Avoimet oppimateriaalit hanketyöntekijän näkökulmasta

Miten oppimateriaalien avoimuus toteutuu hankkeissa, joissa rahoittaja monesti edellyttää materiaalien avaamista ja avointa jakamista? Millaista tukea hanketoimijat saavat tai kaipaavat avoimuuden toteuttamiseen? Näitä kysymyksiä pohdittiin Avoimet oppimateriaalit osana hanketyötä webinaarissa, jossa asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat käytännön esimerkkejä, vertaistukea ja vinkkejä niin hankkeissa työskenteleville kuin hanketoimijoita tukeville toimijoille. Webinaarin toteutti verkossa Avoimen tieteen koordinaation (AVOTT) Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän Oppimisen vertaistuki -työryhmä. 

Webinaarin ensimmäinen puheenvuoro tuli Tampereen yliopistolta, josta teemaa alusti dosentti Pirjo Kulju. Hän kuvasi esityksessään, millaista on tuottaa avointa oppimateriaalia opettajien käyttöön Emile-hankkeesta. Kansainvälinen hanke kesti puoli toista vuotta ja sen rahoitus tuli EmiFund-rahastosta. Hankkeen taustalla on pitkäaikainen tutkimustyö, jota on tehty jo Critical-hankkeessa.  

Toisessa puheenvuorossa projektipäällikkö Antti Rantaniva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juveniasta kertoi hankkeen kautta toteutetusta nuorten tulevaisuusvalmennuksesta ja siinä syntyneiden materiaalien julkaisemisesta “Tulevaisuusvalmentajan opas” kokonaisuutena. Tulevaisuusvalmennusta kehitettiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa, vuosina 2021–2023 toteutetussa Ohjaamo Olkkari 2.0 -hankkeessa. 

Mitä siis kannattaa huomioida, kun hankkeessa laaditaan avoimia oppimateriaaleja? Tässä muutamia ajatuksia esitysten ja yleisökysymysten pohjalta.  

Valitse kohderyhmä 

Kohderyhmän riittävän tiukka rajaus oli tärkeää sekä Emile-hankkeessa että Tulevaisuusvalmentajan opasta tehdessä. Kulju (2025) toi esiin sen, miten opettajat otettiin huomioon omana erityisenä ryhmänään. Tällä tavoin materiaalin tavoitteeksi muotoutui tukea opettajien ammatillista osaamista kehittämällä tutkimusperustaista oppimateriaalia kriittisen nettilukutaidon teemasta. 

Rantaniva (2025) kertoi, että kohderyhmän valintaa sparrattiin useamman kerran Xamkin oppimateriaalien tuottajan kanssa, jotta muuten hyvin laajasti eri kohderyhmiä koskettava tulevaisuusvalmennus aihe saatiin rajattua mahdollisimman tarkasti. Koska Ohjaamo Olkkari 2.0 hankkeessa tulevaisuusvalmennusta oli pilotoitu nimenomaan nuorien kanssa, oli kohderyhmän rajaaminen nuorisotyön ammattilaisiin ja nuorten ohjausta tekeviin lopulta selkeä. Oppaassa esiteltyjen menetelmien avulla haluttiin nimenomaan tukea nuorten tulevaisuususkoa, joka on monien tutkimusten mukaan heikentynyt viime vuosina (ks. esim. Lasten ja nuorten säätiö & Tietoevry 2022). 

Huomioi julkaisupaikka 

Kuljun (2025) mukaan lähtökohtana oli alusta saakka, että laadittavan materiaalin tulee olla avointa ja ilmaiseksi kaikkien opettajien saatavilla. Niinpä jo hyvin varhaisessa vaiheessa hanketta piti miettiä, missä valmiit materiaalit julkaistaan, jotta ne olisivat mahdollisimman hyvin kohderyhmän saatavilla.  

Kriteerit julkaisupaikan valinnalle: 

• On mahdollista tehdä avoimista oppimateriaaleista kokoelmatyyppinen paketti. 
• Materiaalit ovat helposti opettajien käytettävissä. 
• Julkaisupaikka mahdollistaa materiaalien käytön jatkuvuuden ja pysyvyyden. 
• Materiaalit saavat pysyvät verkko-osoitteet, jotta varmistetaan löydettävyys. 
• Julkaisupaikan kautta on mahdollista seura materiaalien näyttö- ja latauskertoja. 
• Julkaisupaikassa voi käyttää CC-lisenssimerkintöjä. 
• Materiaaleja on helppo päivittää itse jatkossa ja lisätä kokoelmaan uusia materiaaleja myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Näiden kriteerien perusteella Emile-hankkeen materiaalien julkaisupaikaksi valikoitui Avoimien oppimateriaalien kirjasto, koska muuta kriteerit täyttävää julkaisupaikkaa ei löytynyt.  

Materiaalien kansallinen julkaiseminen oli lähtökohtana myös tulevaisuusvalmennushankkeessa, ja julkaiseminen kannattaakin huomioida, ellei jo hankkeen valmisteluvaiheessa, niin vähintään hankkeen alussa. Rantaniva (2025) kertoi, että tulevaisuusvalmennushankkeen materiaalit päädyttiin kokoamaan Xamkin julkaisujen verkkosivustolle sekä Theseus-julkaisuarkistoon. Lisäksi materiaali on linkitetty Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Monikanavaisesti julkaisemalla edistetään oppimateriaalien löydettävyyttä. 

Kysyttäessä webinaarin osallistujilta oman materiaalin avoimesta jakamisesta selvisi, että hieman yli puolet oli satunnaisesti avannut oppimateriaaleja joko Avointen oppimateriaalien kirjastossa tai muualla verkossa.  

Helpota materiaalien löytämistä 

Emile-hankkeen materiaaleista saatu hyvää palautetta ja erityisesti materiaalien järjestämistä kokoelmaksi arvostettiin. Videomuodossa oleva tutkimustieto nimenomaan pedagogiikan näkökulmasta oli tervetullutta, sillä sitä on toistaiseksi vielä vähän saatavilla. Opettajan arkea helpottaa, kun on valmiiksi tehtyä ja suunniteltua materiaalia osaksi oman opetuksen suunnittelua. Samalla materiaaleista voi saada kipinää ja innoitusta omien materiaalien luomiseen. (Kulju 2025) 

Tulevaisuusvalmennuksen opasta tehdessäkin oli tärkeää saada kaikki materiaalit samaan, pysyvästi ylläpidettävään paikkaan. Lisäksi tuli valita alusta, joka tavoittaa valitun kohderyhmän. Linkittämällä materiaalia myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon tietoisuutta materiaalista lisätään entisestään (Rantaniva 2025). 

Hankkeen materiaalien jatkokäyttö ja löytämisen helpottaminen oli myös webinaarin osallistujien keskeisimpiä motiiveja oppimateriaalien avaamiselle, rahoittajien vaatimusten täyttämisen ja oppimisen laajan mahdollistamisen lisäksi.  

Laatu vaatii resursseja 

Kulju (2025) kertoi, että Emile-hankkeessa oppimateriaalien, ja nimenomaan tavoitteena olleiden laadukkaiden avoimien oppimateriaalien, kustannukset oli huomioitu Suomen osuudessa jo projektia haettaessa. Riittävä rahoitus oppimateriaalien tekemiseen mahdollisti sen, että materiaaliin kuuluvien videoiden teossa voitiin käyttää ammattilaistuotantoa, mukaan lukien ammattinäyttelijä. Lisäksi kaikki tekstimateriaalit taitettiin ammattilaisen toimesta. Kansainvälisen hankkeen kaikki materiaalit käännettiin neljälle kielelle ja tässäkin oli rahoituksen tuella mahdollista käyttää ammattikäännöstoimistoa. 

Laadukkaiden materiaalien tuottamiseen kannattaa varata hankkeessa resursseja, laadukkaan materiaalin tuottaminen sekä videoina että tekstinä monikielisesti on työlästä. Palautteessa laadukkaasta materiaalista ja esimerkiksi videoiden selkeästä ja ammattimaisesta puhetavasta tuli kiitosta, joten panostus on ollut kannattava. (Kulju 2025) 

Myös tulevaisuusvalmennushankkeen julkaisussa teetettiin taitto ja kielikäännös talon ulkopuolisena asiantuntijapalveluna joiden kilpailutuksessa Xamkin julkaisupalvelut olivat apuna. Julkaisutoimet ovatkin tuoneet osaltaan kansainvälistäkin näkyvyyttä hankkeelle ja sitä kautta mahdollisuuksia jatkohankkeisiin. (Rantaniva 2025) 

Resurssien tarve näkyi myös osallistujien vastauksissa syistä, jotka estävät oppimateriaalin avaamista. Keskeisin haaste oli, ettei avointen oppimateriaalin tuottamiseen ollut riittävästi aikaa tai materiaali ei ollut riittävän viimeisteltyä muiden käyttöön. Jos avaamiseen olisi enemmän aikaa ja mahdollisesti palveluita käytettävissä, nämä ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa.  

Tukea avoimeen oppimiseen 

Kulju (2025) kertoi, että hankkeen alussa mietittiin paljon mm. kriteerit täyttävää julkaisupaikkaa ja materiaalin löydettävyyttä ja elinkaarta, eikä avointen oppimateriaalien tekemiseen osattu etsiä tukea omasta korkeakoulusta. Toisaalta itse tekemällä oppi paljon avoimista oppimateriaaleista ja niiden laatimisesta.  

Korkeakoulujen avoimen oppimisen tukipalveluiden tunnettuus kaipaa vielä kehittämistä, jotta tavoitetaan helposti avoimen oppimisen tukea tarjoavat asiantuntijat. Millä tavoin mahdollisista avoimen oppimateriaalin tuottamiseen olevista tukipalveluista tulisi olla tietoa saatavilla, jotta se tavoittaisi tuen tarvitsijat? Tähän ei vielä ole tarjolla valmista vastausta, mutta haaste on varmasti tunnistettu muissakin korkeakouluissa. 

Tuki, jota webinaariosallistujat kertoivat saavansa omasta organisaatiostaan, oli yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä tukea erityisesti julkaisuprosessin kanssa. Ehkä siis avoimen oppimisen tukipalvelut liitetäänkin läheisimmin nimenomaan julkaisupalveluihin, vaikka näitä palveluita ei aina tuotetakaan samassa yksikössä.  

Materiaalin löydettävyyskin on haaste.  Hankkeissa tarvittaisiin tukea materiaalin julkaisupaikan valintaan sellaisilta asiantuntijoilta, jotka osaavat ohjata, missä mitäkin materiaalia kannattaa julkaista. Molemmissa hankkeissa tietoa materiaalista oli jaettu kohderyhmälle suunnatuissa tapahtumissa ja osana täydennyskoulutusta. 

Lisäksi Avointen oppimateriaalien kirjastonkin tunnettuutta tulisi kasvattaa edelleen, ainakin hanketoimijoiden ja opettajien keskuudessa. Tätä tukee myös hanketoimijoille webinaarissa esitetty kysymys, jonka mukaan valtaosa, 80 prosenttia, webinaarin osallistujista ei ollut hyödyntänyt Avoimen oppimateriaalien kirjaston aineistoja hanketyössä.  

Lopuksi 

Avoin oppiminen on edelleen kehittyvä alue, jonka rakenteet ovat vielä muotoutumassa verrattuna esimerkiksi avoimen julkaisemisen melko vakiintuneisiin käytänteisiin. Kiinnostus varsinkin avoimia oppimateriaaleja kohtaan on selvästi kasvussa, ja materiaalia avoimen oppimisen konkreettiseksi tueksi on saatavilla jo paljon, kuten avoimen oppimisen laatukriteerit oppimateriaaleille  ja suositus avointen oppimateriaalien laatimisen hyvistä käytänteistä ja työkaluista.  

Organisaatioilla on laajasti myös avoimen oppimisen tukea, joka osaltaan vie hyviä käytänteitä osaksi arkea. Kaikista näistä on vain muistettava viestiä avoimesti, omat kohderyhmät tunnistaen, ja toisaalta tekijöiden kannattaa kysellä tällaisten palveluiden perään. Tunnettuuden kasvattaminen ja käytänteiden muuttaminen vie aikaa, mutta matka on jo hyvällä alulla! 

Avoimet oppimateriaalit osana hanketyötä webinaarin esitysten tallenteet ja esitysmateriaali löytyvät tekstitettynä Avointen oppimateriaalien kirjastosta. 

Emile-hankkeen kokoelma Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 

Tulevaisuusvalmentajan opas Xamkin julkaisusivuilla.