E-aineistojen saavutettavuus haltuun

Ammattikorkeakoulukirjastojen rooli kehittyy jatkuvasti. Digitaalisten aineistojen, kuten e-kirjojen ja e-artikkeleiden, käyttö on kasvanut voimakkaasti. Tämän kehityksen lisäksi vaatimus saavutettavuuden huomioimisesta on korostunut: sähköisten aineistojen tulee olla kaikkien käyttäjien hyödynnettävissä – riippumatta heidän toimintarajoitteistaan. Saavutettavuuden varmistaminen on paitsi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä, myös lakiin ja direktiiveihin pohjautuva velvoite.

Tässä artikkelissa esittelemme Metropolian kirjaston projektia, jonka tavoitteena oli kartoittaa, mitä kaikkien kirjastolaisten tulisi tietää e-aineistojen saavutettavuudesta sekä miten tietoa saavutettavuudesta tulisi välittää kirjaston ohjaustilanteissa ja verkkosivuilla. Projektin työryhmään kuuluivat Annamari Ikonen, Päivi Karhumetsä, Sari Soininen, Saara Vielma ja Päivi Ylitalo.

Mitä e-aineistojen saavutettavuudella tarkoitetaan? 

Saavutettavuus on oleellinen osa korkeakoulukirjaston arvoja – kaikkien asiakkaiden tulee päästä samoihin aineistoihin yhdenvertaisella tavalla. E-aineistojen saavutettavuudella viitataan sähköisten palvelujen, kirjojen ja artikkelien käytettävyyteen kaikille käyttäjäryhmille. Tällaisten digipalveluiden tulee olla teknisesti saavutettavia, jotta niitä voi käyttää erilaisilla laitteilla ja teknologioilla. Tärkeää on myös digipalveluiden navigaation helppokäyttöisyys, jotta tarvittavat sisällöt ja toiminnot on löydettävissä. Näiden lisäksi myös digipalveluiden sisältöjen tulee olla ymmärrettäviä ja tekstien helppolukuista. (Traficom, 2025). 

E-aineistojen saavutettavuusvaatimukset perustuvat lainsäädäntöön. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (2019) määrittää palvelujen yleiset saavutettavuusvaatimukset, jonka lisäksi Valtioneuvoston asetus eräiden digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimuksista (2023) sisältää tarkemmat lisävaatimukset e-kirjoille. Celian Julkaise kaikille -sivuston (2025a) mukaan nämä e-kirjoja koskevat lisävaatimukset määrittävät mm., että e-kirjaa täytyy olla mahdollista käyttää avustavan teknologian avulla, että sisällöille tarjotaan vaihtoehtoisia esittämistapoja (esim. kuvien tekstiselostukset eli alt-tekstit), ja että käyttäjällä on mahdollisuus tehdä valintoja e-kirjassa navigoinnin ja sisältöjen esittämisen suhteen. 

Käyttäjä voi hyödyntää erilaisia apuvälineitä e-aineistojen saavutettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi selaimissa, kuten Chrome tai Firefox, on valmiita sisäänrakennettuja saavutettavuusominaisuuksia, ja niihin voi myös asentaa lisäosia helpottamaan lukemista ja navigointia. Hyödyllisiä apuvälineitä ovat myös esimerkiksi ruudunlukijat (screen reader), jotka muuttavat ruudulla olevan tekstin puheeksi tai pistekirjoitukseksi. Tarjolla on myös kuuntelusovelluksia sekä e-aineistopalvelujen omia kuuntelu- ja tekstinmukautustoimintoja. Käytännössä saavutettavuuden edistäminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukukokemusta on mahdollista parantaa vaihtamalla tekstin fontti, koko ja väri helposti selaimessa tai e-kirjapalvelussa, tai että tekstiä on mahdollista kuunnella tekstinlukuohjelmilla. 

Kirjastot eivät voi suoranaisesti itse vaikuttaa näiden erilaisten apuvälineiden toimintaan tai eri e-aineistopalveluiden tapaan toteuttaa saavutettavuutta. On kuitenkin tärkeää, että kirjaston henkilökunta tunnistaa keskeiset saavutettavuuteen liittyvät käsitteet ja työvälineet, jotta he osaavat ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisesti. Opiskelijoille ja muille käyttäjille voidaan esimerkiksi asiakaspalvelun tai tiedonhaun ohjauksen yhteydessä kertoa e-aineistojen erilaisista saavutettavuusominaisuuksista sekä niistä apuvälineistä, jotka auttavat yksilöllisiin tarpeisiin.

Saavutettavuuden kehittäminen on jatkuva prosessi. Sähköisten aineistojen alustoja ja palveluita kehitetään koko ajan, ja myös lainsäädäntö muuttuu. On tärkeää, että kirjaston henkilökunta seuraa muutoksia ja päivittää tuottamiaan ohjeita sekä omaa osaamistaan säännöllisesti. 

Projektin kulku

Metropolian kirjastossa tunnistettiin tarve kehittää kirjastohenkilökunnan osaamista e-aineistojen saavutettavuudessa. Tämän vuoksi kirjastossa toteutettiin vuonna 2025 e-aineistojen saavutettavuuteen liittyvä projekti. Sen tavoitteena oli varmistaa, että kaikilla kirjaston henkilökunnan jäsenillä on perustiedot saavutettavuudesta ja e-aineistojen keskeisistä saavutettavuusominaisuuksista. 

Projektin työryhmään valittiin tiedonhankinnan koulutuksen, e-aineistojen ja viestinnän asiantuntijoita. Projektiryhmä kokoontui vuoden ajan noin kolmen viikon välein. Työskentely aloitettiin perehtymällä e-aineistojen saavutettavuuteen sekä eri palvelujen ja selainten saavutettavuustyövälineisiin. Lisäksi työryhmässä pohdittiin muun muassa, millaista tietoa e-aineistojen saavutettavuudesta tulisi olla esillä kirjaston LibGuides-sivustolla ja mitä aiheesta voitaisiin kertoa opiskelijoille tiedonhaun ohjaustilanteissa.  

Keskeiseksi tehtäväksi nousi sen määrittely, miten kirjaston henkilöstö voitaisiin perehdyttää aiheeseen niin, että jokainen osaisi tarvittaessa kertoa saavutettavuudesta asiakkaille. Työryhmässä todettiin, että perinteisen luentokoulutuksen sijaan käytännönläheinen, työpajamainen työskentely soveltuisi paremmin saavutettavuustyövälineisiin tutustumiseen. Sen takia kirjaston henkilökunnalle päätettiin järjestää aiheesta erillinen kehittämispäivä, jonka rakenteen, sisällön ja ryhmätyöt työryhmä suunnitteli ja toteutti käytännössä.  

Käytännön toimenpiteet kirjastossa 

E-aineistojen saavutettavuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein selainten ja eri alustojen kuunteluominaisuuksiin. Projektissa todettiin kuitenkin, että pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan saavutettavuutta on tärkeää tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta. Tämän vuoksi kirjaston henkilöstö aloitti aiheeseen perehtymisen tutustumalla Metropolian saavutettavan opetuksen ratkaisuihin ja siihen, miten Metropoliassa tarjotaan yksilöllisiä opiskelujärjestelyitä. 

Metropolian kirjastossa kehittämispäivät ovat perinteisesti työpajamaisia tilaisuuksia, joissa koko kirjaston henkilöstö kokoontuu pohtimaan yhdessä kirjaston toimintaa ja tulevaisuutta. Tämän vuoksi kehittämispäivä oli luonteva paikka projektin edistämiselle. 

E-aineistojen saavutettavuudesta järjestettiin koko kirjaston kehittämispäivä, jonka aikana tutustuttiin eri e-aineistojen saavutettavuusominaisuuksiin sekä yksin että ryhmissä. Päivän tavoitteena oli, että kirjaston henkilökunta pääsee (tai joutuu) käytännössä kokeilemaan esimerkiksi selainten kuuntelu- ja muita saavutettavuusominaisuuksia, sekä e-kirja- ja tietokantapalveluiden erilaisia saavutettavuustoimintoja ja -työvälineitä. Lisäksi tavoitteena oli harjoitella mahdollisten käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisemista. 

Kirjaston henkilökuntaa pyydettiin ottamaan kehittämispäivään mukaan työkoneet ja -puhelimet sekä kuulokkeet käytännön testaamista varten. Päivä aloitettiin yhteisellä johdannolla aiheeseen, minkä jälkeen kirjastolaiset jaettiin pienryhmiin, jotka siirtyivät rauhallisempiin tiloihin tekemään käytännön harjoituksia. Tehtävänä oli muun muassa ottaa käyttöön ja testata selainten äänenlukutoimintoja, tutkia miten PDF- ja EPUB-tiedostomuotoisten e-kirjojen saavutettavuusominaisuudet eroavat toisistaan, ja kokeilla muutamien e-aineistopalveluiden saavutettavuustoimintoja. Työskentelyyn varattiin aikaa hieman alle kaksi tuntia. Lounaan jälkeen kaikki kokoontuivat takaisin yhteiseen tilaan keskustelemaan tehdyistä havainnoista ja kokemuksista. 

Kehittämispäivän jälkeen pidettiin myös lyhyitä etäaamukahveja, joissa vielä käytiin läpi e-aineistojen saavutettavuusteemaa. Esimerkiksi Celian palveluista ja niiden käyttöönotosta toivottiin lisätietoa ja kertausta. 

Kehittämispäivän organisoinnin lisäksi projektin ohessa päivitettiin myös kirjaston LibGuides-oppaita, jotta kirjaston ylläpitämien ohjeiden rakenne, sisällöt ja tekstit olivat mahdollisimman saavutettavia. Oppaiden saavutettavuutta kehitettiin Metropolian saavutettavuusohjeiden ja esimerkiksi Saavutettavasti.fi -sivuston ohjeiden avulla (Celia, 2025b). 

Projektin aikana kehitettiin myös e aineistojen saavutettavuuteen liittyviä ohjeita. LibGuidesin E-aineisto-oppaisiin lisättiin lyhyet kuvaukset siitä, millaisia saavutettavuustoimintoja kukin e-aineisto tarjoaa. Oppaisiin luotiin lisäksi Saavutettavuus ja e-aineistot -niminen sivu, johon koottiin tietoa selainten ja e-aineistojen saavutettavuustoiminnoista ja linkkejä esimerkiksi Celian ohjesivuihin. Yksi projektin teemoista oli tunnistaa ja ratkaista tilanteita, joissa saavutettavuustoiminnot eivät toimi odotetulla tavalla. Näistä havainnoista koottiin käytännön vinkkejä asiakkaille. Lisäksi e aineistojen saavutettavuus sisällytettiin kirjaston saavutettavuussuunnitelmaan. 

Huomioita projektista 

Projektin aikana kirjaston henkilöstölle kävi ilmi, että saavutettavuus on käytännössä monimutkainen kokonaisuus. Esimerkiksi käytössä oleva selain, laitteen kieliasetukset ja e kirjojen tiedostomuodot vaikuttavat siihen, kuinka helposti saavutettavuustoiminnot saadaan käyttöön. Aina ei ole helppoa hahmottaa, miksi jokin saavutettavuustoiminto ei toimikaan odotetulla tavalla. Tämä hidastaa saavutettavuuden hyödyntämistä arjessa.  

Kaikkien e-aineistojen erilaisten saavutettavuustoimintojen ulkoa opettelu ei ole realistista. Osana projektia todettiinkin, että kovin yksityiskohtaisia saavutettavuusohjeita ei välttämättä kannata tehdä, koska alustat ja palvelut muuttuvat jatkuvasti. Tärkeämpää onkin, että kirjaston henkilökunta tiedostaa erilaisten työvälineiden ja ominaisuuksien olemassaolon, ja osaa tarvittaessa etsiä kunkin selaimen tai e-aineiston omat saavutettavuusohjeet. 

Projektin aikana tuli selväksi, että saavutettavuuteen perehtyminen on jatkuvaa oppimista. Eri ominaisuudet kehittyvät ja muuttuvat lakkaamatta. Saavutettavuuteen perehtyminen vaatii siis aikaa ja resursseja, aivan kuten mikä tahansa kehittämistyö. Koemme, että siihen kuitenkin kannattaa panostaa resurssien sen mahdollistaessa, sillä saavutettavuusosaaminen täydentää kirjastolaisten asiakaspalvelu- ja ohjausosaamista. 

Tällä hetkellä olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastossa tilanteessa, jossa joudumme miettimään entistä tarkemmin mihin kehittämiseen on jatkossa resursseja (Tiedon janoa -blogi, 2026). Esimerkiksi osana projektia suunniteltua e-aineistojen saavutettavuusohjevideota opiskelijoille ei pystyttykään toteuttamaan. Projekti jouduttiin myös päättämään ennen kuin kaikkia toimenpiteitä ehdittiin toteuttamaan, eikä tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ehditty arvioimaan. Projektin myötä kirjaston henkilökunnalla on kuitenkin paremmat lähtökohdat huomioida erilaisten käyttäjien tarpeet ja tarjota ratkaisuja e-aineistojen saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin. 

Linkkejä

Kirjaston saavutettavuussuunnitelma https://libguides.metropolia.fi/kirjaston-kaytto/saavutettavuus 
Kirjaston e-aineistot ja saavutettavuus https://libguides.metropolia.fi/eaineistot/saavutettavuus