Joustava kasvualusta oppimiselle - Kirjasto kolmantena tilana

20.09.2017

Digiaikana oppijaa ei saa jättää yksin. Verkko houkuttaa, verkko koukuttaa, mutta se myös etäännyttää ja eristää. Kirjasto tarjoaa turvallisen kohtaamispaikan sekä fyysisenä että digitaalisena tilana oppijoille ja opettajille. Verkko-ohjauksella kirjaston asiantuntija tukee oppimisen kasvua. Tähän ajankohtaiseen teemaan liittyi myös AMKIT-konsortion pedagogiikkaryhmän posteri tämän kevään ITK-päivillä Hämeenlinnassa.


Kirjastojen aineistojen ja palvelujen digitalisoituminen tuo esille kirjastoa uudella tavalla. Kansalliset strategiat ja oppilaitosten digisuunnitelmat lisäävät verkkoaineistojen- ja ohjauksen kysyntää. Pääosassa on oppiminen, jolle joustavat palvelut ja erilaiset oppimista tukevat ratkaisut sekä verkossa että kampuksella antavat tilaa.

Ammattikorkeakoulukirjastot kehittävät verkkopedagogiikkaa muuttuvissa olosuhteissa. Hyvät käytänteet ja osaamisen jakaminen juurtuvat amk-kirjastojen arjen tekemiseen AMKIT-konsortion pedagogiikkaryhmän yhteisöllisen toimintatavan kautta. Digimyrskyn keskellä navigoiva tiedonhaun opettaja saa tukea ja innoitetta yhteisistä tuotoksista, olivatpa ne sitten materiaaleja ohjeita tai koulutuksia.

Yhteistyön hengessä pedagogiikkaryhmän posteri "Kirjasto kolmantena tilana". herätti paljon mielenkiintoista keskustelua, joka limittyi hyvin konferenssin esityksiin. Posterilla vieraili useita ammattikorkeakoulujen edustajia eri puolilta Suomea. Heidän kommenteissaan kuuluivat perinteisen korkeakoulukirjaston muutostarpeet, -paineet ja -haasteet. Kirjastolta toivottiin yhä enemmän apua julkaisemisen ja TKI-toiminnan tukemiseen. Tähän kysyntään vastaavat Avoin tiede ja tutkimus eli ATT-hankkeen mukanaan tuomat uudet palvelut. Lisäksi kirjastolaisten toivottiin vahvistavan pedagogista osaamistaan ja asiantuntemustaan. Vahvan pedagogisen osaamisen tulee ohjata kaikkea tiedonhaun ohjausta ja opetusta. Pedagogisessa ohjauksessa kirjaston toivottiin ottavan selkeämpää roolia myös opiskelijoiden verkko-oppimisen sekä opettajien digitaalisen työn tukemiseen.
AMKIT-konsortion pedagogiikkaryhmän posteri “Kirjasto kolmantena tilana” herätti paljon mielenkiintoista keskustelua, joka limittyi hyvin konferenssin esityksiin.

Verkko-opetuksen pedagoginen tuki nousi esiin myös konferenssin esityksissä. Kirjaston asiantuntijapalvelut voisivat olla osa moniammatillista ohjaustiimiä, joka tukee opiskelijoiden ja opettajien digitaalista oppimista ja työtä. Monikanavainen palvelutarjonta ja osaamisen jakaminen sekä yhteistyö ovat edelleen keskeisiä kirjastotyön kehittämiskohteita ja -mahdollisuuksia valtakunnan tasolla.

Korkeakoulukirjastot Suomessa ovat tuottaneet yhdessä suosituksen Informaatiolukutaidon edistämiseksi. Uudet ACRL:n kehykset tarjoavat lisää virkistystä ja opetuksen aineksia myös avoimen tiedon ja TKI-toiminnan edistämiseksi. Seuraava konkreettinen yhteistyökuvio olisi kehysten sisällön ja ohjausmateriaalin hyödyntäminen korkeakoulujen informaatio- ja medialukutaidon edistämisessä. Helsingin yliopistossa on avattu kehysten käsitteitä seuraavasti:

Informaatiolukutaidon kuusi kehystä (ACRL 2015):

  1. Tiedonhaun strategiat ja välineet (Searching as Strategic Exploration):
    tiedontarpeen määrittely, tiedonhankinnan prosessin hahmottaminen toistuvana & epälineaarisena, hakutulosten arviointi, lähteiden paikannus
  2. Tiedon eettinen käyttö (Information Has Value):
    tekijänoikeudet, plagiointi, hyvä tieteellinen käytäntö
  3. Tiedon jakaminen ja vuorovaikutus tieteen tekemisessä (Scholarship as Conversation):
    oman alan julkaisutapojen tuntemus, vuorovaikutus, vertaistuki, tiedeyhteisön jäseneksi kasvaminen, oman tutkimuksen näkyvyys
  4. Tekijyyteen vaikuttaa konteksti ja tekijyyttä rakennetaan (Authority is Constructed and Contextual):
    oman alan tuntemus (tekijät), oman tekijyyden löytäminen, julkaisemisen erilaiset foorumit, kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen
  5. Tutkiva oppiminen (Research as Inquiry):
    tutkivan työotteen osaaminen, tutkimusprosessin tuntemus, tutkimuskysymysten määrittely, aineistohallinta, viitteidenhallinta, projektinhallinta,
  6. Tiedon tuottaminen ja arviointi (Information Creation as a Process):
    erilaisten julkaisujen ja julkaisuväylien tuntemus, tieteellisen tiedon avoimuus, dynaaminen vs. staattinen tieto (mm. sosiaalisen median vaikutus tiedon tuottamiseen), tiedon kontekstit esim. akateeminen vs. työelämä

Donna Witek kuvaa artikkelissaan paikallisten opetussuunnitelmien rikastamista ACRL:n kehysten käsitteiden avulla. Kehykset tuovat meille uusia lähestymistapoja tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja käyttöön. Avoin tieto sekä paikalliset ja valtakunnalliset strategiat haastavat meitä ohjaamaan verkossa osaamistaan kasvattavaa asiantuntijaa digileima edellä. Ohjauksen kasvualusta saa lisää vahvuutta ja virkistystä kansainvälisistä kehyksistä - oikein annosteltuina.


Lähteet ja lisätietoa

Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio (AMKIT) www.amkit.fi

Kuhlthau, Carol C. Maniotes, Leslie K. Caspari, Ann K. 2015. Guided Inquiry: learning in the 21st century. 2nd ed. Santa Barbara, CA; Denver, CO: Libraries unlimited.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 19.9.2017. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/rakenteellinen_kehittaminen/index.html

Kulttuuri ja digitalisaatio. 2016.Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 19.9.2017. http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuri_tietoyhteiskunnassa/?lang=fi

Sallmén, Pirjo. 2016. Kirjasto mediakasvatuksen kolmantena tilana. Pro gradu. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Tampere : Tampereen yliopisto. Viitattu 19.9.2017. http://tampub.uta.fi/handle/10024/99643

Syvälahti, Kati & Asplund, Janika. 2015. Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat - mitä, miksi ja miten? Signum 2, 9-13.

Witek, Donna. 2016. Becoming gardeners: Seeding local curricula with the ACRL Framework for Information literacy. College & Research Libraries News,  77 (10), 504-508. Viitattu 19.9.2017. http://crln.acrl.org/index.php/crlnews/article/view/9572/10932.

The ACRL Information Literacy Framework for HIgher Education - Inofrmaatiolukutaidon kehykset: Kehykset (6). 2015.  Viitattu 19.9.2017. http://libraryguides.helsinki.fi/ILframes/home

Framework for Information Literacy for Higher Education. Viitattu 19.9.2017. http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework

 

Kirjoittajat:

AMKIT-konsortion Pedagogiikkaryhmä: Karjalainen Riitta-Liisa, KAMK, Kiuru Eerika, HAMK, Kunnela Arja, JAMK, Laineenoja Elina,  SAMK, Laitila Katja, HAMK

 

Kommentit

Jätä kommentti