AMKIT-konsortion 25-vuotisjuhlat keräsivät AMK-kirjastolaiset yhteen

Kesäkuun alussa Haaga-Helian Pasilan kampukselle kerääntyi noin 100 nykyistä ja entistä AMK-kirjastolaista juhlimaan konsortion 25-vuotista taivalta. Kaksipäiväisen vuosijuhlan ensimmäisenä päivänä kokoonnuttiin yhteen juhlaseminaariin ja vietettiin iltajuhlat Keskustakirjasto Oodissa ja toisen päivän verkostopäivässä ohjelmassa oli työpajoja ja asiantuntijapuheenvuoro. Tekoälyn ja disinformaation maailmassa AMK-kirjastojen työ ja osaaminen ovat kullanarvoisia. 

Eläköön yhteistyö!

Tapahtuman avaussanoissa AMKIT-konsortion puheenjohtaja Pekka Uotila johdatteli kuulijat juhlan tunnelmaan muistuttamalla tiedon ja tiedonhallinnan merkityksestä ja kirjastojen roolista siinä. Kysymys siitä, mihin tietoon voi luottaa, mikä tieto on hyvää, on pohdituttanut ihmisiä jo vuosituhansien ajan ja lähes yhtä kauan kirjasto on ollut tarjoamassa siihen vastauksia. 

Kuva 1. AMKIT-konsortion puheenjohtaja Pekka Uotila

AMKIT-konsortio on hyvä esimerkki kirjastojen resilienssistä. Kyseessä ei ole vain ammattilaisten verkosto tai tukipalveluiden yhteenliittymä, vaan verkosto, joka on muokannut koko ammattikorkeakoulukenttää. Tästä erinomainen esimerkki on Theseus, joka AMKIT-konsortion huomassa on kasvanut tunnetuksi ja merkitykselliseksi palveluksi. Ja onhan myös AMK-kirjastolaisten oma lehti, Kreodi, joka toimii hyvänä esimerkkinä ammatillisesta julkaisemista. Ajat muuttuvat ja paineita on, mutta konsortio pystyy silti edelleen pysymään relevanttina. 

Tärkeintä konsortiotyössä on yhteistyö erilaisissa verkostoissa, työryhmissä, webinaareissa ja spontaaneissa verkostoissa. Kun jaetaan kokemuksia, se antaa osallistujille paljon. Erilaisia konsortion alla toimivia kokoontumisia on viikoittain ja AMKilaiset osallistuvat kokouksiin aktiivisesti. Uotila kiitti kaikkia AMKIT-konsortion eteen työskenteleviä, ja muistutti, että juuri meidän työmme ja sitkeytemme tekevät tästä enemmän kuin verkoston, yhteisen voimanlähteen. 

Yhteistyön voimasta muistutti myös AMKIT-konsortiota lämpimästi onnitellut Arenen tervehdyksen tuova Arenen vt. toiminnanjohtaja Anna Välimaa, yhteistyö ja verkostot ovat keskeinen työkalu myös edunvalvonnan toteuttamisessa. Ammattikorkeakoulut ovat ratkaisukoneita, jotka tuottavat tärkeää osaamista koko Suomelle ja tässä myös AMK-kirjastoilla on oma roolinsa.

Kuva 2. Arenen tervehdyksen toi Anna Välimaa 

Mitä disinformaation takana oikeasti on?

Siim Kumpas Euroopan Unionin ulkosuhdehallinnosta (Leader of the Policy, Strategy & Partnerships Team at the Info Integrity & Countering FIMI Division, European External Action Service (EU)) esitteli yleisölle käsitteen FIMI, joka tulee englannin kielen sanoista foreign information manipulations and interference. Tällä tarkoitetaan pääasiassa ei-laitonta toimintaa, joka uhkaa tai voi vaikuttaa negatiivisesti arvoihin, toimintoihin ja poliittisiin prosesseihin. Toiminta on luonteeltaan koordinoitua, tarkoituksellista ja manipuloivaa. 

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään väärän tai harhaanjohtavan, eli disinformaationa levitetyn tiedon oikaisemisesta, vaan toiminnan laajemman kuvan tarkastelusta. Tarkasteltavana on, kuka tietoa levittää ja onko mukana valtiotason toimintaa, miten tiedon välittäminen on koordinoitu ja järjestetty, millaista sisältöä luodaan tai jaetaan, kuinka laajasti ja keneen tällä vaikutetaan ja millaisia haittoja toiminnalla on sekä kuinka haitallista ja vakavaa toiminta on. Näitä seikkoja tarkastelemalla päästään syvemmälle toiminnan ytimeen ja voidaan mahdollisesti myös osoittaa, kuka operaation on käynnistänyt.

Kuva 3. Siim Kumpasin esitys alkoi lainauksella Kaja Kallakselta, jossa kuvataan FIMIn rvaikutusta demokratiaan.

Disinformaation ja verkkohäirinnän torjuminen

Disinformaatiota ja verkkohäirintää vastaan voidaan varautua. Keskeistä varautumisessa on tietää, mikä on nykyinen tilanne ja mihin toiminta erityisesti kohdistuu. Tärkeää on myös kansalaisten tietämyksen tason kasvattaminen ja resilienssin kehittäminen, mitä paremmin disinformaatiota ja verkkovaikuttamista ilmiönä tunnetaan ja tunnistetaan, sitä huonommin erilaiset vaikutusyritykset onnistuvat. Toki myös sääntelyä tarvitaan, jotta toimintaa voidaan hankaloittaa, hidastaa ja paljastaa sekä vaikuttaa myös diplomatian keinoin erilaisilla poliittisilla lausunnoilla tai jopa sanktioilla. Maailman suurin tietokanta FIMIstä: https://euvsdisinfo.eu/

Disinformaation tuottaminen tekoälyavusteisesti on saavuttanut valtavan volyymin eikä kaikkea disinformaatiota pystytä pysäyttämään. Siksi tunnistetaan trendejä, mitä tietoa manipuloidaan nyt. Myös AMK-kirjastot tukevat informaatioresilienssiä ja voivat omalta osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden ja henkilökunnan varautumistaitoihin. 

Kirjasto mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

Metropolian kestävän kehityksen päällikkö Anssi Almgren listasi kestävän kehityksen taitolistauksesta taitoja, jotka ovat kirjastotoiminnan ytimessä, kuten dialogisuus, kriittinen lukutaito, tutkiva ajattelu, tulevaisuuslukutaito, yhteistyö ja oikeudenmukaisuus. Kirjastojen perusajatus, vapaus valita luettavansa ja sitä kautta saada uutta tietoa ja oppia ymmärtämään uusia näkökulmia kehittää monia tulevaisuuden taitolistauksen asioita. 

Kuva 4. Anssi Almgrenin esityksessä nostettiin esiin kirjasto tulevaisuustaitojen kehittäjänä

Kestävä tulevaisuus kasvaa ajattelun taidoista. Tietoa ja erilaisia sisältöjä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tekoäly tuottaa tietoa sekunneissa ja algoritmit tarjoavat lukijalle otsikoita, jotka häntä kiinnostavat muodostaen kuplia, joissa vain samanmielinen uutisointi näkyy. Tarvitaan siis entistä enemmän kykyä kysyä mistä tieto tulee, kenen ääni kuuluu, kenen ääni puuttuu ja onko väitteen taustalla oletuksia tai agendoja. Eli tarvitaan kirjastolaisille niin tuttua kykyä arvioida tiedon luotettavuutta. 

Tekoälysivistys arvostaa myös ihmistä ja punnittua ajattelua

Aalto-yliopiston informaatioasiantuntija Karkki Havaste nosti puheenvuorossaan esiin korkeakoulukentällä on vallitsevan ajatuksen generatiivisen tekoälyn käytöstä välttämättömyytenä, tekoälyä kuuluu käyttää pysyäkseen relevanttina. Aiheesta käydään myös runsasta julkista keskustelua, toisaalta painottaen tekoälytaitoja tulevaisuuden työelämätaitoina ja toisaalta kritisoiden generatiivisen tekoälyn käytön vaikutuksia erityisesti tutkimukseen ja julkaisemiseen, joissa generatiivisen tekoälyn käyttäminen näkyy esimerkiksi tekaistujen lähteiden yleistymisenä tutkimusjulkaisuissa. 

Kuva 5. Karkki Havasteen puheenvuoron aiheena oli "Kohti tekoälysivistystä korkeakouluissa"

Generatiivista tekoälyä voi käyttää myös ”hyviin” asioihin. Voimakas ja laadultaan värikäs tekoälyn käytön kasvu sekä akateemisessa kontekstissa että sen ulkopuolella paineistaa korkeakouluja ohjaamaan tekoälykäytäntöjä. Tässä nimenomaan kirjastolaisten taidot ja osaaminen ovat ytimessä, eniten meitä tarvitaan silloin kun palataan kysymykseen siitä, mitä tieto on ja miten sitä arvioidaan.

Miksi kirjastolaiset sitten ohjaisivat tekoälyn vastuullista käyttöä? Havaste muistuttaa, että kirjastolaisilla on vahvaa osaamista, joka kannattaa tehdä näkyväksi ja hyödynnettäväksi korkeakoulun sisällä. Tekoälysivistystyö, jossa tekoälyn vastuullisuutta ja tarkoituksenmukaista käyttöä edistetään korkeakouluissa, ei ole evankeliointia kumpaankaan suuntaan, vaan maltillinen, punnittua ajattelua painottava lähestymistapa uuteen työvälineeseen. Tekoälysivistystyön paras tekijä on kirjastolainen.

Kuva 6. Iltajuhlassa Keskustakirjasto Oodissa kohotimme maljan 25-vuotiaalle AMKIT-konsortiolle 

Työpajapäivässä keskustelua, uusia ideoita ja voimavaroja muutokseen ja stressiin

Työpajapäivässä osallistujien valittavana oli työpajat kestävästä kehityksestä, e-aineistojen lukemisen helpottamisesta, tekoälyn käytöstä tiedonhaussa sekä vääristellyn tiedon learning cafe. Lisäksi kirjastonjohtajat kokoontuivat omassa sessiossaan. Kaikki ryhmät keskustelivat vilkkaasti ja uusia ajatuksia myös jatkoon saatiin mukaan kotiinviemisiksi sekä seuraavassa Kreodissa esiteltäväksi. 

Työpajapäivän päätteeksi kuulimme psykologian tohtoria ja neuropsykologia Laura Sokkaa, joka esityksen alussa muistutti siitä, että kohtaaminen ja keskusteleminen on valtavan tärkeää, myös näin epävarmuuksien ajassa. Mieli lähtee herkästi aikamatkailemaan, katsomaan mitä ennen oli tai pohtimaan tulevaa, mutta harvemmin pysähdytään juuri tähän hetkeen. Tarvitsemme tilaa ajatella ja kohdata toisemme, etenkin kun kuormitus kaventaa sitä.

Kuva 7. Laura Sokan puheenvuoro keinoista stressin hallintaan

Miksi sitten samassa työympäristössä yksi uupuu ja toinen ei? Stressi ei yksinään ole ongelma, ongelmaksi se muuttuu, kun pelkäämme sen haitallisuutta. Uskomukset luovat todellisuutta ja joko tukevat tai estävät hyvinvointia, resilienssiä, terveyttä ja kasvua. Millaisten linssien läpi katsomme sitä stressiä mitä meillä jo on? Tämä ilmiö on sukua perinteiselle placebovaikutukselle, kun odotetaan tiettyä vaikutusta, voi se toteutua jo odotuksen voimasta. 

Elämme mielenmaisemassa, jossa stressin haitallisuutta toistetaan kaikkialla. Neuvotaan välttämään stressiä, eli stressistä tulee stressiä, ja samalla luodaan ongelmaa, jota yritämme ratkaista. Jos nähdään stressi vain ja ainoastaan haitallisina, asiat alkavat medikalisoitua. Kuormitus ja paine on välillä normaali osa työelämää, mutta jos oletetaan se heti haitalliseksi, hankaloituu tilanne entisestään.

Stressillä on tutkitusti useita negatiivisia vaikutuksia, mutta myös paljon positiivisia. Molemmat ovat totta, stressi tekee myös hyvää, mutta huomio on negatiivisessa, mikä vahvistaa negatiivisuutta. Kun myös stressin hyvät puolet tuodaan esille, auttaa se stressin hyväksymisessä. Sallivampi suuntautuminen stressiin suojaa mieltä, parantaa fysiologista palautumista, selkiyttää ajattelua ja hyvä tarttuu. Kaikki voittavat. 

Pitääkö nyt siis vain vaihtaa asennetta? Ei muuta kun hymyä huuleen ja eteenpäin? Tällainen suhtautuminen on kuitenkin vähättelyä ja kieltämistä. Tarvitaan ymmärrystä moninaisuudesta, asiat stressaavat, mutta on hyvä tunnistaa se pieni liike minkä itse voi tehdä, että on helpompaa olla. Kun vaikeat asiat ovat pöydällä, ne uskalletaan kohdata ja miettiä miten tästä eteenpäin. Ketään ei jätetä yksin. 

Stressin aiheuttajat eivät välttämättä ole hyviä asioita, niille pitää jotain tehdä eikä niistä tarvitse tykätä. Koemme kuitenkin stressiä vain asioista, joista välitämme. Kun stressireaktio tulee, pysähdy ja mieti mikä tässä on tärkeää minulla? Kuormitus ei aina ole valittavissa, mutta se, millaiset taidot meillä on kohdata stressi ja kuormitus kestävästi, on. Voimme aina valita mitä teemme seuraavaksi, niinpä mielenmaisema ja kuva, jota stressistä ja kuormituksesta luodaan, ei ole yhdentekevä. 

Kohtaamisia ja tulevaisuudenuskoa

Ammattikorkeakoulukirjastot elävät mielenkiintoisia aikoja. Tekoäly haastaa niin kirjastoja kuin koko korkeakoulusektoria ja tutkimusta ja julkaisutoimintaa yleisemminkin. Opiskelu ja työnteko on siirtynyt hybridimalliin, jossa hyödynnetään verkon ja monipaikkaisuuden hyviä puolia, mutta toisaalta kaivataan kohtaamisia kampuksilla. 

Kohtaamisten voima näyttäytyi AMKIT-vuosijuhlilla. Päivien ohjelma oli mielenkiintoista ja inspiroivaa ja keskustelut kahvitauoilla, lounailla, iltajuhlassa ja työpajoissa antoivat varmasti kaikille uutta virtaa arkeen. Tästä yhteisöstä voi olla ylpeä. 

25 vuotta on hieno saavutus ja aikaansaannokset puhuvat puolestaan. Kuten AMKeissa tapana on, katse juhlaseminaarissa oli kuitenkin tiukasti eteenpäin, maailma muuttuu ja meidän osaamisemme kehittyy sen mukana. Siksi onkin tärkeää, että kirjastoammattilaisten osaaminen näkyy niissä pöydissä, joissa tulevaisuutta tehdään. Yhtenä vaikuttajana tässä työssä on AMKIT-konsortio, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.