Facebook-joulukalenteri osana Diakin kirjaston viestintää

03.12.2018

Onko tiedonhaun opas Libguides tuttu? Siitä sinulle opintoihisi tosi tärkeä juttu!

Diakin kirjaston viestii asiakkailleen monin tavoin, myös Facebookin kautta. Yksi meidän perinteikkäimmistä Facebook-markkinoinnin kikoista on kirjaston joulukalenteri. Olemme joka vuosi pyrkineet luomaan kirjaston Facebook-sivuille erilaisen joulukalenterin ja tuottamaan iloa asiakkaillemme. Olemme kalenterin avulla pyrkineet vähän kevyempään tiedottamiseen kuin kirjaston verkkosivuilla.

Joulukalenteri syntyi yli sata vuotta sitten


Ensimmäisen painetun adventtikalenterin toi markkinoille saksalainen Gerhard Lang -yhtiö jo vuonna 1904. Suomessa adventtikalenteri-perinteen aloittivat Suomen partiolaiset vuonna 1947. Sen jälkeen partiolaisten adventtikalenteri on ilmestynyt joka vuosi, saaden myöhemmin seurakseen mitä erilaisempia muita kalentereita. (Ukkonen 2016)

Joulukalenterit ovat muuttuneet huomattavasti sadan vuoden aikana. Partiokalentereitakin on yhä saatavissa, mutta ne ovat saaneet rinnalleen mitä erilaisimpia versioita syötävistä kalentereista rihkamakalentereihin. Myös Facebookista löytyy paljon erilaisia joulukalentereita.

2011


Diakin kirjasto liittyi Facebookiin tammikuussa 2011. Heti loppusyksystä päätimme tehdä joulukalenterin Facebook-sivuillemme. Siinä viestittiin ajankohtaisista asioista. Annoimme erilaisia menovinkkejä, juhlimme nimipäiväsankareita, tarjosimme herkullisia reseptejä ja muita päivän piristyksiä. Vaikka kyse olikin kirjaston tarjoamasta palvelusta, halusimme tehdä maanläheisen ja jouluisen kalenterin. Joulukalenterin luonteeseen kuuluu yllätyksellisyys ja leikkimielisyys, jota ensimmäinen joulukalenterimme edusti. Persoonallisuus ja aitous toimiikin parhaiten sosiaalisessa mediassa. (Kortesuo 2018, 121).

 

2012

Seuraavan vuoden joulukalenteri keskittyi kielelliseen leikittelyyn. Päivän luukut oli tehty riimin muotoon. Se jatkoi edellisvuonna aloittamaamme menovinkkien ja juhlimisen perinnettä, mutta keinona oli riimittely, joka antoi sille punaisen langan. Osaan riimeistä oli myös sisällytetty tietoa kirjastosta ja tietokannoista. Samalla annoimme leppoisaa ohjeistusta kirjaston palveluista. Joulukalenterin myöhempi vakioedustaja kirjaston Isosilmä-tonttu teki ensiensiintymisensä vuonna 2012.

KUVA 1: Diakin kirjaston joulukalenterin luukku 7.12.2012: “Välillä kotihommista laista ja höyryävää glögiä maista.” Kuva: Helena Kankuri 

Markkinointi on tullut pysyväksi osaksi kirjastojen toimintaa. Markkinoimme kirjallisia dokumentteja ja  palvelujamme. Tavoitteenamme on asiakkaiden käyttäjätyytyväisyyden lisääminen. Facebookin hyvänä puolena voi pitää sen interaktiivisuusuutta ja yhteisöllisyyttä. (Kalam & Kiran 2015, 143). Olemme halunneet useampana vuonna pyytää asiakkaitamme mukaan joulukalenterin tekoon.  Vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio on koko sosiaalisen median elinehto. Se asettaa myös tekstin tyyliasulle tiettyjä ehtoja kuten helppolukuisuus, hauskuus ja lyhyys. (Kortesuo 2018, 29-30.) Yleensä ottaen postaukset, joissa on kuvia ja videoita, saavat paremman näkyvyyden kuin postaukset, joissa on pelkästään tekstiä. (Kortesuo 2018, 86.)


2013

 

Vuonna 2013 halusimme ensimmäisen kerran osallistaa asiakkaitamme tiedonhaun avulla. Lanseerasimme ns. ”Päivän pähkinät”, jonka vastaukset lähetettiin kirjaston Facebook-sähköpostiin. Kysymykset olivat jouluisia ja kaikki vastaukset löytyivät eri kirjastotietokannoista mm. jo edesmenneistä Diana-tietokannasta ja Nelli-portaalista. Päivän pähkinöitä kävimme läpi myös kirjaston tiedonhaun oppitunneilla, joista osa sattui juuri joulukuulle.

 

Kuva 2: Esimerkki vuoden 2013 joulukalenterin luukusta: “Etsi Medic-tietokannasta (Nelli-portaali) artikkeli ”Joulun juomat”: Kuka on artikkelin kirjoittaja? Lähetä vastaus sähköpostilla: kirjasto.joulukalenteri(at)diak.fi”. Kuva: Helena Kankuri

 

 

2014

 

Suosittuun riimijoulukalenteriin palattiin taas vuonna 2014. Sankarina oli jälleen tuttu Isosilmä-tonttu.

 

Kuva 3: Joulukalenterin 10. luukku 2014: Jos ei Nellin käyttö päässä pysy meiltä toki sen käytöstä kysy voit lomakkeella varata ajan ei ole enää viitteet hujan hajan Refworks on siihen apu parhain sen käyttö on hyvä aloittaa jo varhain.

Kuva 3: Joulukalenterin 10. luukku 2014:
Jos ei Nellin käyttö päässä pysy
meiltä toki sen käytöstä kysy
voit lomakkeella varata ajan
ei ole enää viitteet hujan hajan
Refworks on siihen apu parhain
sen käyttö on hyvä aloittaa jo varhain
(Kuva: Markku Hiltunen)



2015

 

Vuoden 2015 lopulla Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten kirjastot yhdistyivät ja valmistelimme kolmen kirjaston liittämistä yhdeksi Helsingin kampuskirjastoksi. Diakin kirjasto ei tuona vuonna tehnyt omaa joulukalenteria muuttokiireiden vuoksi, vaan osallistui AMK-kirjastojen yhteiseen joulukalenteriin. Diakin osuus oli kolme joulukalenterin luukkua. Yksi luukuista oli youtube-video, jossa seikkaili ”kirjastofröökynä ja ylioppilas”.

 

Toinen Diakin joulukalenterin luukku oli Alppikadun kirjastossa tehty kirjastoräppi.

 

Kolmannessa yhteisen joulukalenterin luukussa kerroimme asiakkaille tulevasta muutostamme.

 

2016

Vuonna 2016 teimme jälleen oman joulukalenterin ja asiakkaamme olivat mukana yhteisöllisen joulukalenterin teossa. Kalenteri keskittyi kirjavinkkaukseen, mutta kirjastolaisten sijasta saimme asiakkaamme vinkkaamaan muille kirjaston käyttäjille eri kirjoja, tietokantoja tai kirjaston palveluja.

Osa kirjavinkeistä oli tehty videomuotoon, esimerkiksi tällä video, kuten esimerkiksi tämä Diakin palvelujohtaja Elina Juntusen tekemä haastattelu ja kirjavinkkaus Mahdollistaja-kirjan kirjoittajasta Jaan-Erik Aarniasta.

 

2017

Vuoden 2017 joulukalenteri oli kansainvälinen. Oppilaitoksessamme opiskelee monikulttuurinen joukko eri äidinkieltä puhuvia opiskelijoita ja halusimme saada heidät ja heidän äidinkielensä kuuluviin. Videoimme opiskelijoiden joulun tai uuden vuoden tervehdyksiä videolle. Kielinä olivat muun muassa arabia, romania, somali, yoruba ja saame.

Joulukalentereiden suunnittelu on ollut mielenkiintoista, mukavaa ja antanut meille työntekijöille hyvää mieltä pimeinä syyspäivinä.  Joskus seuraava teema keksitty jo hyvin pian edellisen joulukalenterin loppumisen jälkeen.

Tietenkin on aina muistettava, että huolimatta mistä tahansa viestinnän ponnistuksista Facebookissa tai muilla foorumeilla, palveluorientoitunut ja motivoitunut kirjaston henkilökunta on aina se paras käyntikortti kirjastossaan. (Ratzek 2011, 142).

2018

Tänä vuonnakin joulukalenteri tulee eetteriin asiakkaiden iloksi. Seuraa meitä Facebookissa ja katso, mitä tänä vuonna tapahtuu!


Kirjoittajat ja valokuvat:

Markku Hiltunen, informaatikko, DIAK
Helena Kankuri, tietopalvelusuhteeri, DIAK

 

 

LÄHTEET

Kalam Siddike, M. A. , & Kiran, K. (2015). Marketing of academic library services through social networking sites: Implications of electronic word-of-mouth. Education for Information, 31(3), 143-159.

Kortesuo, K. (2018). Sano se someksi (1+2=3): Sosiaalisen median suuri laskuoppi (1. painos.). [Helsinki]: Kauppakamari.

Ratzek, W. (2011). The mutations of marketing and libraries. IFLA Journal, 37(2), 139–151.

Ukkonen, M (2016). Joulukalenterit kutsuvat ihmeen äärelle. Seurakuntalainen. https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/joulukalenterit-kutsuvat-ihmeen-aarelle/ (16.11.2018)

 

Kommentit

Jätä kommentti