Guinnessia Irlannin vanhimmassa pubissa - yhteistyö kehittyy virallisen ohjelman ulkopuolella

Kansainvälisen yhteistyön aloittaminen voi olla hankalaa, jos emme tunne vielä toistemme toimintaa. Matka yhteistyökorkeakoulun kirjastoon Irlantiin antoi kaikille osallistujille hyviä ideoita ja uutta potkua yhteistyöhön.

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) kuuluu vuonna 2020 perustettuun RUN-Eurooppa-yliopistoon (RUN-EU: The Regional University Network – European University), joka on eurooppalaisten korkeakoulujen muodostama allianssi. Allianssiin kuuluu tällä hetkellä kymmenen jäsentä, joissa kaikissa on oma kirjasto. RUN-Eurooppa-yliopiston kirjastot ovat pyrkineet tekemään yhteistyötä lähes allianssin alusta asti. Yhteistyössä on kuitenkin monia haasteita esimerkiksi kirjastojen erilaisten resurssien takia. HAMKin kirjaston osalta merkittävä askel tiiviimpään yhteistyöhön otettiin marraskuussa 2025, kun neljä HAMKin kirjastolaista lähti Irlantiin, The Technological University of the Shannonin (TUS) kampukselle Athloneen. Kirjoittajien lisäksi mukana olivat Minna Kivinen ja Liisa Luukka. Tavoitteenamme oli kehittää uusia yhteistyökuvioita muiden kirjastolaisten kanssa.

Kuva 1. Ihastelimme Dublinin Trinity Collegen kirjastossa korkeita hyllyjä ja maapalloa. Vasemmalta Liisa Luukka, Rosa Ovaska, Minna Kivinen ja Taina Pirhonen.

Yhteistyön kehittämistä pienin askelin

Ennen matkaa yhteistyö muiden RUN-EU-kirjastojen kanssa oli ollut hajanaista. Pyrkimystä yhteistyöhön on kuitenkin aiemminkin ollut: erityisesti kirjastojen johtajat tai yhteistyövastaavat ovat tavanneet aika ajoin, yleensä muiden RUN-Eurooppa-yliopiston tapaamisten ohessa. Ehkä näkyvin yhteistyömme toistaiseksi on ollut kirjastojen yhteinen liikkuvuusopas, joka on tarkoitettu tukemaan opiskelija- ja henkilöstövaihtoja. Oppaasta esimerkiksi vaihtoon suuntaava opiskelija löytää nopeasti perustiedot vastaanottavan korkeakoulun kirjastosta, kuten mistä aukioloajat löytyvät, onko joka kampuksella kirjasto ja mitä palveluita vaihto-opiskelijalle on tarjolla. Opasta kehitetään aktiivisesti.

Haastetta yhteistyöhön on tuonut ensinnäkin kirjastojen erilaisuus. Henkilöstön määrä ja kirjastojen tehtävät vaihtelevat paljon. Esimerkiksi Belgiassa Howest University of Applied Sciencen kahdessa kirjastossa on molemmissa kaksi työntekijää ja sen lisäksi yhteinen liikkuva työntekijä, kun taas TUSin kirjastossa on yhteensä 35 henkilöä. RUN-EU-kirjastot eivät toistaiseksi ole hakeneet hankerahoitusta yhteistyöhön, vaan yhteistyötä tehdään kussakin kirjastossa siihen liikenevillä resursseilla. Joissakin kirjastoissa tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, ettei yhteistyölle jää aikaa, vaikka kiinnostusta voisikin olla.

Toinen haastava tekijä on ollut yksinkertaisesti se, ettemme ole tunteneet toisiamme vielä hirvittävän hyvin. Yhteydenoton kynnys on korkea, kun ei ole varma, kuka toisessa organisaatiossa vastaisi asiasta. Tai jos oikean ihmisen tietääkin, pelkkää nimeä ja mahdollisesti kuvaa tietokoneen ruudulla voi silti olla vaikea lähestyä. Myös henkilöstövaihdokset ovat vaikuttaneet yhteistyön tekemisen jatkuvuuteen.

Matkalla murskattiin yhteistyön esteitä ja jaettiin hyviä käytänteitä

Olemme kaivanneet RUN-EU-kirjastojen yhteistyöhön enemmän arkisen työn ja hyvien käytäntöjen jakamista. On hyvin kiinnostavaa tietää, miten muut järjestelevät kirjaston tehtäviä, vaikka reunaehdot olisivatkin kovin erilaiset. Ennen matkalle lähtöä lähetimme listan meistä kiinnostavista teemoista TUS-kirjastoon Irlantiin, jolloin kollegat pystyivät suunnittelemaan ohjelmaa osin meidän toiveistamme käsin.

Kerroimme, että olemme kiinnostuneita erityisesti tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon opetuksen järjestämisestä. Saimmekin osallistua paikan päällä pidettyyn soveltavan psykologian opiskelijoille suunnattuun tiedonhankinnan opastustuntiin. Opastustunti oli luentomainen ja sisälsi muutaman tehtävän, esimerkiksi tietyn kirjan etsimisen TUS-kirjaston omasta verkkokirjastosta. Tuntiin varattu 45 minuuttia meni nopeasti. Opimme, että opiskelijat ovat kovin samanlaisia toiveidensa ja haasteidensa kanssa maasta riippumatta. TUSissa erilaiset opastukset ovat varattavissa kirjaston kalenterin kautta ja saatavilla on apua niin viittaustekniikan tarkistamiseen, tiedonhakuun kuin myös Zoteron käyttöön. Opastuksia pidetään verkossa myös lauantaisin.

Toinen meitä kiinnostanut teema oli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. TUSin kirjastossa tähän kysymykseen on vastattu meditaatiotuokioilla, jollaista saimme kokeilla, ja hyvinvointia tukevalla Positive thinking -kirjakokoelmalla. Merkittävä oivallus oli madaltaa omia odotuksiamme esimerkiksi tapahtumien suhteen. Meditaatiohetkien pitäjä kertoi niistä meille hyvin innostuneesti, vaikka usein hetkiin osallistuu vain muutama opiskelija tai henkilökunnan jäsen. Totta kai kaikki toivovat aina suurta osanottoa tapahtumiin, joiden järjestämiseen käyttävät aikaa ja vaivaa, mutta myös pieni tapahtuma voi olla merkityksellinen sekä osallistujille että järjestäjille.

Kuva 2. TUS-yliopiston kirjastossa oli oma kokoelmansa hyvinvointiaiheiselle kirjallisuudelle.

Opiskelijoiden hyvinvointia tukee myös moni muu asia, kuten esimerkiksi toimivat opiskelutilat. Toimivissa tiloissa on luonteva kohdata toisia ihmisiä ja helppo löytää myös omaa keskittymistä tukeva tila tarvittaessa. TUSin kirjastotilassa oli keskellä isoja pyöreitä pöytiä, joita voi käyttää opiskeluun ja keskustelemiseen. Henkilökunnan havaintojen mukaan pöydän pyöreä muoto kannustaa opiskelijoita ottamaan kontaktia toisiin saman pöydän ääressä istuviin, esimerkiksi pyytämällä kynää lainaan. Kirjaston seinustoille oli järjestetty paikkoja hiljaiseen työskentelyyn. Kirjahyllyt vaimentavat tilan keskeltä lähtevää ääntä luonnollisesti. Kuhunkin tilaan sopivaan äänenkäyttöön opastettiin myös kylteillä. Olemme visioineet samanlaista järjestelyä HAMKin kirjaston Hämeenlinnan kampukselle, missä olisi vapaan oleskelun ja ryhmätyöskentelyn tilojen lisäksi selkeästi hiljaisempaa aluetta. Vierailulla saimme vahvistusta, että visiomme voi toimia odotetulla tavalla ja työskentelyä sen eteen kannattaa jatkaa.

Kuva 3. Hiljaisen alueen opiskelupaikat olivat täynnä koeviikon aikaan.

Vapaata jutustelua tarvitaan

Reissuun kuului myös hieman iltaohjelmaa: paikalliset kirjastolaiset veivät meidät italialaiseen ravintolaan syömään ja ”yksille” Irlannin vanhimpaan pubiin, jossa vietimme aikaa vapaasti seurustellen. Me pitkänmatkalaiset olimme tosin yllättävän väsyneitä matkailun ja kampukseen tutustumisen jälkeen. Oli kuitenkin ilahduttavaa, kuinka hyvin järjestäjillä riitti intoa kertoa meille paikallisesta kulttuurista. Tällaiset epäviralliset keskustelut illanistujaisissa ja esimerkiksi kampukselta keskustaan kävellessä olivat oiva tapa tutustua kirjastolaisiin ja kuulla heidän arjestaan. Oivalsimme, että virallisen ohjelman lisäksi tarvitaan ehdottomasti aikaa vapaammalle tutustumiselle ja jutustelulle.

Tapaamisten aikana huomasimme, että meillä kaikilla on yhteisiä kysymyksiä esimerkiksi tekoälyyn liittyen ja keskustelu aiheesta eteni innokkaasti. Kirjastojen erilaiset resurssit ja työn vaatimukset kävivät myös keskusteluissa ilmi. Miten pystyisimme omaa osaamistamme jakamalla ja yhteistyötä tekemällä auttamaan toisiamme? Esimerkiksi yhteisten, englanninkielisten tiedonhankinnan oppimateriaalien kehittäminen voisi toimia yhteisenä projektina, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Tai voisimmeko kutsua kiinnostuneita kirjastolaisia osallistumaan tiedonhankinnan etäohjaukseen oppimismielessä? Ideoita pursuten lähdimme viimeisenä päivänä kotimatkalle kohti Hämeenlinnaa.

Yhteistyön jatkoa suunnitellaan innokkaasti

Työmatkailu on oma taiteenlajinsa ja matkan jälkeen pohdimme, mitä olisi kannattanut tehdä eri tavoin. Tällä kertaa lähdimme matkaan muutaman viikon suunnittelu- ja valmistautumisajalla. On hyvä tietää, että pystymme nopeisiin liikkeisiin, mutta ensi kerralla matkaa kannattaisi suunnitella hyvän aikaa etukäteen. Vain muutaman tunnin aikaero oli meille itsellemmekin yllättävän raskas ja aikaiset aamuohjelmat vaativat seurakseen kahvikupposen tai kaksi. Aikataulujen suhteen oli pieniä epäselvyyksiä, jotka olisi varmasti voitu välttää pidemmällä suunnitteluajalla ja suoremmalla kommunikaatiolla meidän ja paikallisten kirjastolaisten välillä. Vierailun ohjelma oli myös todella tiivis ja olisimme kaivanneet väljyyttä käydä enemmän vapaita keskusteluja pitkin päivää. Ja ainahan sitä olisi viihtynyt uudessa ympäristössä uutta oppimassa hieman pidempäänkin, kuin maanantaista torstaihin.

Kokemuksistamme viisastuneina esitimme heti matkan jälkeen kirjastonjohtajallemme idean uudesta kirjastolaisten yhteistapaamisesta, mutta tällä kertaa HAMKissa. Ajankohdaksi on varmistunut kesäkuun ensimmäinen viikko ja saamme vieraaksemme sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia. On ilo päästä esittelemään HAMKin kirjaston toimintaa sekä syventämään yhteistyötä näin pian edellisen tapaamisen jälkeen. Ohjelmassa on tekoälytyöpaja ja keskustelua kirjastojen parhaista käytänteistä. Lisäksi yksi tavoitteemme on muodostaa virallisesti työryhmät eri teemojen ympärille. Viemme vieraat myös Evon kampukselle majavaretkelle tutustumaan suomalaiseen luontoon, sillä haluamme painottaa vapaamuotoista keskustelua yhteistyön edistäjänä.

RUN-EU-kirjastolaisille on jo aiemmin perustettu oma Teams-kanava, mutta sen jäseniksi ei ollut kutsuttu kaikkia kirjastolaisia. Nyt kanava on avattu laajemmin kirjastolaisille, mutta Teamsissa on joitakin haasteita organisaatioiden välisessä käytössä. Vaatiikin vielä pohdintaa, miten työryhmien yhteistyö ja viestintä toimivat parhaiten etänä.

Matkamme tavoitteena oli lisätä yhteistyötä RUN-EU-kirjastojen välillä ja pohtia erilaisten yhteistyökuvioiden kehittämistä. Mielestämme onnistuimme tässä osaltamme, kun seuraava tapaaminen järjestyy näin pian Hämeenlinnassa. Euroopan laajuisen yhteistyönäkökulman lisäksi oli myös kiva huomata, miten matka tutustutti meidät neljä HAMKin kirjastolaista toisiimme entistä paremmin! Uskomme, että yhteistyö myös meidän välillämme sujuu entistä paremmin HAMKin arjessa ja siitä hyötyy koko kirjasto.