen edellytyksiä alettiin selvittää ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Neuvottelukunta päätti perustaa kehittämisryhmän pohtimaan Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyötä. Ryhmässä oli myös Arene ry:n ammattikorkeakoulukirjastojen edustus yhteistyösihteeri Meri Kuula-Bruunin kautta. Kehittämisryhmä käytti työskentelynsä periaatteina vuonna 1998 toimineen Amyli-työryhmän suosituksia, jonka puheenjohtajana oli ollut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kirjastonjohtaja Marja Widenius. 

Keväällä 2001 Areneen palkattiin projektipäälliköksi Katri Kati Vänttinen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta. Katin tehtävänä oli edistää kirjastojen yhteishankkeita ja siten olla heti aktiivisesti mukana ammattikorkeakoulujen edustajana yhteisjärjestelmäneuvotteluissa Linnea-2 konsortion kanssa. 

Oman konsortion aika

Aika pian yhteisen tietojärjestelmän hankinta ja Linnea2-konsortiossa mukana olemisen ehdot osoittautuivat ammattikorkeakoulukirjastoille huonoiksi, tarjolla oli ainoastaan liitännäisjäsenyys ilman äänioikeutta. Tähän amk-kirjastot eivät voineet suostua. Päätettiin selvittää, onko ammattikorkeakoulukirjastojen mahdollista muodostaa oma konsortio ja hankkia oma amkien yhteisjärjestelmä kirjastoille. Kati neuvotteli hankkeesta järjestelmän kehittäjän Endeavorin (Voyager) kanssa ja estettä ei ollut. Nyt tarvittiin konsortio amkeille, ja halu lähteä mukaan yhteisen tietojärjestelmän hankintaan. Ammattikorkeakouluja oli tuolloin 31. 

Rehtorit lähtivät syksyllä 2001 opintomatkalle Italiaan ja Kati oli mukana esittelemässä ehdotusta konsortion perustamisesta ja yhteisjärjestelmän hankinnasta. Rehtorit näyttivät matkalla heti vihreää valoa. OKM:ssä Seppo Kiiskinen järjesti amkeille oman rahoituksen yhteiseen Voyager-projektiin, noin 5,3 miljoonaa euroa. Rahoituksen ehtona oli, että kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa otetaan Voyager- kirjastotietojärjestelmä käyttöön. Näin syntyi mittava Voyager-projekti ja AMKIT-konsortio. Jo saman vuoden joulukuun puoleen väliin mennessä oli ammattikorkeakoulujen toimitettava valtakirja Arenen toimistoon, jolla Arene ry valtuutettiin allekirjoittamaan Voyager-kirjastojärjestelmän hankintasopimus ammattikorkeakoulujen puolesta Endeavorin kanssa. Kaikki tämä tapahtui lähes silmänräpäyksessä. Kati jatkoi määrätietoisesti hankkeen toteutusta ja ideointia mm. järjestelmän käyttöönotosta ammattikorkeakouluissa viidessä aallossa. Ja näin tapahtui!

AMKIT-konsortion toiminta käynnistyy ja laajenee

AMKIT-konsortion, Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion, järjestäytymiskokous pidettiin 25.1.2002, jossa valittiin ensimmäinen johtoryhmä vuoden 2003 vuosikokoukseen saakka. Puheenjohtajaksi valittiin rehtori Pertti Vuorela Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja varapuheenjohtajaksi tietopalvelupäällikkö Sirkku Blinnikka Lahden ammattikorkeakoulusta, johtoryhmään kuusi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nyt ajatellen hallinto oli aika raskas kokonaisuus, mutta se oli kuitenkin sitouttava ja toimiva hyvän yhteistyömme ansiosta. Pertti Vuorela jäi aika pian pois puheenjohtajan tehtävästä ja minä toimin sitten puheenjohtajana vuoden 2006 vuosikokoukseen saakka. Lappeenrannassa pidetyssä kokouksessa puheenjohtajuus siirtyi tietopalvelupäällikkö Ulla Ohvolle Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Varapuheenjohtajana jatkoi tietopalvelupäällikkö Iris Tahvanainen EVTEK-ammattikorkeakoulusta. Johtoryhmään kuuluivat lisäksi jäsenet Päivi Ylätalo, Hanna-Riina Aho, Iiris Kuusinen, Marika Puputti, Maria von Hertzen ja Sinikka Luokkanen sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Arja Kuisma, Kauko Maskulainen, Marita Ahola, Nina Hyvönen, Maija Koponen ja Eeva Klinga-Hyöty. Konsortion johtoryhmän tehtävä oli strateginen, koska Voyager-hankkeella oli erillinen operatiivinen ohjausryhmä, jossa käytännön asiat ratkaistiin järjestelmän käyttöönotossa sekä rakentavassa yhteistyössä Linnea2-konsortion kanssa.

AMKIT-konsortion tehtävät laajenivat Voyager-hankkeen ohessa. Yhteistyö myös kehittyi vakaasti yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. Mukaan tulivat myös elektroniset aineistot sekä Finelib-konsortio. Sitten alkoi myös Theseuksen kehittäminen ja käyttöönotto, joka vielä vuonna 2026 on amkien yhteinen julkaisualusta. 

AMKIT-konsortion kokonaisuus ja osittain tehtävätkin lienevät muuttuneet amkeihin kohdistuneiden muutosten vuoksi. Onhan ammattikorkeakoulujen määrä vähentynyt lähes kolmanneksella yhdistymisten sekä yliopistokonserneihin liittymisten vuoksi. Mutta kaikista viimeisimpänä oli todella yllättävä uutinen Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjaston alasajosta. 

Lämpimät onnittelut 25-vuotiaalle AMKIT-konsortiolle ja uusia ideoita haasteiden voittamiseksi!