Ein fall für sechs – Erasmus-matkalla Frankfurtin korkeakoulukirjastoissa

01.04.2015

Viiden ammattikorkeakoulun Tähtijulkaisut-yhteisö teki viime lokakuussa kansainvälistymismatkan Frankfurtiin.  Matkalla vierailtiin mm. Frankfurtin ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa sekä Frankfurtin kirjamessuilla. Tässä artikkelissa kerrotaan korkeakouluvierailuista.

Vierailu Frankfurt ammattikorkeakoulun kirjastossa 9.10.2014
rankfurtin ammattikorkeakoulussa (Frankfurt University of Applied Sciences) on neljä tiedekuntaa, noin 40 koulutusohjelmaa ja reilut 12 000 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on 870, josta opetushenkilökuntaa on 650 ja muuta henkilökuntaa 220. Kaikki koulun toiminnot on keskitetty yhdelle kampukselle joka sijaitsee lähellä Frankfurtin keskustaa. Frankfurt UAS on hyvin kansainvälinen korkeakoulu, jossa opiskelee yli 200 Erasmus-vaihto-opiskelijaa vuosittain sekä lisäksi tutkinto-opiskelijoita ympäri maailmaa, erityisesti Aasiasta.

Kirjastovierailua isännöivät kirjastonjohtaja Dagmar Schmidt ja apulaiskirjastonjohtaja Bernd Wagener. Ensiksi keskustelimme suomalaisesta ja saksalaisesta koulutusjärjestelmästä, kirjastokentästä, kirjastojen palveluista ja kokoelmista sekä korkeakoulukirjaston päivittäisestä työstä.

Keskustelun jälkeen oli vuorossa kierros kirjaston tiloissa. Kirjaston tiloja ei ole alun perin rakennettu kirjaston tarpeisiin, vaan tietohallinnon käyttöön. Kirjaston tilat ovatkin epäkäytännölliset, sokkeloiset ja ahtaat ja tiloja on neljässä kerroksessa. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00-20.00 ja lauantaisin klo 10.00-15.00.

Kirjastossa on 23 työntekijää ja kaikilla työntekijöillä on kirjastoalan opintoja. Kirjasto työllistää myös opiskelijoita, jotka toimivat iltaisin valvojina ja asiakaspalvelutehtävissä kirjastossa.

Kokoelmien ja palvelujen osalta kirjasto ei juuri eroa suomalaisista ammattikorkeakoulukirjastoista.

Kokoelmassa 250 000 nidettä, joista e-kirjoja on 30 000 kpl ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjaston edustajat kertoivat että saksankieliset kustantajat ovat lähteneet hyvin mukaan e-kirjabisnekseen. Saksankielisiä oppikirjoja julkaistaan paljon myös e-kirjoina. Kirjaston kokemus on, että opiskelijat ja henkilökunta eivät vielä tunne riittävän hyvin käytössä olevia e-aineistoja. Tämän takia e-aineistojen markkinointiin ja tunnetuksi tekemiseen pitääkin panostaa entistä enemmän. 

Kirjasto järjestää ulkomaalaisille opiskelijoille kirjastonkäytön opetusta jo ennen lukuvuoden alkua, jotta opintojen aloittaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Tiedonhankinnan opetus koostuu valinnaisista moduuleista, joita ovat mm. kirjaston esittelykierros, e-aineistot, RefWorks, kaukolainaus, tiedonhaku. Tiedonhankinnan itseopiskelumateriaaleja on lisäksi koottu Moodle-oppimisalustalle.

Kirjasto ei ole mukana amk:n julkaisutoiminnassa, eikä ammattikorkeakoululla ei ole varsinaista julkaisuyksikköä.

Lopuksi kirjastonjohtaja Schmidt vei meidät syömään läheiseen ravintolaan.

Vierailu Frankfurtin yliopiston kirjastossa 10.10.2014
Perjantai-aamuna saavuimme Frankfurtin yliopiston pääkirjastolle Bockenheimin kaupunginosassa. Kirjasto on omistettu 1700-luvulla eläneelle luonnontieteilijä Johann Christian Senckenbergille. Meidät ottivat vastaan johtaja Heiner Schnelling, varajohtaja Angela Hausinger sekä hankintaosastolla työskentelevä Ellen Hass, jonka tehtäviin kuuluu myös toimia yliopiston kirjastossa ulkomaalaisten vieraiden opastajana.

Meille pidettiin esitys kirjaston toiminnasta. Heti kättelyssä saimme kuulla, että olimme saapuneet Saksan suurimpaan yliopistokirjastoon: kirjaston kokoelmiin kuuluu 9 miljoonaa aineistoyksikköä, joista lähes 7 miljoonaa on painettua aineistoa. Kirjastokokonaisuuteen kuuluu yksi pääkirjasto ja 6 sivukirjastoa kampuksien ja tiedekuntien yhteydessä. Henkilökuntaa on yhteensä noin 300 ja asiakkaita 56 000. Pääkirjastossa, jossa istuimme keskustelemassa isäntiemme kanssa, sijaitsee hankintaosasto, joka hankkii tietokantoja ja sähköistä aineistoa yhteisesti kaikille kampuskirjastoille.

Kuten Frankfurtin ammattikorkeakoulussa, myös yliopistolla muodostui kuva, että meillä Suomessa opiskelijoille järjestettävä tiedonhankinnan opetus on systemaattisempaa. Frankfurtin yliopistossa kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta tiedekuntien pyynnöstä, ja tiedekunnittain kiinnostus sitä kohtaan vaihtelee suuresti. Johtaja Schnellingin mukaan opiskelijat ovat "digitaalisia natiiveja", joille kirjaston on vaikea opettaa mitään uutta. Lähiopetuksena pidettävän tiedonhankinnan opetuksen sijaan Saksassa panostetaan tietokantojen opasvideoihin ja muihin verkko-oppaisiin.

Pääkirjastolta jatkoimme Ellen Hassin johdolla tutustumaan kahteen kampukseen. Ensi ajoimme raitiovaunulla luonnontieteiden kampukselle Riedbergin kaupunginosaan. Luonnontieteilijöillä oli aivan uusi kirjastorakennus, jota metallisen ulkokuoren mukaan kutsuttiin juustoraastimeksi. Luonnontieteellisen kampuskirjaston nuori johtaja Roland Wagner esitteli meille kirjastoa keskittyen enimmäkseen tilaratkaisuihin ja työskentelytiloihin. Lukupaikkoja on kirjastossa paljon, onhan kampuksen opiskelijamäärä noin 8000 luokkaa. Ryhmätyöhuoneet parvekkeineen ovat käteviä, mutta kulku niihin on turvallisuussyistä hankalaa ja niiden käyttösäännöt ovat suomalaisittain monimutkaisia. Johtaja Roland Wagner kertoi, että hankintaehdotukset tulevat tiedekunnan opetushenkilökunnalta ja kirjasto hankkii mitä pyydetään. Kirjastolla ei ole omaa hankintabudjettia, vaan hankintakustannukset menevät tiedekunnalle. Myös osa e-aineistosta hankitaan tiedekunnan pyynnöstä ja kustannuksella.

Luonnontieteellisestä jatkoimme taas paikallisjunalla toiselle eli Westendin kampukselle - edelleen Ellen Hassin opastuksella. Westendissä opiskelee 26 000 opiskelijaa sosiaalitieteitä tai humanistisia tieteitä. Kampus oli kuin suoraan amerikkalaisista teinielokuvista monine kampusrakennuksineen, puistoineen ja kulkuväylineen. Ennen kuin alueesta tuli yliopiston kampus, siellä toimi toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain armeijan hallintoelimiä ja niitä ennen kuuluisa saksalainen kemianteollisuuskonserni IG Farben. 1930 valmistunut IG Farbenin päärakennus on edelleen vanhassa kuosissaan, ja siellä on samanlainen omana aikanaan suosittu paternosterhissi kuin Suomen eduskuntatalossa. Samaan tapaan kuin Riedbergin kampukselle, myös Westendin kampuskirjastossa on loputtomasti työskentelypisteitä ja tilaa painetuille kirjoille. Saksalaisten kirjastojen hauska yksityiskohta on sisäänkäynnin luona oleva korvatulppa-automaatti. Meille kerrottiin, että saksalaisilla opiskelijoilla on aina tapana tulla työskentelemään ja lukemaan tenttiin kirjastoon, kotona ei opiskella. 

Yksi pääkirjasto ja kaksi kampusta oli yhdellä päivälle tarpeeksi, ja Ellenin hyvästeltyämme palasimme hyvillä mielen keskustaan syömään.

Pekka Malvela toimii informaatikkona XAMK:ssa, Kari Tiainen  kirjasto- ja tietopalvelupäällikkönä ja Kaisa Varis suunnittelijana Karelia-ammattikorkeakoulussa

 

 

 

 

 

Kommentit

Jätä kommentti