AVOIMEN LÄHDEKOODIN KIRJASTOJÄRJESTELMÄT

Kirjastojärjestelmähankinnan projektiryhmä teki kirjastojärjestelmien markkinakartoituksen vuoden 2017 yhteydessä. Markkinakartoituksessa tuli esiin niin kaupallisia kuin avoimen lähdekoodinkin järjestelmiä, keskittyen kuitenkin niihin jotka olivat mukana kilpailutuksessa. Kaupalliset suljetut järjestelmät ovat varmaan kirjastoväelle kohtuullisen tuttuja ainakin ajatuksen tasolla, mutta mitä ihmettä ovat avoimen lähdekoodin järjestelmät? Duo Pertti ja Jussi lähtivät selvittämään kysymystä.

Avoimen lähdekoodin järjestelmät pohjautuvat nimensä mukaisesti ajatukseen siitä, että ohjelman alkuperäiset tekijät antavat koodin muiden käyttöön ja edelleen kehitettäväksi. Tähän tapaan on viime vuosina kehitetty monia muitakin ohjelmia, tunnetuin esimerkki lienee Linux. Periaatteessa kyse on siis maksuttomista järjestelmistä, mutta käytännössä hintaa kertyy näillekin. Hinta muodostuu joko kehitystyöhön laitettavasta työajasta tai maksuista palveluntarjoajalle, unohtamatta palvelinympäristön ylläpitokustannuksia. Kustannusvaikutusten lisäksi avoimen lähdekoodin järjestelmien eduksi voidaan laskea toimittajasitoutumattomuutta. Kaupallisissa järjestelmissä sitoudutaan usein tietyn toimittajan järjestelmäkokonaisuuteen, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri yhteensopivuus eri osien välillä. Avoimen lähdekoodin ekosysteemissä on mahdollista rakentaa joustavampi ja skaalautuvampi palvelualusta.

Avoimen lähdekoodin järjestelmien eduiksi on mainittu yleensä mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Tämä on varmasti aivan totta, sillä kaupallisten suljettujen järjestelmien kehittämiseen on kohtuullisen mahdoton vaikuttaa – ellei sitten suostu olemaan esim. pilottikirjastona tai kehittäjäkumppanina kuten Ex Libriksen http://www.exlibrisgroup.com/ tapauksessa vaikkapa Alman kohdalla tehtiin. Avoimen lähdekoodin järjestelmissä on yleensä taustalla joku kehittäjäyhteisö, se voi olla löyhempi tai tiukemmin organisoitu yhteisö. Kehittäjäyhteisö ylläpitää virallista versiota ja huolehtii päivitysten jakamisista. Toki voi tehdä niinkin, että ottaa lähdekoodin käyttöönsä ja alkaa muokata sitä itse omiin tarpeisiinsa. Kuinka vaan, tässä työssä vaaditaan pidempiaikaista sitoutumista ja koodausosaamista. Teoriassa, yksittäinen korkeakoulukirjasto voisi myös siirtyä ketterästi avoimen lähdekoodin järjestelmään muutamaksi vuodeksi ja katsoa mihin järjestelmät kehittyvät vuosikymmenen loppuun mennessä.

Esimerkkejä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmistä

Koha – vanha koodi toimii yhä

Koha on alun perin kehitetty jo 1990-luvun lopussa Uudessa Seelannissa. Kohan ympärille on muodostunut kehittäjäyhteisö, joka on pystynyt tuomaan siihen uusia piirteitä ja päivittämään järjestelmää painetun aineiston käsittelyn vaatimuksia vastaavasti. Koha on nimenomaan painetun aineiston käsittelyyn kehitetty, perinteinen ja kirjaston näköinen järjestelmä, e-aineistojen hallintaan tarvittavia ERM-toiminnallisuuksia ei siinä ole. Kohan ympärille on syntynyt erilaisia palveluntarjoajia, jotka myyvät kehitystyötä, palvelintilaa, ylläpitoa jne. eli tarjoavat hostattua palvelua. Virallisia versioita on useampia. Suomessa on yleisimmin käytössä Koha-Suomi Oy:n kehitysversio, jota ylläpidetään hajautetusti kuntien organisaatioissa. Henkilöstöä Koha-Suomi sitoo hallinnon lisäksi kolmen kehittäjän verran.

Kansalliskirjaston vetoisesti tehdään talven aikana Koha-testausta, jolla pyritään selvittämään järjestelmän sopivuutta korkeakoulukirjastojen tarpeisiin. Toki Koha on ollut korkeakoulukirjastoissa erilaajuisissa testeissä pian vuosikymmenen ajan. Ruotsissa Koha on käytössä mm. Tukholman yliopistossa, lähinnä vain lainaustoiminnallisuuden osalta. Tarvittavat modifikaatiot on toteutettu rajapinnassa. Menettelyllä on pyritty helpottamaan perus-Kohan päivitysprosessin sujuvuutta. Osana markkinatutkimusta tutustuimme myös erinäisiin käyttäjätutkimusten ja -kyselyiden tuloksiin. Huomiona voisi tässä yhteydessä mainita, että Kohan käyttäjäkunta näyttäisi olevan yleisesti ottaen tyytyväisintä käyttämäänsä kirjastojärjestelmään verrattuna kaupallisiin järjestelmiin... Hostattuna käyttävät ovat tyytyväisiä ja omassa ylläpidossa erityisen tyytyväisiä. Kohan voi luonnollisesti asentaa oman korkeakoulun palvelimille ja vaikka tarjota palvelua myös muille korkeakouluille. Sen voi ostaa myös hostattuna kaupallisilta toimijoilta. Mm. ranskalainen BibLibre tarjoaa Kohaa avaimet käteen periaatteella. BibLibre tarjoaa myös apua organisaation omiin kehittämisprojekteihin koodauspalvelua myymällä ja käyttöönottoprojekteja konsultoimalla.

Folio – keskeneräinen modulaarinen järjestelmä

Folion kehittäminen on lähtenyt aivan eri suunnasta kuin Kohan. Taustalla on jo KualiOLE (avoimen lähdekoodin ohjelma sekin) järjestelmää kehittäneet kirjastot, Kuali Foundation taas kehittää monia erilaisia korkeakoulujen hallinnon järjestelmiä. Folion kehittämiseen lähdettiin kuitenkin aivan eri pohjalta, ja yhteisöön haettiin alusta alkaen kaupallisia kumppaneita. Tuloksena on syntymässä uudenlainen, modulaarinen järjestelmä, johon voidaan integroida palasia sieltä täältä. Folion ideasta saa hyvän kuvan, kun tutustuu avoimen lähdekoodin www-järjestelmien toiminnallisuuteen, esimerkiksi Drubal ja WordPress. Folion rungon ympärille on ajatuksena muodostua sovelluskauppa, josta tarvittavia lisäosia voi liittää osaksi oman kirjaston toiminnallisuutta. Resurssien hallintaa on tarkoitus rakentaa niin, että sekä e-aineistoja että painettuja aineistoja voidaan hallita samalla liittymällä. Pohjana on oma metadatavaranto, jossa on käytössä Folion oma Codex.

Foliosta ei ole vielä yhtään osaa tuotantokäytössä, perinteisen kirjastojärjestelmän korvaavat osat otettaneen käyttöön ensimmäisissä kirjastoissa 2018 loppuun mennessä, ainakin beta-versiona. ERM-toiminnallisuutta ei kuitenkaan olla ensivaiheessa tuomassa Folion omaksi toiminnoksi, mutta moduulina toimisi esim. Ebscon ERM-ratkaisu. Folion kehittämisessä on mukana niin paljon kirjastoja ja sen taustalla on rahoitusta isoilta toimijoilta, joten voi ennustaa syntymässä olevan hyvä vaihtoehto kaupallisille "next-generation" järjestelmille. Ruotsissa on syntymässä Folio-yhteisö, siellä ainakin Chalmers ja Uppsalan yliopisto ovat mukana kehittäjäyhteisössä ja ovat jo aloittaneet omat projektinsa käyttöönottoa varten.

TIND ILS – erilainen vaihtoehto

TIND ILS on mielenkiintoinen tapaus. Sen pohjalla on alun perin CERNissä kehitetty digitaalisten aineistojen hallintajärjestelmä Invenio. CERNin digitaalisen kirjaston arkkitehtuurin päälle TIND (kaupallinen yritys) on rakentanut tieteellisten kirjastojen tarvitsemia ohjelmistokokonaisuuksia ja tarjoaa niitä pilvipalveluna. Integroidun kirjastojärjestelmän lisäksi tuoteperheeseen kuuluu niin ERM, tutkimusdatan hallinta, digitaalisten objektien hallinta kuin julkaisuarkistotkin. Oma tietämyskantakin on kehitteillä. Tietämyskantojen osalta TIND tekee tiivistä yhteistyötä EBSCOn kanssa EDS:n tietämyskannan ja linkityspalveluiden osalta. Myös Ex Libriksen SFX olisi hyödynnettävissä TINDin yhteydessä. Koska TIND ILS ei ollut mukana varsinaisessa hankintayhteistyön markkinaselvityksessä, niin tutustuimme sen ominaisuuksiin erikseen hieman tarkemmin.

TIND ILS toteutus on varsin erilainen perinteisiin kirjastojärjestelmiin verrattuna. Toimintamoduulien osalta luettelo on perinteinen: lainaus, asiakkaiden hallinta, luettelointi, hankinta, tilastot ja itsepalvelu. Itsepalvelutoiminto on rakennettu sisään tuotteeseen ja koska käyttöliittymä on skaalautuva, se on käytettävissä myös mobiililaitteilla. Asiakasliittymä on selainpohjainen. Sama liittymä on käytössä sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Näkymän toiminnot mm. aineistohakujen kohdalla riippuvat käyttäjän omasta roolista. Asiakkaalle näytetään vain hänen tarvitsemat hakutoiminnot ja asiakkuuteen tarvittavat toiminnot. Henkilökunnalle on käytettävissä myös mm. metadatan muokkausvalinnat, lainaustoiminnot, määritykset jne. Tehdyt muutokset ovat asiakkaiden nähtävissä välittömästi tallennuksen jälkeen. Hakumoottorina on Elasticsearch, hakutulokset palautuvat hyvinkin nopeasti. Haku onnistuu metatietoihin ja kokoteksteihin, boolean haku toimii ja hakua voi määrittää hakukentässä kuvailukenttäkohtaisesti. Käytännössä kaikki kentät ovat indeksoitavissa. Haussa pystyy rajaamaan vaikkapa bib-tietueen nidemäärillä, tilastot ja raportit otetaan käytännössä samalla liittymällä kuin kaikki muukin haku. Tuloslistoja saa vietyä ulos järjestelmästä monessa eri formaatissa. Samoin metadataa ja aineistopaketteja voidaan viedä ja tuoda järjestelmään. Hakurivillä näkyvä URL on pysyvä ja sitä voi käyttää linkkinä. Tuotteen kehittäjä on tutkimuslaitos, eli hakutoiminnot on kehitetty sen mukaisesti. Myös tilastointi ja analytiikka on asianmukaisesti kehitetty.

Asiakkaiden autentikointi tapahtuu Shibbolethin kautta, ja asiakastietokanta päivittyy reaaliaikaisesti oppilaitoksen hakemistopalveluista. TINDin asiakasviestintää pystyy tuottamaan halutuilla kielillä, tällä hetkellä TIND tukee 28 kieltä. Sähköpostien lähetyksissä voidaan valita kieli asiakaskohtaisesti.

Isoja käyttäjiä ei ole vielä kovin montaa. California Institute of Technology (Caltech) on käyttänyt TINDin kirjastojärjestelmää noin puolitoista vuotta ja on ottamassa käyttöön myös tutkimusdatan hallinnan moduulin. (https://caltech.tind.io ja https://www.library.caltech.edu). Asiakkaana on myös EU:n ja YK:n organisaatioita.

TIND tarjotaan SaaS-palveluna. Palvelimet ovat Irlannissa ja Sveitsissä. Hinnoittelu perustuu vuosilisenssiin ja sopimukset ovat määräaikaisia.

TIND on Suomessa vielä tuntematon. Järjestelmänä se vaikuttaa kuitenkin erittäin mielenkiintoiselta ja hyvine hakumoottoreineen on ihan kelpo vaihtoehto yksittäiselle kirjastolle.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Perinteen mukaan olemme ennustamisessa ihan täysin hakuteillä, mutta yritetään kuitenkin katsoa miltä voisi näyttää viimeaikaisen kehityksen valossa. Kaupallisten suljettujen järjestelmien tuhoa on ennustettu jo pitkään, varsinkin avoimen koodin innokkaimpien puolestapuhujien suulla. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupalliset toimijat ovat pikemminkin omaksuneet avoimen koodin kehittäjien puolelta uusia toimintatapoja ja tarjoavat järjestelmiään mm. ketterän kehityksen järjestelminä. Perusjärjestelmään voi olla työlästä saada juuri oman kirjaston tarvitsemia muutoksia ja kehitystoiveita. Isojen kaupallisten järjestelmien toiminnallisuuden painopiste onkin konsortio-ominaisuuksien ja asiakaskirjastojen kehitystoiminnan tarvitsemien rajapintojen kehittämisessä. Käyttäjäyhteisöä pyritään ottamaan kehitystyöhön entistä enemmän mukaan. Tällaisesta kehitystyöstä on syntynyt mm. Ex Libriksen Leganto, joka on kehitetty yhteistyössä Imperial College Londonin kanssa. Sekä Ex Libriksellä, OCLC:llä että Innovativella on omat kehittäjäverkostotapaamisensa, jossa kehittäjät ja ylläpitäjät jakavat kokemuksiaan ja kehitysideoitaan keskenään. Myös Folion ympärille on muodostunut innostunut kehittäjäyhteisö. Tulevaisuuden määrittämisessä on hyvä kysyä ensin, kuinka paljon kirjastot haluavat panostaa perusjärjestelmän tekemiseen. Samalla voi kysyä, minkä verran samaan aikaan halutaan panostaa asiakasrajapinnan palveluihin sekä koulutus- ja tutkimustoimintoihin integroitumiseen. Toimintoja kun monesti toteuttaa se sama resurssi.

Avoimen koodin järjestelmien kehittämisessä puolestaan ollaan edetty siihen suuntaan, että vähintään joitain osia hankitaan kaupallisilta toimijoilta. Esimerkki tämän tyyppisestä kehitystyöstä on Finna, jossa on sekä avoimen koodin ohjelma (VuFind, Solr) että erilaisia kaupallisia osia (PCI, SFX) jne. Myös Peppiä on kehitetty samalla mallilla.

Markkinaselvityksen yhteydessä selvisi, että kaikkia kansallisessa järjestelmäkilpailutuksessa mukana olevien kirjastojen tarpeita täyttävää yhtä järjestelmää ei tällä hetkellä ole markkinoilla. Ehkä se suurin ongelma isoissa, sinänsä hyvissä järjestelmissä on modulaarisuuden puuttuminen. Markkinaselvityksen jälkeen toteutetun kirjastoille suunnatun kyselyn perusteella myös kirjastojen painopiste hankinnan suhteen näyttää eriytyneen. Isommat yliopistokirjastot näyttäisivät lähestyvän projektia e-aineistot edellä, painettua aineistoakaan unohtamatta. Pienemmät kirjastot taas eivät välttämättä tarvitse kaikkia isojen kirjastojärjestelmien tarjoamia ominaisuuksia. Painotus onkin painetuissa aineistoissa ja niiden käsittelyssä. Odotettavissa onkin vähintään kaksi eriävää kirjastojärjestelmäprojektia korkeakoulukentässä.

Kirjoittajat:

Pertti Föhr, LAMK

Jussi Kärki, SAMK