Ammatillinen julkaiseminen on ammattikorkeakoulujen toiminnan ytimessä

Ammatilliset julkaisut ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ja erityisen tärkeitä ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden näkökulmasta. Niiden kautta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa syntynyttä tietoa tuodaan asiantuntijoiden saataville, käyttöön ja arvioitavaksi. 

Yhteinen keskustelu ammatillisesta julkaisemisesta on kuitenkin ollut vähäistä. Mikä tekee julkaisusta nimenomaan ammatillisen? 

Ammattikorkeakoulujen julkaisuverkostossa on laadittu ammatillisten julkaisujen kehittämiseksi ohje, joka tukee ammatillisen julkaisun määrittelyä ja tulkintaa. Tavoitteena oli kehittää julkaisujen laadunvarmistusta yhteisvoimin, jotta syntyisi aiempaa yhtenäisempi ymmärrys ammatillisten julkaisujen ominaisluonteesta.

Ammatillisten julkaisujen monimuotoiset toteutukset ja yhteiset puitteet

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta tuo yhteisin varoin tuotettua tietoa yhteiskunnan hyödynnettäväksi vastuullisen tieteen eetoksen mukaisesti. Ilman julkaisutoimintaa ammattikorkeakoulujen on vaikea toteuttaa perustehtäväänsä yhteiskunnan kehittäjänä. Ammattikorkeakoulut tuottavat tietoa kaikille yhteiskunnan eri sektoreille: elinkeinoelämälle, julkiselle ja kolmannelle sektorille sekä niin sanotulle suurelle yleisölle.

Vuonna 2024 ammattikorkeakoulujen työntekijät tuottivat noin 5 700 ammatillista julkaisua, mikä on 43 prosenttia kaikista ammattikorkeakoulujen julkaisuista (Vipunen, n.d.). Ammatillisten julkaisujen merkitys korostuu ammattikorkeakoulujen nykyisessä rahoitusmallissa, jossa ammattiyhteisölle suunnattujen julkaisujen painoarvo on suurempi kuin esimerkiksi suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen ja sama kuin tieteellisten julkaisujen.

Ammatillisten julkaisujen joukko on moninainen, ja sitä voidaan määritellä monin eri kriteerein. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mukaan siihen kuuluu esimerkiksi yksittäisiä (verkko)artikkeleita, artikkelikokoelmia, konferenssijulkaisuja sekä kehittämis- ja tutkimusraportteja. 

Hieman tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriö luonnehtii ammatillisia julkaisuja niiden sisällön ja kohderyhmän kautta: ne “levittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä ammatilliseen asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään.”  (Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle, 2025.)

OKM:n luonnehdinnoissa yksi julkaisun ammatillisuuden kriteeri on julkaisukanava, joista esimerkkeinä mainitaan joukko ammattilehtiä. Suurin osa ammatillisista julkaisuista julkaistaan kuitenkin ammattikorkeakoulujen omissa julkaisukanavissa (Hermiö, 2024). Korkeakoulujen omat kanavat ovat mahdollistaneet avoimen ja saavutettavan julkaisemisen sekä suuremmat julkaisumäärät. Suomessa moni ammatillinen julkaisukanava, esimerkiksi Opettaja-lehti, tuottaa sisältönsä itse, eikä kaikilla erikoisaloilla ole erillistä julkaisukanavaa.

Ammatillisia julkaisuja tuottavat ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, jotka edustavat hyvin monia eri tutkimus- ja koulutusaloja. Myös ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta, jonka tuloksista julkaisut usein kumpuavat, on yleensä monialaista ja ilmiölähtöistä. Lisäksi lukijakunta vaihtelee suuresti, mutta kuten jo ministeriön luonnehdinta kertoo, pääkohderyhmää ovat erilaiset ammattiyhteisöt.

Toisaalta on olemassa piirteitä, jotka yhdistävät paitsi kaikkia ammatillisia julkaisuja myös muita julkaisutyyppejä. Yksi yhdistävä tekijä on hyvä tieteellinen käytäntö, johon ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet. Lisäksi kaikkien ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnan taustalla ovat OKM:n linjaukset. Niiden mukaan julkaisuilla on esimerkiksi oltava tekijästä riippumaton taho, käytännössä usein toimituskunta, joka päättää julkaisukanavan sisällöistä. (Muista kriteereistä ks. Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle, 2025).

Edellä kuvatut yhdistävät tekijät varmistavat osaltaan julkaisujen laatua. Laatuun liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä, joiden toivomme nousevan entistä vahvemmin yhteiseen keskusteluun. Mitä tarkoitamme laadukkaalla julkaisulla? Missä määrin laatu on alasidonnainen kysymys? Olisiko ammattikorkeakoulujen kustantajina mahdollista löytää laadun suhteen joitakin yhteisiä linjoja? Keskustelu laadusta on sinällään tärkeää – jo se kasvattaa laatutietoisuutta.

Laatukysymysten lisäksi ammatillisen julkaisemisen kenttään jää muitakin katvealueita, joita ei ole mielestämme sanoitettu tarpeeksi selvästi. Olisi tärkeää, että tiedonkeruun ohjeen tulkinta olisi mahdollisimman yhtenäistä kaikissa ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistion (2024, 27) mukaan julkaisujen luokitteluun liittyy haasteita.

Julkaisuverkoston ohje ammatillisen julkaisun määritelmän tulkintaan ja soveltamiseen

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimijoiden vuonna 2022 perustamassa AMK-julkaisuverkostossa koettiin tärkeäksi, että ammattikorkeakoulukentällä vallitsisi yhteinen ymmärrys siitä, mitä ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan ja mikä erottaa sen esimerkiksi suuren yleisön julkaisusta. Tavoitteenamme oli tuottaa yhteiset ohjeet AMK-kentän julkaisutoimijoille, jotta ammattikorkeakoulujen väliset sekä myös sisäiset erot ja käytänteet ammatillisen julkaisun kirjoittamisessa ja julkaisemisessa tasaantuisivat.

Julkaisuverkoston työn tuloksena syntyi ohje ammatillisen julkaisun määritelmän tulkintaan ja soveltamiseen. Ohje tukee esimerkiksi käsikirjoitusten arviointia ja toimittamista. Erityisen hyödyllinen se on ammattikorkeakoulujen omien julkaisukanavien toimituksille ja julkaisutiedonkerääjille. 

Ohjeessa käsitellään sitä, miten ammatillinen julkaisu määritellään, millaista sisältöä ammatillisessa julkaisussa tulisi olla sekä miten ammatillinen julkaisu eroaa muista julkaisuista. Niin ammatillisten kuin yleistajuisten julkaisujen lukijoille on usein tärkeää tavoittaa nopeasti julkaisun ydinviesti. Siksi IMRAD-rakenne  (johdanto-menetelmät-tulokset-pohdinta) on harvoin niiden kannalta toimivin, vaikka se on esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa usein sovellettava rakenne. 

Julkaisuverkoston laatima ohje ei kilpaile OKM:n ohjeistuksen kanssa, vaan siinä on käytännönläheisesti tulkittu ja avattu OKM:n ohjetta, ja siinä määritellään laadukkaan ammatillisen julkaisun ominaispiirteitä. Ohjeen tulkinta ei velvoita: kukin ammattikorkeakoulu voi pohtia, millä tavalla se hyödyntää ohjetta julkaisutiedonkeruun ja kirjoittamisen tukena. Ohjetta on myös sovellettava aina julkaisukohtaisesti, sillä yksiselitteisten, täysin kattavien ohjeiden laatiminen on mahdotonta muun muassa siksi, että ammatillisten julkaisujen ja -kanavien joukko on varsin moninainen.

Uskomme, että yhtenevät tulkinnat ammatillisten julkaisujen kriteereistä ovat julkaisujen parissa työskenteleville hyödylliset. Kriteerit ohjaavat myös kirjoittajia jo alusta pitäen kirjoittamaan nimenomaan ammatillista julkaisua, ja näin ei tiedonkeruuvaiheessa ole epäselvyyksiä julkaisun luokittelusta. Ohjeista saa myös tukea kirjoittajien ohjaamiseen, mikä auttaa parantamaan julkaisujen laatua ja helpottaa kirjoitusprosessia. 
Toivomme, että tämä artikkeli avaa rakentavaa keskustelua ammatillisten julkaisujen ominaispiirteistä ja kutsuu kaikkia julkaisutoimintaan osallistuvia kehitystyöhön. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen asiantuntemus ja osaaminen kehittävät työelämää ja tukevat tietoperustaista päätöksentekoa entistä paremmin ammatillisten julkaisujen kautta.