Huvin vuoksi ja sivistyksen tähden - Haaga-Helian kirjasto lukemisen asialla

Viime vuosi oli opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä Sivistyksen teemavuosi, jota koordinoi 150-vuotisjuhlavuottaan viettänyt vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen asiantuntija, Kansanvalistusseura sr. Haaga-Helian kirjasto tarttui haasteeseen ja nosti lukemisen vuoden 2024 teemaksi.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sivistys on kasvatuksen tietä omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä, koulusivistystä ja sydämen sivistystä. Yhteiskunnallisessa kontekstissa puhutaan sivilisaatiosta tai kulttuurista, eli sivistyksen tuomista mukavuuksista (Kielitoimisto, 2025.) Sivistys on siis varsin taloudellinen käsite, sillä voidaan kuvailla yksittäisen henkilön olemusta, oppineisuutta ja käytöstapoja tai viitata kokonaiseen kansalliseen kulttuuriin.

Lukeminen on sivistyksen edellytys, sanotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön lukutaitojen edistämiskampanjan esitteessä. Kirjailija Juha Itkosta lainaten: ”Lukutaito on samalla sekä välttämättömyys että ilo.” (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018 7–8).

Lukemisen tukeminen on viime vuosina ollut keskeinen teema yleisten kirjastojen toiminnassa. Yhtään liioittelematta voidaan sanoa, että korkeakouluympäristössä lukutaidot ovat menestyksen avain, mitä tulee opintoihin tai tutkimuksen tekemiseen. Tampereen yliopiston tutkijan, Riie Heikkilän mukaan suomalaiset lukevat koulutusasteesta riippumatta vapaa-ajallaan vuosi vuodelta yhä vähemmän. Heikkilä on tutkinut lukuharrastuksen muutosta Tilastokeskuksen lähes neljänkymmenen vuoden aikana keräämän aineiston pohjalta (Heikkilä 2024, 89).

Lukeminen kilpailee huomiostamme monenlaisen ajanvietteen kanssa ja keskittyminen vaatii etuotsalohkolta työtä, jota aivomme luonnostaan välttelevät. Keskittymisestä ja motivaatiosta vastaavan dopamiinin saa paljon nopeammin lyhyistä somevideoista kuin kirjan lukemisesta tai matemaattisen tehtävän ratkaisemisesta (Virintie 21.1.2025). Lukutaito on kansalaistaito, jonka ylläpitämisestä olemme jokainen itse vastuussa. Kirjastot voivat olemassaolonsa lisäksi houkutella kirjojen pariin erilaisin kampanjoin ja haastein.

Toteutimme kaksi erilaista tapahtumamuotoa, lukuhaasteen ja lukupiirin, joista molempien tavoitteena oli myönteisellä tavalla kannustaa lukemaan ja ylläpitämään arkisivistystä. Lukuhaaste oli käynnissä helmikuusta marraskuun loppuun. Lukupiiri kokoontui Teamsissa kuusi kertaa, kolme kertaa keväällä ja kolme kertaa syksyllä.

Yleisissä kirjastoissa tapahtumien järjestäminen on tunnistettu ja rakenteellinen osa kirjaston toimintaa. Korkeakoulukirjaston tapahtumatuotanto koostuu etupäässä pop up-kirjastoista ja erilaisista tiedonhakuun liittyvistä kampanjoista ja teemapäivistä. Halusimme teemavuoden puitteissa kokeilla olisiko ammattikorkeakoulussamme yleisöä perinteisille kirjallisuuspainotteisille tapahtumille.

Lukuhaaste

Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-lukuhaasteessa on kannustettu lukemaan vuoden aikana huimat 50 kirjaa. Ajattelimme ottaa vähän maltillisemmin ja haastaa itsemme sekä asiakkaamme lukemaan kymmenen kirjaa. Tarkoituksemme ei ollut aiheuttaa lukemisesta stressiä, vaan madaltaa kynnystä löytää lukemisen mielenkiintoiseen maailmaan. Lukeminen tutkitusti myös edistää hyvinvointia. Se rauhoittaa ja vähentää stressiä, syke alenee ja keho rentoutuu. Lukeminen myös vähentää masentuneisuutta ja jopa pidentää ikää! (Hyyppä, 2018).

Lukuhaaste järjestettiin molemmilla opetuskielillä, suomeksi ja englanniksi. Teimme vinkkilistan helpottamaan kirjojen valintaa. Listan ideana oli myös kannustaa lukemaan jotakin, mihin ei yleensä tarttuisi. Kirjan formaattia ei rajoitettu, lukemiseksi hyväksyttiin myös äänikirjan kuuntelu. Vinkkilistalla rohkaistiin lukemaan kirja ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta aiheesta, kuten ilmastonmuutoksesta, tasa-arvosta tai ihmisoikeuksista. Vaihtoehdoksi tarjottiin Finlandia-palkinnon voittanutta kirjaa, selkokirjaa, sarjakuvaa, runokirjaa tai kirjaa, joka oli julkaistu vuonna 2024. Emme halunneet ohjata tai rajoittaa lukemista liikaa, osallistujille annettiin myös mahdollisuus valita lukemansa teokset oman mielensä mukaan.

Lukuhaaste käynnistyi helmikuussa ja päättyi marraskuussa. Lukuaikaa oli noin kymmenen kuukautta. Lukupasseja ja vinkkilistoja oli saatavilla kaikissa Haaga-Helian kirjastoissa. Lukupassin saattoi myös tulostaa verkossa, joten passin saaminen ei edellyttänyt kirjastossa käymistä. Täyden lukupassin määräaikaan mennessä palauttaneiden kesken arvottiin kolme palkintoa.

Lukupiiri  

Lukupiiri on mukava tapa saattaa yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta, lukemisesta ja hyvästä keskustelusta. Toivoimme tavoittavamme ihmisiä myös etäopintojen ja kotikonttoreiden ruutujen takaa, joten päätimme toteuttaa lukupiirin verkossa. Kokousalustaksi valitsimme Teamsin. Halusimme toteuttaa lukupiirimme kaikille avoimena, mutta pääkohderyhminä olivat Haaga-Helian henkilökunta ja opiskelijat. Lukupiiriä markkinoitiin myös alumneille ja esimerkiksi 3AMK-kirjastojen henkilöstölle.

Haaga-Helian henkilöstössä on useita aktiivisesti kirjoittavia ihmisiä, joten otimme keskeiseksi tavoitteeksemme nostaa esiin etupäässä haagahelialaisia, nykyisiä ja entisiä, ja heidän teoksiaan. Organisaatiossamme on asiantuntijoita ja osaajia monelta alalta, joten kirjojen aiheet ja aihepiirit olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Pitäydyimme tuoreissa, 2023–2024 ilmestyneissä kirjoissa. Valitsemamme teokset käsittelivät viestintää, johtamiskohtaamisia ja työorientaatioita, henkilöbrändejä ja kristinuskon peruskysymyksiä. Teemoja siis lähes kaikilta elämän aloilta. Joukossa oli myös yksi mainio romaani. Innostavia kirjoja ja mielenkiintoisia vieraita!

Kutsuimme haagahelialaisia kirjailijoita kertomaan teoksistaan ja niiden teemoista sekä kirjoittamisprosessista. Kaikki tulivat mielellään ja konsepti oli mielestämme varsin onnistunut siihen nähden, ettei kumpikaan meistä lukupiirin vetäjistä ollut aiemmin osallistunut lukupiiriin, saati vetänyt sellaista.

Teams on lukupiirin alustana yhtä hyvä tai huono kuin minkä tahansa kokouksen tai palaverinkin alustana. Halusimme pitää osallistumiskynnyksen mahdollisimman matalana ja tapahtuman markkinoinnissa rohkaisimme tulemaan mukaan keskustelemaan tai kuuntelemaan, vaikkei olisi lukenutkaan kirjaa. Keskustelun aikaansaaminen voi joskus olla vaikeaa, etenkin jos osallistujat ovat toisilleen vieraita. Verkkotapahtumassa se on vielä vaikeampaa. Emme edellyttäneet osallistujilta kameran käyttöä, mikä myös tietyllä tapaa antaa luvan epäaktiivisuuteen.

Kiinnostuneita on paljon, osallistujat harvassa

Teimme kampanjamarkkinointia suunnitelmallisesti kaikilla käytettävissämme olevilla kanavilla. Mainokset pyörivät Haaga-Helian kaikkien kampusten infonäytöillä, sekä kirjastoissa että muissa yleisissä tiloissa. Kirjastoissa oli julisteita, teimme uutisia intraan, hyödynsimme Instagramia, Viva Engagea (Yammer), uutiskirjeitä, Teamsia ja omia sometilejämme tapahtumien markkinointiin. Lukuhaasteuutinen oli Haaga-Helian Viva Engagen vuoden viidenneksi nähdyin postaus.

Markkinoinnin tavoittavuus ei kuitenkaan aina korreloi osallistujamäärien kanssa. Kaikesta markkinoinnista ja uutisoinnin saamasta näkyvyydestä huolimatta osallistujamäärä jäi toivomaamme pienemmäksi. Tapahtumiin osallistuneilta saatu kiitos ja ilahtunut palaute osoittivat kuitenkin, että meilläkin on tällaisille kampanjoille oma yleisönsä. Pieni, mutta aktiivinen.

Kampanjat poikivat kuitenkin uusia verkostoja, uusia yhteistyömahdollisuuksia ja tapahtumakonsepteja. Joskus asiat ottavat aikaa vakiintuakseen ja löytääkseen yleisönsä. Lukuhaaste jatkuu uudella vinkkilistalla tänä vuonna. Lukupiiri oli sivistyksen teemavuoden inspiroima toteutus, eikä jatku sellaisenaan.

Uutiskirjeessä olleen lukupiirimainoksen myötä saimme yhteydenoton Haaga-Helian alumnilta, joka monipuolisen uransa ohella on profiloitunut myös tietokirjailijana. Järjestimme Runebergin päivänä, 5.2.2025, kirjailijatapaamisen paikan päällä Pasilan kirjastossa. Keväällä on luvassa toinenkin kirjastossa järjestettävä kirjallisuustapahtuma.

Tylypahkan loitsuja Jukolan Jussin perillisille

Kirjastolaitoksella on ollut suuri merkitys lukutaidon, lukemisen ja sivistyksen edistäjänä. Kirjastotoiminnan ydintä on tarjota kirjoja tasa-arvoisesti kaikille ikään, sukupuoleen tai koulutuksen tasoon katsomatta. Lukemisen lisäämiseksi ei varmasti ole olemassa mitään viisasten kiveä, paitsi ehkä Harry Potterilla. Jokainen sukupolvi tarvitsisi oman potterinsa, joka tempaisisi kaikki kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan. Toivottavasti se on jo työn alla, muussa tapauksessa tarvitaan järeämpiä velhotaitoja.