Kestävän kehityksen ryhmä kierroksella

Kestävän kehityksen ryhmällä on ollut jo pidempään mielessä, että olisi mukavaa tavata pelkkien verkkotapaamisten sijaan kasvokkain ja käydä samalla tutustumassa mielenkiintoisiin kestävän kehityksen teemaan liittyviin toimijoihin. Pohdintojen jälkeen marraskuun 2025 matkakohteeksi valikoitui Kuopio. Vierailimme Kuopion kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa.Tässä artikkelissa kerromme vierailuista ja peilaamme niistä saatuja oppeja ammattikorkeakoulukirjastojen kestävän kehityksen toimintaan. 

Kestävä kehitys Kuopion kaupunginkirjastossa

Kaupunginkirjaston kestävän kehityksen toimintaa meille esittelivät kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen ja järjestelmä- ja verkkopäällikkö Liisa Rossi. Saimme kuulla, miten kestävä kehitys näkyy Kuopion kaupungin strategiassa ja miten se kytkeytyy kirjastoon. Päivi Savinaisen esityksen jälkeen saimme kuulla tarkemmin kirjaston kestävän kehityksen toiminnasta. 

Liisa Rossi esitteli meille Tuula Kuosmasen (2025) rakentamaa Kuopion kaupungin pääkirjaston Kestävän kehityksen ohjelmaa vuosille 2026–2030. Ohjelma pohjaa vuonna 2025 kirjastolle tehtyyn kestävän kehityksen kartoitukseen. Ohjelma perustuu Agenda2030-tavoitteisiin, lainsäädäntöön ja eettisiin periaatteisiin sekä Kuopion kaupungin strategiaan. Ohjelmassa määritellään keskeiset käsitteet, kuvataan organisaatiota ohjaavat säädökset ja linjaukset sekä kirjaston yhteiskunnalliset vastuut. Lisäksi siinä tarkastellaan valtakunnallista kirjastojen kestävyystyötä ja kirjaston kannalta tärkeimpiä kestävyysteemoja. (Kuosmanen 2025)

Osana ohjelmaa tuotetussa Ilmastosuunnitelmassa huomioidaan energiatehokkuuteen, liikkumiseen, ympäristöystävällisyyteen ja resurssiviisauteen liittyviä tekoja ja linjauksia. Mielenkiintoisena nostona kirjaston ja luonnontieteellisen museon yhteistyössä järjestämä luontokirjalukupiiri, johon voi osallistua kuka tahansa verkon välityksellä. (Rossi 2025.) 

Kuva 1: Kirjaston ympäristötietoisuushylly nostaa esiin kestävään kehitykseen liittyvää kirjallisuutta Kuvaaja: Jaana Kurko

Kaupunginkirjasto on ollut mukana hiilijalanjäljenlaskennassa, joka on ollut työläs, mutta mielenkiintoinen projekti ja on osaltaan auttanut miettimään kehittämisen kohteita. Lisää tietoa mittausten käytännön toteuttamisesta löytyy esimerkiksi Kirjastokaistan webinaaritallenteesta Kirjastojen hiilijalanjälkilaskelmat 2023 tai Lappeenrannan kaupunginkirjaston hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen mittausprojektista.

Ohjelmasta konkretiaan: Kuinka paljon säästät, jos käytät kirjastoa?

Kirjaston käyttö on ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellisesti kestävää. Kuopion kaupunginkirjastolla meille esiteltiin kirjaston käytön säästölaskuria, joka oli otettu käyttöön syksyllä 2025. Asiakas voi lisätä laskuriin, kuinka paljon lainaa tai käyttää kuukausittain painettuja ja e-kirjoja, lehtiä, elokuvia, e-elokuvia, cd-levyjä, videopelejä, lautapelejä, tietokonetta kirjastossa tai osallistuu tapahtumiin. Lopputuloksena asiakas näkee näistä syntyvän säästön kuukausi- ja vuositasolla. Laskuri toimii myös kirjaston palveluiden markkinoinnissa, jos tuttua on vain kirjojen lainaus. Laskuri on alun perin tehty Kestävä kehitys Lounais-Suomen kirjastoissa – Missä ollaan, minne mennään? -hankkeessa.

Muita konkreettisia muutoksia kirjastossa oli tehty esimerkiksi vaihtamalla valaistus energiatehokkaammaksi, millä on isojen tilojen valaistuksessa paljon merkitystä. Kirjojen muovittamattomuus otettiin Kuopiossa käyttöön ensimmäisenä kirjastossa Suomessa noin viisi vuotta sitten, mutta nyt siinä on palattu vähän takaisinpäin. Osaan suosituimmista kaunokirjoista ostetaan muovitus. Tässäkin oli tarkkaan seurattu ja tutkittu, missä aineistossa muovitus on tarpeen. Myös jätehuoltoon on kiinnitetty huomiota tuomalla asiakkaille useammanlaisia kierrätysastioita. Asiakkaille on myös tehty jämälankakierrätyspiste. Kalusteiden kierrättämistä varten Kuopion kaupungilla on yhteinen Teams-kanava yksiköilleen ja kirjasto hyödyntää sitä ennen kuin uutta hankitaan.

Varastokirjaston uudet tilat ja tavat

Kuva 2. Uusi Varastokirjasto (Kuva: Noora Montonen)

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Varastokirjasto on valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee kaikkia suomalaisia kirjastoja. Sen tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä tarjota sitä käyttäjien saataville. Keskitetty varastointi varmistaa aineiston säilymisen tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä kustannustehokkaasti. (Varastokirjasto 2026.) Varastokirjasto oli kestävän kehityksen ryhmälle luonteva ja kiinnostava vierailukohde, koska sen toiminta tukee kestävää kehitystä vähentämällä päällekkäistä varastointia, säästämällä resursseja ja pidentämällä aineistojen käyttöikää tehokkaan keskitetyn säilytyksen avulla. 

Varastokirjasto muutti uusiin tiloihin viime kevään ja kesän 2025 aikana. Uusissa tiloissa on 135 kilometriä hyllytilaa. Kokoelmissa on tällä hetkellä aineistoja noin 103 hyllykilometrin verran. Johtaja Johanna Vesterinen kertoi meille rakennusprojektista ja siitä, miten kattavasti rakennusvaiheessa huomioitiin kestävän kehityksen näkökulmat, kuten energiatehokkuus, elinkaariviisaus ja hiilijalanjälki. Uuden rakennuksen hiilijalanjälkeä pystyttiin suunnitteluratkaisujen avulla pienentämään 25 prosenttia. Energiatehokkuustavoite taas saavutettiin materiaalivalintojen ja energiaratkaisujen avulla tekemällä valintoja, jotka tukevat biodiversiteettiä. (Tarkka 2025.)

Lajitteluun on uusissa tiloissa kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä kirjastossa järjestettiin jätekoulutusta ulkopuoliselta taholta ja henkilökunta pääsi kyselemään käytännössä, mihin erilaisia jätteitä voi kierrättää vai kuuluvatko sekajätteisiin. 

Johannan esityksen jälkeen pääsimme tutustumaan uusiin tiloihin ja tapasimme henkilökuntaa. Henkilökunnan monikäyttöiset toimistotilat herättivät ryhmäläisissä ihastusta. Kestävä kehitys on huomioitu myös niiden suunnittelussa: toimistotilat on suunniteltu rakennuksen pohjoispuolelle, mikä vähentää varsinaista jäähdytystarvetta (Tarkka 2025). 

Kuva 3. Johanna Vesterinen esitteli Varastokirjastoon lahjoitettujen kirjojen välistä löydettyjä aarteita ja muita hienouksia, joita säilytetään vitriinissä toimistotilojen puolella (Kuvat: Jaana Kurko)

Terveisinä pyyntö aineistoja lähettäville: Kierroksella kaukolainojen lähetyspisteeltä tuli toivomus palautuksiin liittyen: varmuuden vuoksi ei kannata niitata kirjekuoria, sillä niittejä sisältävien kuorien avaaminen on työlästä.

Mitä vierailuista tarttui mukaan Keke-ryhmän toimintaan

Saimme erityisesti kaupunginkirjaston vierailuista ideoita ja eväitä amk-kirjastojen kestävän kehityksen toiminnan kehittämiseen. Yksi vierailumme tavoitteista oli saada oppia hyvistä kestävän kehityksen käytänteistä, ja Tuula Kuosmasen rakentama ohjelma on inspiroiva esimerkki konkreettisesta työstä kestävän kehityksen edistämiseksi kirjastosektorilla. Ohjelmasta löytyy samankaltaisuutta ryhmämme rakentaman työkirjan kanssa (Agenda2030, konkreettiset teot), mutta huomattavasti laajemmassa muodossa. Tarkoituksena on tutustua ohjelmaan vielä tarkemmin ja pohtia, mitä elementtejä voisimme vielä lisätä amk-kirjastojen keke-toimintaan ja sen edistämiseen.

Lisäksi kirjaston käytön säästölaskuri herätti ryhmän jäsenissä innostusta. Pohdimme, olisiko vastaava laskuri mahdollista ottaa käyttöön myös amk-kirjastoissa ja tämä selvitystyö on ryhmän 2026 toimintasuunnitelman agendalla. 

Hiilijalanjäljen laskennasta on käyty ryhmässä keskustelua jo toiminnan alusta saakka. Kuten saimme kaupunginkirjastosta kuulla, se vaatii aikaa ja perehtymistä, mutta ehkä rohkaistumme siihen toiminnan kehittyessä.

Kiinnostavien vierailujen ohella ryhmän jäsenten kasvokkainen kohtaaminen oli reissun parasta antia. Saapumisillan yhteisellä illallisella päästiin vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan toisiimme paremmin. Työskentely verkon välityksellä sujuu jatkossa entistäkin mutkattomammin, kun tunnemme toisemme paremmin. Suosittelemmekin lämpimästi kaikille työryhmille säännöllisiä kasvokkaisia tapaamisia verkkotapaamisten lisäksi!