Kirjasto luotettavan tiedon lähettiläänä yhteiskunnan murroksessa

Sitran Megatrendit 2026 -raportti peräänkuuluttaa demokratian uudistamista sekä tekoälyn vastuullista ja näkemyksellistä käyttöönottoa. Kirjasto on tehtävän ytimessä: se edistää niin luotettavan tiedon saatavuutta kuin vahvistaa kriittistä lukutaitoa epävarmuuden ja pirstoutumisen aikakaudella. Murrosaika pakottaa myös kirjaston pohtimaan, voisiko sen ääni olla voimakkaampi ja näkyvämpi osa yhteiskuntaa. 

Sitran Megatrendit 2026 on ennakoinnin työkalu, joka pyrkii hahmottelemaan Suomen mahdollisuuksia ja haasteita seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Megatrendit eli laajat muutoksen kaaret näyttäytyvät Suomen kannalta neljästä näkökulmasta: ihmiset ja kulttuuri (Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta), valta ja politiikka (Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman), luonto ja resurssit (Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan) sekä teknologia ja talous (Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa). (Dufva ym. 2026). 

Muutostahti on tänä päivänä nopea ja kansalaisten luottamuksen saamiseksi Megatrendit ehdottavat ratkaisuksi uutta yhteiskuntasopimusta eli uutta hahmotelmaa yhteisesti hyväksytystä tahtotilasta. Heinonen ja Kiiski-Kataja (2026) toteavat, että ”muutos lähtee liikkeelle siitä, että on laajasti jaettu yhteinen ymmärrys isoista muutoksista ja siitä, mitä niihin vastaaminen vaatii ja minkälaisia mahdollisuuksia ne myös tarjoavat. Tätä ymmärrystä olemme pyrkineet lisäämään Megatrendit 2026 -raportissa.” Uusi yhteiskuntasopimus, innostava lupaus tulevaisuudesta, on tärkeä etenkin nuorten kannalta. Nuorten tulevaisuudenusko on viime vuosina heikentynyt selvästi muun muassa sotien, ilmastokriisin ja median negatiivisten uhkakuvien takia.

Kirjastot demokratian puolustajina  

Kirjaston näkökulmasta tärkeimmäksi megatrendiksi nousee ehkä yllättäenkin valta ja politiikka ja mahdollisuutena sitoutuminen demokratian uudistamiseen. Perusteet ovat kuitenkin selvät: sääntöpohjainen maailmanjärjestys murenee, ja demokratiaa haastetaan usealta taholta, minkä vuoksi luotettavan tiedon merkitys demokratian varmistamiseksi ja kansalaisten luottamuksen saamiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta valtaa pitävät ovat myös ne, jotka päättävät koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen rahoituksesta ja siten myös välillisesti vaikuttavat korkeakouluissa tehtävään työhön. Jos luottamusta tietoon ja koulutukseen ei ole tekoälyaikakaudella, tämä näkynee aikanaan myös rahoituksessa.


Kuva: Sitra Megatrendit 2026 -julkistustilaisuus

Kirjastolla on keskeinen rooli tutkitun tiedon elinkaaressa. Voimme vaikuttaa etenkin siihen, että tutkittua tietoa arvostetaan, sitä osataan etsiä ja että se on helposti löydettävissä. Ongelmana ei ole se, ettei tutkittua tietoa olisi – tieteellisiä tutkimuksia julkaistaan enemmän kuin koskaan. Se vain kilpailee valetiedon, sosiaalisen median ja algoritmien viidakossa, jossa moni muukin teksti näyttäytyy näennäisesti luotettavana. Kyky analysoida ja tulkita tietoa sekä nähdä tekstien ja kuvien taakse – esimerkiksi niissä piilevät valtarakenteet ja mahdolliset vaikuttamisyritykset – on maailmanmurroksessa keskeinen taito.  

Meillä on vastuu nostaa aiempaa rohkeammin esiin kirjaston työtä – ei pelkästään luotettavaa tietoa, vaan myös kriittistä lukutaitoa tutkitun tiedon, oppimisen, elinikäisen opiskelun ja koulutuksen näkökulmista. Kriittinen lukutaito haastaa kyseenalaistamaan tiedon alkuperän ja sen motiivit. Kirjasto edistää kriittistä ajattelua tarjoamalla laaja-alaisesti luotettavia tietolähteitä ja tukemalla niiden arviointia ja vertailua. Esimerkiksi tieteellisten lähteiden arviointi, tiedonhankintataitojen ohjaus ja opetus sekä informaatiolukutaidon edistäminen kuuluvat kirjaston perustyökaluihin. 

Jokaisen on hyvä miettiä, mitä itse voisi tehdä tietoisuuden lisäämiseksi ja mitkä ovat ne kanavat, joissa voi yhteisesti keskustella megatrendeistä, niiden vaikutuksesta ja tärkeydestä kirjastoalalla. Informaatioympäristö on muuttunut ja kirjastoista löytyy osaamista ja työkaluja vastata tähän muutokseen ja vaikuttaa muutokseen siten, että demokratiaa tukevat kehityskulut voimistuvat ja mahdollistuvat. Sitra on nostanut esiin myös informaatioresilienssin käsitteen (Mölsä 2026). Arkistoalalla on lähdetty hakemaan ratkaisuja muun muassa tiedon huoltovarmuuden turvaamiseen esimerkiksi Tiedon huoltovarmuudella turvatumpi tulevaisuus -hankkeessa. Mitä vastaavat toimet tai muut toimenpiteet kirjastoalalla olisivat? 

Demokratiakehitystä tukisi myös opiskelijoiden ja nuorten osallisuudesta huolehtiminen. Mikä kirjaston rooli korkeakouluympäristössä tässä voisi olla? Kirjasto voi olla yksi tärkeä linkki siihen, että kaikki pidetään mukana. Kirjasto voi myös parhaimmillaan tarjota avoimen keskustelufoorumin, jossa demokraattista keskustelua ja nuorten osallisuutta vahvistetaan.

Kuva: Sitra Megatrendit 2026 -julkistustilaisuus

Kuplautumisen aikakaudella tarvitaan kriittistä ajattelutaitoa 

Toinen merkittävä megatrendi liittyy tietenkin tekoälyyn ja kuinka se muuttaa tiedon instituutioita kuten korkeakouluja ja kirjastoja. Megatrendit 2026 julkistustilaisuudessa Ville Voipio Teknologiateollisuudesta maalaili kuvaa tekoälystä parhaana opiskelijan henkilökohtaisena ohjaajana, joka pystyy pedagogisesti huomioimaan kyseisen opiskelijan taitotason ja sen huomioiden tarjoamaan opiskelumateriaalia oikeamuotoisesti- ja tasoisesti kyseiselle opiskelijalle. Käsitys oppimisesta on muutoksessa. Tekoäly haastaa koulutusta tekemään asioita tehokkaammin ja eri tavoin. Ylioppilaslehden päätoimittaja Roosa Welling oli kuitenkin huolissaan ihmisistä, jotka eivät ymmärrä tekoälyn toimintaperiaatteita tiedonhaussa ja jotka kuplautuvat entisestään omaa maailmankuvaa tukevaan maailmaansa, mikä puolestaan edistää entisestään polarisaatiokehitystä. Kriittisen ajattelun tukemiselle nähtiin tarvetta, kun suhtautuminen tietoon muuttuu. Jaakko Kaartinen TasoResearch Oy:stä puolestaan nosti esiin tekoälyn eriarvoistavan vaikutuksen, kun osa opiskelijoista kykenee notkeasti ottamaan käyttöön eri tavoin uutta teknologiaa ja toiset jättäytyvät tästä kehityskulusta kokonaan ulkopuolelle. 

Cheryl Chung muistutti näkökulmapuheenvuorossaan, että tekoälyn käyttöönotto kietoutuu myös globaaliin valtapolitiikkaan: kenellä on valta määrittää tekoälyn käyttöä ja kuka heiluttaa muutoksen tahtipuikkoa? Paljon on kiinni siitä, kenellä on käyttöön vaadittavat infrastruktuurit, osaaminen ja resurssit. Valtioiden lisäksi voimaa ja vaikutusvaltaa on myös teknologiayrityksillä. Chung esittää, että nyt on alkamassa suuren geopoliittisen myllerryksen, strategisen kilpailun ja blokkiutumisen aikakausi muun muassa datan ja teknologian osalta. Näin ollen on olemassa riski pirstoutuvista digitaalisista ekosysteemeistä, joissa on kilpailevat tekoälyjärjestelmät, datajärjestelmät ja teknologiset säännöt. 

Kaoottisessa informaatioympäristössä vaarana on totuuden hämärtyminen ja pirstoutumisen voimistuminen. Ongelmana ei ole se, että yhä useampi ihminen saa äänensä kuuluviin, vaan se, että informaatioympäristö blokkiutuu ja polarisoituu ja lopulta meillä ei ole välttämättä enää yhteistä käsitystä totuudesta. Ihmiset hakeutuvat omia näkemyksiään vastaaviin kupliin ja pitävät niiden ääntä ainoana oikeana. Usein valtavassa informaatiotulvassa ja eri uutismedioiden kilpajuoksussa myös nopeus ratkaisee. Tällöin huolellinen taustatyö ja tarkkuus saattavat jäädä taka-alalle. Helpoin ja vaivattomin tiedonjyvänen, puolitotuus saattaa jäädä elämään. 

Murrosaika on myös mahdollisuus 

Megatrendit 2026 julkistustilaisuuden paneelikeskustelussa muutos nähtiin kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutena. Murrosaika mahdollistaa muutoksia, jotka muuten eivät ole mahdollisia. Toisaalta muutoksia ja päätöksiä pitäisi kyetä tekemään murrosaikana epävarmuudessa ja epävarmoina aikoina kuitenkin niin, että huolehditaan myös aliedustettujen ryhmien äänenkuuluvuudesta. Nyt on tilaisuus muuttaa tulevaisuuden suuntaa. Megatrendit voivat toimia yhteisenä tulevaisuuden kiintopisteenä. Voipio kannusti kuitenkin selvittämään oikean tilannekuvan, että pystytään keskittymään mahdollisien ja todennäköisten asioiden edistämiseen sen sijaan, että tavoittelisimme rajatuilla resursseilla optimaalista tulevaisuutta. Osana megatrendityötä on tuotettu myös työkalu tulevaisuuden reunaehtojen hahmottamiseen (Poussa & Ylikoski 2026). 

Sitran raportti kannusti myös pohtimaan villejä kortteja. Villit kortit ovat yllättäviä kehityskulkuja, jotka muuttavat radikaalisti tulevaisuutta. Organisaatiossa olisi hyvä nostaa säännöllisesti esille Mitä jos? -kysymys. 

Kirjaston osalta voi olla hyvä pohtia erityisesti niitä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat kirjastoon ulkopuolelta. Kirjasto on ikään kuin välikäsi, joka on riippuvainen muiden tuottamasta tiedosta. Jos kustannustoiminnan laatu laskee, kirjaston mahdollisuudet tarjota laadukkaita ja monipuolisia aineistoja heikkenevät. Siksi myös kustannustoiminnan arvot, ne asiat, joita kustannustoiminnassa ja ylipäätään yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, ovat tärkeitä kirjaston tulevaisuuden kannalta. On esimerkiksi vaarana, että huomiokulttuuri imee ääntä luottamukselta ja tutkitun tiedon merkitykseltä. Digitaalisessa viestinnässä teoksen saamaa huomiota eli suosiota mitataan klikkauksilla, tykkäyksillä ja suosituksilla, mikä ei välttämättä vielä kerro sisällön laadusta tai arvosta. 
 
Kirjastot ovat toimineet suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan rakentamisen peruspilareina ja edelläkävijöinä ajassa, jossa on joutunut taistelemaan oikeuksistaan. Miten kirjastojen tulisi tänä päivänä vaikuttaa, että kehityskulut tukisivat edelleen demokratiaa ja luottamuksen syntymistä? Voisiko äänemme olla voimakkaampi ja näkyvämpi osa yhteiskuntaa?