Avoimen tieteen seuranta on käynnissä

03.06.2022

Photo by Myriam Jessier on Unsplash CC0, modified.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta toteutetaan ensimmäistä kertaa nykymuotoisena 19.5.–30.6.2022 välisenä aikana ja se kohdistuu kaikkiin suomalaisiin korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Mitä seurannasta tulisi tietää?

Aikaisemmin avoimen tieteen ja tutkimuksen tilannekuvaa on Suomessa selvitetty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta niin sanottujen kypsyystasoarviointien avulla. Tarkastelun kohteena ovat olleet korkeakoulujen laatimat strategiat, politiikat ja erilaiset ohjeistukset. Viimeisimmässä, vuonna 2019 toteutetussa kypsyystasoarvioinnissa ammattikorkeakoulut menestyivät kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Jopa seitsemän ammattikorkeakoulua pääsi korkeimmalle kypsyystasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että avoimuuteen on jo panostettu organisaatiotasolla ja se huomioidaan laajasti koko TKI-prosessin elinkaaren aikana.

Uusi seurantamalli käyttöön 2022

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä asetti vuonna 2020 työryhmän kehittämään avoimen tieteen ja tutkimuksen seuraavan sukupolven seurantamallia Suomessa. Työryhmän lisäksi seurantamallin rakentamiseen ovat osallistuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation asiantuntijajäsenet toukokuussa 2020 toteutetun yhteiskehittämisen kautta. Kevään seuranta on tämän työn tulosta.

Parhaillaan käynnissä olevan avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tavoitteena on edelleen saada kokonaiskuva suomalaisen tieteen avoimuuden tilasta, mutta samalla sen avulla tuetaan organisaatioiden avoimen tieteen kehitystyötä ja todennetaan avoimen tieteen julistuksessa ja linjauksissa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Tämä ensimmäinen nykymuotoinen seuranta toteutetaan suppeammassa muodossa kuin tulevien vuosien seurannat. Jatkossa seurantaa on siis tarkoitus laajentaa ja siihen lisätään uusia indikaattoreita. Vaikka vielä varmuutta ei ole, todennäköisesti nämä uudet indikaattorit tulevat kohdistumaan etenkin tutkimusinfrojen ja tutkimusmenetelmien avoimuuteen sekä tutkimusaineistojen metatietoihin.

Seurannassa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia vertailukelpoisia indikaattoreita muun muassa avoimeen julkaisutoimintaan liittyen. Tiedot kerätään suoraan kansallisesta Tutkimustietovarannosta, jonne ne on raportoitu organisaatioiden toimesta valtakunnallisissa tiedonkeruissa. Lisäksi organisaatiot vastaavat laadulliseen kyselyyn, jossa kartoitetaan, millaisia avoimen tieteen toimintaa ohjaavia dokumentteja sekä niitä tukevia palveluita organisaatioissa on tarjolla. Tarkastelu on ryhmitelty avoimen tieteen ja tutkimuksen neljän osa-alueen mukaisesti: 1) toimintakulttuuri, 2) julkaisut, 3) aineistot ja menetelmät sekä 4) oppiminen. Seurantaan osallistuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohella myös tutkimuslaitokset.

Pisteytys muodostuu perus- ja lisäpisteistä

Seurannassa tarkastellaan indikaattoreita, jotka on pisteytetty eri tavoin. Peruspisteet koskevat sellaisia indikaattoreita, jotka ovat avoimen tieteen linjausten toteutumisen kannalta keskeisiä tehtäviä kaikille organisaatioille. Lisäpisteet taas liittyvät käytäntöihin, jotka ovat vielä uusia, kehittyviä tai muuten tuottavat lisäarvoa organisaatioille. Pisteytys voi myös vaihdella organisaatiotyypeittäin, joten siksi eri organisaatiotyyppien keskinäistä vertailua ei suoriteta.

Jokaisessa neljässä seurannan osa-alueessa keskitytään toimintatapoja ohjaavien dokumenttien ja avoimuutta tukevien palveluiden tarkasteluun. Kysely koostuu pääosin kysymyksistä, joissa valitaan yksi tai useampi vastaus valmiiksi määritellyistä vaihtoehdoista. Lisäksi kyselyssä pyydetään kirjaamaan linkkejä organisaation verkkosivuilta löytyviin varsinaisiin dokumentteihin.

Organisaation avoimuuden aste (1–5) kunkin osa-alueen kohdalla määräytyy sen mukaan, kuinka monta prosenttia organisaatio on saavuttanut peruspisteiden ja yhteenlaskettujen kokonaispisteiden maksimimääristä. Laajempi avoimuuden profiili muodostuu eri osa-alueiden avoimuuden asteista ja sen perusteella määritellään myös organisaation lopullinen avoimuuden kokonaisarvio. Tasoja on yhteensä viisi.

Seuranta on suunniteltu kansallisessa yhteistyössä

Kuluneen kevään aikana seurantamallin sisältö on ollut avoimella kansallisella kommentointikierroksella ja organisaatiot ovat voineet pilotoida sitä. Ammattikorkeakoulut ovat osaltaan lähettäneet kommentteja ja seurantamallia on käsitelty myös yhteisesti Avoin TKIO -verkostossa. Kyselyyn on tehty muutoksia kommenttien perusteella.

Seurannasta vastaa Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä ja käytännössä sen toteuttaa Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaatio. Suunnitteilla on, että jatkossa seuranta toteutetaan joka toinen vuosi.

Vastaa huolella ja rehellisesti

Vastaamiseen kannattaa varata aikaa ja tehdä työ huolella. Kustakin ammattikorkeakoulusta yksi vastuutaho vastaa kyselyyn. Vastaajan kannattaa kerätä tietoa omasta korkeakoulusta eri asiantuntijoilta niin, että vastaus kuvaa eri osa-alueita kattavasti. Kokonaiskuvan ja yksityiskohtien kasaamiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä yhden ihmisen on yksin vaikea hallita kaikkia teemoja, joihin kuuluvat toimintakulttuuri, julkaisut, aineistot ja menetelmät sekä oppiminen.

Kannattaa vastata rehellisesti – ei vain tavoitellen menestystä korkeakoulujen keskinäisessä vertailussa. Seurannan tarkoitus on tuoda esille kehittämiskohtia ja tukea organisaation avoimuuden kehittämistä. Näin tulokset voivat toimia työkaluna avoimuuden edistämiseen omassa organisaatiossa.

Tulevaisuudessa huomio tuloksiin

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kyselyn rooli seurannassa pienenee ja suurin osa tiedoista saadaan kerättyä automaattisesti suoraan Tutkimustietovarannosta. Tällöin todellisten tulosten merkitys kasvaa: Kuinka paljon dataa ja metadataa ammattikorkeakoulu on avannut? Kuinka iso osa organisaation julkaisuista on avointa? Mitä avoimia tutkimusinfroja löytyy? Tämä kääntää varmasti eri tavalla kiinnostuksen tulosten luomiseen.

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden osalinjauksen osuus seurannassa varmasti myös vaatii jatkossa paljon tehtävää. Osassa ammattikorkeakouluja menetelmien ja tutkimusinfrojen avoimuus on uusi näkökulma, joka vaatii keskustelua.  Tätä keskustelua voimme aloittaa jo tulevana syksynä yhdessä Avoin TKIO -verkostossa.

Seurannan kehittämisen näkökulmasta herää kysymys, mihin kaikkeen seuranta todellisuudessa vaikuttaa. Toistaiseksi korkeakoulujen rahoitus ei riipu seurannan tuloksista.  

Kirjoittajat

Seliina Päällysaho

tutkimuspäällikkö

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Minna Marjamaa

tietoasiantuntija

Laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti