Kirjastot osana korkeakoulun hanketyötä

Miten kirjasto tai tieto- ja julkaisupalvelut ovat mukana korkeakoulujensa hanketoiminnassa? Aihetta pohjustetaan tiedonhaulla, kokemuksista kysytään kahdelta hankeasiantuntijalta ja esimerkkejä käytännön toteutuksista etsitään Laurea-kirjaston dokumentaatiosta.

Ammattikorkeakouluissa TKI-hankkeet ovat oleellinen osa toimintaa opetuksen rinnalla. Kirjastoille TKI-hankkeet tarjoavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä korkeakoulun muiden toimijoiden kanssa erilaisissa rooleissa. Tämä artikkeli käsittelee, miten kirjasto tai tieto- ja julkaisupalvelut ovat mukana korkeakoulujensa hanketoiminnassa. Selvitin asiaa tutkimusartikkeleiden teemoista, hanketoimijoita haastattelemalla sekä perehtymällä Laurea-kirjaston arkistoihin.

Tiedonhaku Keeniouksesta

Yleiskuvan saamiseksi etsin tekoälypohjaisen artikkelihakupalvelu Keeniouksen (maksuton käyttö) avulla tietoa viimeisen viiden vuoden ajalta. Palvelu tuottaa erilaisia teemapilviä (alla esimerkki yhdestä pilvestä). Kun silmäilin teemapilvien artikkeleita, ne eivät käsitelleet toimijuutta hankkeissa vaan useimmiten yhteistyötä yleensä. Se kuitenkin pohjustaa hankeyhteistyötä. Teemoista löytyi seuraavia aihepiirejä:

• Tutkijoiden tuki, muun muassa tiedonhankinta ja datanhallinta (esimerkiksi Sheik, Malik & Adnan 2025) 
• Avoin tiede ja avoimet oppimateriaalit (esimerkiksi Gidakovic 2024)
• Julkaisuarkisto ja julkaisutoiminta (esimerkiksi Lopes & al. 2021)
• Informaatiolukutaidon ohjaus (esimerkiksi Bene & Murphy 2022)
• Opiskelijoiden tukeminen (esimerkiksi Dennis & Dees 2024)
• Kansalaistiede (esimerkiksi Hansen & al 2021)

Kuva 1. Keenious 10.9.2026, kysymys: How are librarians in academic libraries engaged as partners in project work in their own higher education institutions?

Yhteistyö hanketoimijoiden näkökulmasta

Kysyin kahdelta Laurean hanketoimijalta ajatuksia kirjaston ja hanketoimijoiden  yhteistyöstä.  TKI-asiantuntija Anniina Honkonen on työskennellyt Laureassa 14 vuotta projektien parissa, viime vuodet projektipäällikön tehtävässä. Hankkeiden aiheet ovat ”vaihdelleet laidasta laitaan – vanhustyöstä hyvinvointiteknologiaan ja turva-alaan”. Parhaillaan hän toimii projektipäällikkönä kolmessa hankkeessa: Kylien OmaVara, Kyläturvahanke ja TilaKoe. Anniina teki yhteistyötä Laurea-kirjaston kanssa jo 2015 hankkeessa kehitetyssä oppimisympäristö  Teknologialainaamossa.  Siinä oli esittely- ja kokeilutoimintaa, jossa eri alojen opiskelijat, käyttäjät ja työelämän edustajat kehittivät yhdessä ikäihmisten hyvinvointiteknologiaa itsenäisen asumisen tueksi.  

YAMK-yksikössä työskentelevä Tarja Laakkonen on ollut asiantuntijana Laureassa noin kymmenen vuotta. Hänellä on ollut monenlaisia rooleja kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, viime vuosina projektipäällikkönä. Tarjan hankkeissa kehitetään koulutuksia. Parhaillaan hän toimii projektipäällikkönä ManagiDiTH-hankkeessa (Master of Managing Digital Transformation in the Health Sector), jossa kehitetään ja toteutetaan kolmen eurooppalaisen korkeakoulun yhteinen, virtuaalisesti suoritettava terveysalan ylempi korkeakoulututkinto. Tarjan toinen meneillään oleva hanke on XIA (Xpanding Innovative Alliance), jossa tehdään mikrosisältöjä opetukseen yhdessä korkeakoulun ja työelämän edustajien kanssa.

Mitä rooleja tunnistatte hanketyössä kirjaston henkilökunnalla? 

Haastatteluista kävi ilmi, että kirjaston rooli nähdään tukijana hankkeen alussa ja lopussa, mutta rooli nimettynä hanketoimijana on vieras. 

Hankkeelle pyydetään tiedonhakuja, kun hankehakemusta kirjoitetaan. Alussa tieto- ja julkaisupalveluilla on rooli myös aineistonhallinnan suunnittelun tukena, kun hanketoimijat suunnittelevat, mitä tulevasta aineistosta pitää huomioida hakemuksessa ja paljonko aineistonhallinnalle tulee varata resursseja. Näitä asioita käydään läpi hankkeiden aloituspalaverissa. 

"Olen joutunut  aineistonhallintatyökalu DMPTuulin kanssa tekemisiin ja tiedän, että tieto- ja julkaisupalvelut on siinä apuna."

Molempien haastateltavien mielestä tieto- ja julkaisupalveluilla on merkittävä rooli hankkeen loppuvaiheessa, kun tuotettua tietoa levitetään ja tuloksia sekä hanketta kokonaisuutena tehdään näkyväksi. 

"Hankkeen kannalta on tärkeää, että hankkeen päätyttyä tieto ja tuotos jäävät jonnekin, eivätkä häviä hankkeen päätyttyä. Kirjaston digitaaliset julkaisut ja fyysiset tilat sekä kokoelmat ovat avoimia kaikille, joten ne ovat luontevia väyliä tiedon levittämiseen ja hankkeen näkyvyydelle. Hanketta voidaan esitellä kirjaston tiloissa ja tuotos voidaan ottaa kirjaston kokoelmaan kaikkien käyttöön. Tästä esimerkkinä on Lempeä hoiva -hankkeessa tuotetut lääkkeettömien menetelmien ideakorttipakka, joka on hankkeen jälkeen opiskelijoiden lainattavissa.” 

” Tieto- ja julkaisupalveluista saa apua julkaisuprosessiin sen eri vaiheissa ja Theseukseen lataamiseen."

Mitä yhteistyötä teillä on parhaillaan meneillään?

Anniina ja Tarja ovat hankeurallaan hyödyntäneet tiedonhakuja ja julkaisemisen tukea. Seuraavassa kerrotaan, millaista yhteistyötä he tällä hetkellä tekevät hanketoimijoina Laurea-kirjaston asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeet esillä kirjaston tilassa

Hankenäyttelyt ovat konkreettinen tapa tuoda sekä hanketta että kirjastosta löytyvää tietoa esille fyysisessä tilassa. Hankkeita esitellään kirjastossa kolmatta vuotta. Ensin kirjastosta avataan lukukausien alussa kahden viikon slotteja hankkeille. Sitten hanketoimijat varaavat esittelyajan Teamsissä olevaan Exceliin ja tuovat sovitun toimintatavan mukaisesti hankemateriaalia kirjastoon. Usein materiaalissa on näytöllä pyörivä esitys, roll-up, esitteitä. 

Tietoasiantuntija laatii intra-tiedotteen tulevasta näyttelystä, kierrättää sen hanketoimijalle ennen julkaisemista, ja kerää hankkeen teemasta esille sekä painettuja kirjoja että tietoa e-materiaaleista. Hankenäyttelyyn sisältyy usein helppoa osallistamista, esimerkiksi fläppitaululla kysymys, johon vastataan hymynaamoilla.

"On tärkeää, että hanketulosten ja prosessien lisäksi kirjaston tarjonta on esillä. Materiaali syventää aihetta ja voi innostaa jotakuta tutustumaan ex tempore tietoon aiheesta laajemmin. Näyttely on tapa herätellä ajattelua hankkeiden kautta. Lukeminen ja tiedon etsiminen on tärkeää. Hankenäyttely kirjastotilassa on hyvä combo, jossa yhdistyy hankkeen toteutus, teema ja kirjastosta löytyvä tieto. Samalla se tekee näkyväksi Laurean muuta toimintaa opiskelijoille."

LibGuide-oppaat 

LibGuide on kirjastoille suunniteltu verkkopohjainen sisällönhallintajärjestelmä ja julkaisualusta, johon voi rakentaa oman kirjaston toimintaa tukevia oppaita eri aiheista. LibGuide-oppaat sopivat myös hanketoimijoiden käyttöön. Niitä on helppo päivittää ja rakentaa teemaan sopiviksi. Lisäksi oppailla on jo laaja käyttäjäkunta.  LibGuide-yhteistyö tarjoaa joustavan alustan TKI-toimijoille ja samalla monipuolistaa sekä laajentaa kirjaston LibGuiden käyttäjäkuntaa. 

"Tein kirjaston kanssa TKI-työn tueksi -LibGuidea. Saimme kollegan kanssa oikeudet tehdä tätä opasta ja meitä neuvottiin oppaan rakentamisessa. Kun LibGuide valmistui, se julkaistiin Laurea LibGuiden pääsivulla. Hanketoimijat ovat vastuussa oppaan sisällön päivittämisestä, kirjasto oppaan ulkonäöstä. Saamme TKI-toimijoille jaettua tietoa digitaalisella alustalla, ja kirjasto saa oppaiden pariin TKI-henkilöstöä."

ManagiDiTH-hankkeen tarpeisiin on luotu mukana olevien korkeakoulujen (Portugalista ISCTE ja Kreikasta Auth) tietoasiantuntijoiden yhteistyötä. ManagiDiTH-opiskelijoiden tiedonhaun työkaluksi on rakennettu oma ManagiDiTH -LibGuide avaamaan kolmen korkeakoulun sähköisiä palveluita, tukipalveluita sekä etäkäyttöä. Tietoasiantuntijoiden yhteistyöhön kuuluu lisäksi seuraavia toimia: johdantowebinaari uusille opiskelijoille sähköisten aineistojen etäkäyttöön, syventäviä tiedonhaun webinaareja, henkilökohtaista ohjausta, opinnäytetyön valmistumisprosessin suunnittelua hanketoimijoiden kanssa sekä tukea tallennukseen avoimeen julkaisuarkistoon. 

Missä on yhteisen hanketyöskentelyn pullonkaulat? 

Asiantuntijuus esiin

Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, mikä oli yhteistyön suurin haaste. Haaste on se, että TKI-väki ei tunne kirjaston henkilökunnan asiantuntijuutta. Tämän vuoksi tieto- ja julkaisupalveluista kysytään tukea ”tiedonhankintaan, julkaisutoimintaan ja aineistonhallintaan”.

"Ongelmana on, että ei tiedetä, mitä voisi pyytää. Osaaminen on piilossa. Kirjastolla on joustavat palvelut ja sieltä saa nopeasti apua. Mutta kun ei ole varma, mitä voi pyytää, ja tulee ennakoimattomia ad hoc -tilanteita, silloin ei osata kääntyä kirjaston asiantuntijuuden puoleen.  Sen tajuaa vasta myöhemmin, mutta tilanne on jo silloin usein ohi."

Haastateltavat ehdottavat, että kirjaston henkilökunnan laajaa osaamista ja kiinnostusta osallistua hankkeisiin pitäisi tuoda laajemmin esille, esimerkiksi TKI-väen yhteisissä tilaisuuksissa, vaikka kehittämispäivässä. Mahdollisuus osallistua menee tyypillisesti puskaradiona. Nyt hankeyhteistyö on paljolti sattuman ja henkilösuhteiden varassa.

Toinen ehdotus on, että kirjastot laativat ’Kirjaston palvelut TKI-väelle -palveluvalikon’. Siinä lueteltaisiin, miten kirjaston henkilökunta voi olla mukana hankkeissa, ja kerrottaisiin selkeästi, keneen voi olla yhteydessä. Konkreettiset esimerkit aiemmasta yhteistyöstä auttaisivat hanketoimijoita hahmottamaan mahdollisuuksia. Haastateltavien mielestä palveluvalikko sopii henkilökunnan intraan ja sitä voisi hyödyntää, kun yhteistyömahdollisuuksista keskustellaan. 

"Kun tiedämme enemmän toisistamme, saamme yhteistyötä enemmän."

Hankehakemukseen mukaan

Toinen haaste kirjaston henkilökunnan osallistumiselle on se, että toimijuus pitäisi kirjoittaa jo hankehakemukseen ja hankkeen budjettiin. Rooli on määriteltävä selkeästi ja suunniteltuihin tehtäviin on varattava riittävästi työtunteja. Riippuu rahoittajasta sekä hankkeesta, minkälaisia tuntimääriä toimijoilla pitäisi olla. Pieni tuntimäärä voi olla este, kun hankehakemukseen hyväksytään vain suurempia kokonaisuuksia. Esimerkkinä sata tuntia vastaa 14 työpäivää. Muutaman tunnin työpanos voidaan tulkita tavalliseksi, oman organisaation sisäiseksi työksi.

Haastateltavat painottavat, että osallistumiseen pitää olla kiinnostusta ja että työaika suunnitellaan oman esihenkilön kanssa. 

"Hankkeet kuitenkin tuovat vaihtelua omaan arkityöhön, koska rooli voi olla aivan muuta kuin mitä tekee arjessa tavallisesti. Se myös avartaa näkemään uusia näkökulmia, kun astuu oman kuplan ulkopuolelle, ja oma osaaminen lisääntyy."

Hanketoiminta Laurea-kirjaston näkökulmasta

Kolmanneksi selvitin Laurean tieto- ja julkaisupalveluiden omista arkistoista, miten hankeyhteistyö on toteutunut. Tiedonhankintaa on tehty Laurean hankkeille jo pitkään, kuten myös yhteistyötä toimijoiden kanssa julkaisemisessa. Yhteistyö aineistonhallinnassa on kehittynyt samalla, kun vaatimukset organisaatiolle ovat muuttuneet ja sulautuneet osaksi hankeprosessia.

Laureassa on vakiintunut käytäntö järjestää hankkeiden alussa aloituspalaveri, jossa tieto- ja julkaisupalveluiden asiantuntijat kertovat perusasiat aineistonhallinnasta, tutkimusetiikasta, tietosuojasta, tekoälyn käytöstä, julkaisemisesta sekä avoimista oppimateriaaleista.  Lisäksi hankkeita kontaktoidaan hankkeen loppuvaiheessa ja tarjotaan tukea aineiston loppukäsittelyyn, metadatan tekoon sekä mahdolliseen aineiston avaamiseen. Käytäntö on osa Laurean Avoimen kulman toimintaa. Hankkeille annettavasta tuesta kerrotaan verkkosivuilla ja LibGuides-oppaissa.

Tämän lisäksi Laurean tieto- ja julkaisupalvelut tuottaa yhdessä talon muiden toimijoiden kanssa Tutkijan ABC ajokortti -verkkokurssia, joka pakollisena kaikille hankkeissa työskenteleville varmistaa eettistä osaamista Laurean henkilökunnalle. 

Keskustelujen jälkeen minua jäi mietityttämään, mitä muuta kuin edellä kerrottua hankeyhteistyötä on tehty.  Kun kävin läpi Laurea-kirjaston sisäistä dokumentaatiota hankkeisiin osallistumisesta, sieltä paljastui monenlaista tekemistä. Uudenlainen rooli löytyi Uusimaa Innovoi -hankkeen inspiroimana 2007. Hannele Kalema (2019) peilaa työnkuvan muutosta omien hankkeidensa kautta ja toteaa:

"Työskentelymuotona hanke koskettaa yhä useampia myös ammattikorkeakoulukirjastoissa. Se tuo muutoksia asiantuntijarooliin, työn sisältöön ja verkostoihin."

Seuraavassa listassa on esimerkkejä erilaisista rooleista hankkeista, joissa Laurean tieto- ja julkaisupalveluiden väki on vuosien varrella ollut (aloitusvuosi).

• 2007 Uusimaa Innovoi: Uudenmaan liitto ja Laurea laativat maakunnallisen innovaatiostrategian pääkaupunkiseudulle. Osallistuminen strategiatyöryhmiin, tausta-aineiston keruu ja tallentaminen strategiatyölle.
• 2008 eNNI: Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen kirjaamisen kehittäminen. Projektisuunnittelija, opiskelijoiden ja sairaanhoitajien ohjaaminen opettajan rinnalla tiedonhankinnan näkökulmasta.
• 2011 EU:n Researchers’ Night: Tapahtuman järjestelyt usealla kampuksella 
• 2011 Get a life: Urasuunnitteluun kehitteillä olevan verkkopelin ohjausmallin testaus ja kommentointi.
• 2011 AYVOT: Avoin yhteisöllinen virtuaalinen oppimisympäristö seksuaaliterveysportaali.fi. Informaatiolukutaidon tietopaketti ja materiaalia oppisisältöihin verkkosivuille. 
• 2018 CLIDEV (Strenghtening Climate Change Education for Sustainable Development in Vietnam): Sustainability LibGuide opetukseen ja kv-kumppaneille.
• 2021 DISKO (Digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana): Kohderyhmä pk-yrittäjät. Projektipäällikön apuna, tapahtumien järjestely, markkinointi, osallistujien rekrytointi, verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen, viestintä (blogi, Instagram, Facebook). 
• 2021 Mission Positive handprint: Ravitsemisalan pk-yritysten valmius kestävään kehitykseen. Fasilitaattori verkkotyöpajoissa, live-tapaamisten järjestelyt, viestintä (Instagram postaukset tapahtumat ja tietoiskut, FB-ryhmä, lehdistötiedote, blogi), loppujulkaisun lähdeluettelo.
• 2022 OKK Oppiminen kuuluu kaikille: UDL (Universal Design for Learning) -mallin opettaminen toisen asteen opettajille. Verkkokoulutuksen suunnittelu, kouluttaja verkossa ja live-työpajoissa, oppimateriaalin tekeminen.  
• 2023 Immune 2 infodemic. Mis-, dis-, ja malinformaation tunnistaminen. Sisältöjä verkkokurssiin ja koulutusten suunnittelu, Beyond Horizon -hanke.
• 2024 ETAPLATE (Ecosystem for transatlantic collaboration in planetary health and wellbeing): Luotiin monitieteistä ja monitoimijaista ekosysteemiverkostoa. Kirjallisuuskatsaustyötä ja tekoälyn käyttöönottoa kirjallisuuskatsauksen rakentamiseen.'
• 2025–2028 ENACT (Environmental Effect on Health Care and Wellbeing and Active Interventions): Jäsen Laurean hanketiimissä, joka hoitaa hankkeen eettistä vaatimusmäärittelyä ja mm. Z-inspection-metodologiaa, tietosuojaa, riskienhallintaa ja aineistonhallintaa. Horizon Europe -hanke.

Lopuksi

Tiedon ammattilaisilla on monipuolista asiantuntijuutta, jota voi integroida osaksi oman korkeakoulun muuta toimintaa. Hanketoiminta on jokaisessa korkeakoulussa merkittävässä asemassa. Tiedämme hyvin, että työ- ja toimintaympäristömme on muutoksen kourissa. Monialainen yhteistyö hankkeissa tarjoaa yhden väylän vahvistaa asiantuntijuutemme tarpeellisuutta organisaatiossa. Hankkeisiin osallistuminen itselle sopivalla panoksella tarjoaa myös  uusia ulottuvuuksia omaan työhön.