Erasmus-matkalla Reykjavikissa 13.-17.3.2016

Pikkuisen sen jälkeen kun Löykkiön kirjaston blogi kertoi Reykjavikin reissustaan, pääsin minäkin ensimmäisen kerran matkustamaan Islantiin ja tutustumaan Reykjavikin kirjastojen maailmaan.

Osallistuin Reykjavikin yliopiston (Háskolinn í Reykjavik) järjestämälle Erasmus-henkilökuntaviikolle Islannissa. Viikolle oli järjestetty ohjelmaa seuraaville ryhmille:  

• International Services and international admissions    
• Library service and student counseling
• Marketing and Communications
• Research and Development

Viikon ohjelma oli Reykjavikin yliopiston organisaation, tilojen sekä koulutusalojen esittelyä ja verkostoitumista osallistujien kesken. Reykjavikissa on kaksi yliopistoa, Islannin yliopisto sekä yksityinen Reykjavíkin yliopisto.

Mukana oli viisi suomalaista osallistujaa - Haaga-Helia, Helsingin yliopisto ja TAMK olivat edustettuina Turun AMK:n lisäksi. Kollegoja kirjastoalalta oli valitettavasti lisäkseni vain yksi - Jan Hartmann Hampurin Kühne Logistics Universitystä. Kyselin jo etukäteen paljonko kirjastoalan osallistujia on tulossa, mutta osallistujalista lähetettiin vasta muutama päivä ennen matkaa. Ohjelma oli hyvin yleistä ja kirjastotapaamisia ei viralliseen ohjelmaan kuulunut kirjastonjohtajan kirjastoesittelyä lukuunottamatta. Olin kuitenkin itse aktiivinen ja olin sopinut tapaamisia useampaan organisaatioon jo etukäteen ja sainkin vierailut hyvin onnistumaan, vaikka virallinen ohjelma oli aikatauluineen tiukka.

Viralliseen kv-viikon ohjelmaan kuului mm. seuraavia teemoja: Introduction to energy and the environment in Iceland, Service unit presentations (Student and Career counselling, Library and Information services, Research and Information), Executive education introductions (valitsin School of Business-esittelyn) ja erittäin hyvä Personal and professional skills development-luento esiitymistaitoihin liittyen.

Reykjavikin yliopisto
Reykjavikin yliopistossa on opiskelijoita n. 3800 ja koulu sijaitsee varsin uudessa kampusrakennuksessa, joka on otettu käyttöön tammikuussa 2010. Rakennusoikeudesta on toteutettu nyt vasta osa (merkitty valkoisella pienoismallissa) ja lähitulevaisuuden suunnitelmissa on asuntojen rakentaminen kampusalueelle opiskelijoita ja vierailevia opettajia varten. Yliopisto on täysin kaksikielinen (islanti sekä englannin kieli) eli mahdollisuudet opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon ovat todella hyvät eri koulutusaloilla.

Kirjaston henkilökuntaa on yhteensä 5,7 henkilötyövuotta. Kirjastossa ei ole lainausautomaatteja, eikä hälyttimiä – tiedossa ei ollut mahdollista hävikkien määrää. Kirjastoa varten oli tarkoitus rakentaa oma siipi, mutta lama yllätti. Tämän hetkinen tila on kuitenkin hyvin sopiva toimintaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää ryhmätyö- ja opiskelutiloja ympäri vuorokauden lukukauden aikana.

Yliopiston kirjasto sijaitsee Uranus-siivessä ja toiminta painottuu vahvasti e-aineistoon ja sen käytön opastamiseen, mutta kirjoja löytyy tilasta kuitenkin enemmän kuin alun perin oli suunnitelmissa. Kirjaston siivessä on käytettävissä myös käsikirjasto sekä runsaasti erilaisia tiloja opiskeluun ryhmätyötilojen ja hiljaisten tilojen muodossa. Islannissa on käytössä kansallinen Leitir-hakupalvelu ja kansallinen tietokanta on nimeltään Gegnir. Informaatikko Hafdis Dögg Hafsteinsdóttir esitteli meille Reykjavikin yliopiston kirjastoa ja mainosti myös Reykjavikissa järjestettävää Creating Knowledge -viikkoa, jonka ajankohta on kesäkuun alussa.

Islannin yliopisto ja kansalliskirjasto
Olin sopinut tapaamiset etukäteen myös Islannin kansalliskirjastoon (Landsbókasafn Íslands).  Ingibjörg Bergmundsdóttir esitteli minulle kirjaston tilat ja kertoi toiminnasta. Sain tavata lisäksi kaksi muuta kirjastossa työskentelevää henkilöä, jotka huolehtivat luetteloinnista. Rósa Sigvaldadóttir keskusteli pitkään kanssani luetteloinnista ja kertoi heidän järjestämistään RDA-koulutuksissa. Islannissa otetaan käyttöön RDA-kuvailusäännöt metadatan tuottamisessa tänä vuonna kuten meilläkin ja samoja haasteita käymme läpi erityisaineistojen osalta esim. musiikkiaineiston creator-vaatimusten ja 100-kentän kanssa. Rósa oli ollut järjestämässä koulutusta ja oli sitä mieltä, että koulutuksiin osallistuminen on pakollista, jotta luetteloija saa ylipäätään säilyttää tunnukset luettelointiin tulevaisuudessa. RDA-Toolkit on meillä suomennettu, Islannissa käytetään englanninkielistä versiota. Kansalliskirjastossa / Islannin yliopiston kirjastossa on otettu käyttöön LibGuides, kuten meillä.

Pääkirjaston rakennus on nimeltään Þjóðarbókhlaðan ja rakennustyö kesti 16 vuotta. Kirjasto avattiin v. 1994 kun Islanti juhli 50-vuotispäivää! Kirjaston asiakkaiden mieluisin työskentelytila sijaitsee Ingibjörgin mukaan perinteisten kortistolaatikoiden keskellä J.
Pohjolan talo - Norræna húsið
Jokaisen suomalaisen, eritoten kirjastoihmisen, täytyy tietenkin myös tutustua Reykjavikissa Alvar Aallon suunnitteleman Pohjolan talon kirjastoon, joka on avattu 1969 ja palvelee asiakkaita lähes alkuperäisessä asussaan. Sain tavata kirjastonjohtaja Margrét Ásgeirsdóttirin lisäksi Nordic Housen johtaja Mikkel Harderin ja Kruunupyystä muuttaneen suomalaissyntyisen kirjastonhoitaja Maria Riskan. Nordic Housen siirtyy mukaan kansalliseen tietokantaan ensi syksynä ja valmistelu on teettänyt heillä paljon työtä viime vuonna. Kaukolainaus ja asiakasmäärät lisääntyvät varmasti muutoksen myötä. Kirjastoon hankitaan kirjallisuutta ja materiaalia 7:llä eri kielellä – ei islanniksi. Itselleni oli uutta, että Färsaarilla on oma kieli. Kirjaston alakerrassa pystytettiin juuri uutta näyttelyä ja kirjastosta voi myös lainata kuvataidetta. http://nordichouse.is/

Kirjastossa järjestetään satutunteja myös suomeksi ja tunnit ovat hyvin suosittuja.

Reykjavikin kaupunginkirjasto
Ehdin myös piipahtaa pikaisesti Reykjavikin kaupunginkirjastossa (Borgarbókasafn Reykjavíkur), jossa pääsin juttelemaan pääkirjaston johtajan Erla Kristín Jónasdóttirin kanssa. Hän esitteli lyhyesti kirjastoa ja kertoi heidän käyneen vierailemassa mm. Tampereen kaupunginkirjastossa, kun Reykjavikin uutta pääkirjastoa suunniteltiin. Kaupunginkirjastolla on kuusi toimipistettä sekä kirjastoauto. Pääkirjastossa sijaitsee kirjastopalveluiden lisäksi arkisto ja kaikille avoin valokuvamuseo. Lastenosastolla oli mukavat tilat ja tunnelma – pidin kovasti kirjaston sisustuksesta.

Iceland Academy of the Arts
Iceland Academy of the Artsilla (Listaháskóli Íslands) on kolme toimipistettä. Taidekasvatuksen ja muotoilun sekä esittävän taiteen kirjastot ovat pieniä yksiköitä, joissa työskentelee yhteensä neljä informaatikkoa ja yksi suomalainen kirjastoapulainen, jota valitettavasti en ehtinyt tapaamaan. Kirjastot sijaitsevat Reykjavikin alueella ja ovat auki 8.30-16.00.

 
Paljon yhteistä, erilaista - Takk fyrir og bless!
Hyvin samankaltaisia muutosten aikoja elämme kummassakin maassa sekä yleisissä että muiden organisaatioiden kirjastoissa. Islannin yliopistolla on käytössä myös LibGuides kuten meillä. Meillä käytettävän RefWorks-viitteidenhallintajärjestelmän sijaan Reykjavikin yliopisto käyttää Zoteroa. Zotero on otettu oikein hyvin vastaan opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa ja he ovat saaneet Zoteron käyttöön islanniksi, mikä on heille suuri etu.

Suosittelen kaikille kiinnostuneille mielenkiintoista Elina Kinnusen opinnäytetyötä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta: Yleiset kirjastot pohjoismaissa: niiden kehitys ja vertailu.

”Yleisiä kirjastoja on aina pidetty Islannissa sivistyksellisinä laitoksina. Lain vaatimusten mukaan muiden asioiden lisäksi, kirjastot tarjoavat pääsyn yleiseen tietoon ja valtion virallisiin päätöksiin.

Vuonna 1923 Reykjavikiin perustettiin kansankirjasto varoilla, jotka saatiin troolarien myynnistä Ranskalle. Seuraavina vuosina avattiin lukusali lapsille sekä aloitettiin palvelu, joka mahdollisti kirjojen lainauksen laivoihin. (Pétursdóttir & Júlíusdóttir 2009, 16.)”

Mielenkiintoista on, että Islannin kieltä varjellaan edelleenkin vahvasti muiden kielten vaikutteilta – esimerkiksi teknisen alan sanastoa luodaan tarpeen vaatiessa. Islantia on ohjailtu voimaperäisesti ja hyvin tietoisesti, jotta vieraitten kielten vaikutus olisi mahdollisimman vähäistä. Puhelin on islanniksi sími, joka on johdettu lankaa tarkoittavasta sanasta síma. Tietokone on tölva, jonka juuri on otettu lukua merkitsevästä sanasta tala. Haastattelujeni mukaan uusien kansallisesti hyväksyttyjen termien puuttuminen voi hankaloittaa ja hidastaa myös kirjastojen luettelointityötä.

Luonto ja ympäristö olivat vahvasti ohjelmassa mukana. Ohjelmaan kuului myös kiertoajelu Reykjanesin niemimaalla ja yhteinen illanvietto Blue Lagoonissa, joka tietysti on koettava ainakin kerran elämässä. Kaikeksi onneksi saimme vielä nähdä Islannin sääolosuhteet varsin monipuolisina. Lentokoneesta ulos astuessa tuuli todella yritti viedä minut mukanaan ja vettä satoi vaakasuoraan. Lumi keskustassa oli sulanut pari viikkoa ennen, yllättävän paljon oli jo vehreää harmauden keskellä ja paikallisten mukaan aurinko ei ollut paistanut moneen kuukauteen –auringon valostakin sain vielä viimeisenä päivänä nauttia.

Kaiken kaikkiaan matkasta jäi mahtavat muistot ja tapaamiset olivat erittäin antoisia. Ihmiset olivat erittäin sydämellisiä, avuliaita ja antoivat aikaansa tällaiselle “tavalliselle kirjaston tietopalvelusihteerille“, vaikka heidänkin aikataulunsa ja resurssinsa ovat tiukat. Mukaan ottamani Finna-heijastimet olivat mukava kiitos kirjastolaisille, finnahan tarkoittaa myös Islanniksi löytämistä J. Matkustaminen yksin mietitytti aluksi, mutta kaikki sujui paremmin kuin hyvin ja kielitaitokin riitti kaikkiin tilanteisiin, joista itseni löysin. Yhteistä jutun aihetta löytyi enemmän kuin uskoinkaan ja voisin kuvitella, että Islannissa olisi helppoa esim. work shadowing, jos haluaisi sitä kokeilla jossakin heidän kirjastoistaan. Jotakin samanlaista täytyy olla meissä pohjoisen ihmisissä. Islannin vaikuttavan monimuotoinen luonto sekä ihmisten tuttavallisuus ja ystävällisyys saavat varmasti minut vielä palaamaan takaisin. Iso kiitos - Takk fyrir! 
 

Suvi Pukero, Turun ammattikorkeakoulu, tietopalvelusihteeri.