Kirjastotyö muutoksen kourissa

Kirjastot ovat kokeneet viime vuosina nopeasti etenevän teknologisen murroksen, joka on muuttanut myös kirjasto- ja tietopalvelussa tehtävää työtä. Digitalisoituva ympäristö on tuonut yhä enemmän haasteita työn tekemiseen ja sen hallintaan. Ammattikorkeakouluissa tapahtuneet mahdolliset sisäiset järjestelyt ovat saattaneet omalta osaltaan aiheuttaa muutoksia myös kirjastossa tehtävään työhön.

Tampereen yliopistoon tehdyn graduni aihe sai alkunsa omista havainnoistani ammattikorkeakoulukirjastoissa tapahtuneista työn muutoksista ja muuttuneista osaamisen vaatimuksista. Aiheen valintaa tuki myös tietoisuus digitalisaation ja teknologian tuomista muutoksista ja haasteista tulevaisuudessa.

Digitalisaatio on tuonut työelämään nopealla aikavälillä erilaisia haasteita työn tekemiseen sekä toimintaympäristössä työskentelemiseen. Jotta kykenemme toimimaan ja työskentelemään uusien tehtävien parissa, tarvitsemme osaamisen ylläpitämiseen jatkuvan oppimisen ajattelua. Digitalisaation tuomat muutokset ovat vaikuttaneet myös ammattikorkeakoulukirjastojen tapaan toimia. Palvelutiskillä työskentely on osittain muuttunut verkossa annettavaan etäpalveluun samoin kuin tiedonhankinnan ohjaus ja opetuskin. Erilaiset automaation tuomat ratkaisut ovat mahdollistaneet asiakkaiden omatoimisen kirjastonkäytön myös palveluaikojen ulkopuolella. Aineiston hankinta on yhä enemmän painottunut elektroniseen aineistoon. Kokoelmanhallinta on muuttunut datalähtöisemmäksi aineiston siirtyessä yhä enemmän verkossa käytettäväksi. Tämä on saattanut tuoda uusia haasteita työhön, kuten aineistoihin liittyvät sopimusten ja hinnoittelumallien hallitsemisen sekä tilastojen analyyttisen seuraamisen. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta hyödyntää yhä enemmän myös kirjastojen asiantuntijapalveluja. Erilaiset toimintaympäristön muutokset organisaation sisällä saattavat näyttäytyä myös uusina työtehtävinä kirjastoissa.

Millaisia muutoksia työssä on tapahtunut ja miten koemme ammatillisen osaamisemme nyt ja tulevaisuudessa? Näihin etsin vastauksia tutkimuksessani, johon osallistui viisi ammattikorkeakoulukirjastoa.

Muutoksen tuulet puhaltavat

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tehneet työnsä näkyväksi myös organisaationsa sisällä, mikä on osaltaan aiheuttanut työssä tapahtuneita muutoksia. Tehtäväkenttä on laajentunut myös muihin kuin perinteisiin kirjastossa tehtäviin töihin. Organisaation sisällä tapahtuneet tehtäväsiirrot ovat tapahtuneet niin huomaamattomasti ja pikkuhiljaa, ettei niitä välttämättä enää edes mielletä kirjaston ulkopuolisiksi työtehtäviksi. Tällaiset muutokset ovat positiivinen signaali organisaation sisältä, sillä se kertoo myös siitä, että kirjastojen asiantuntijaosaaminen on tunnistettu ja sitä osataan hyödyntää. Toisaalta resurssien niukkeneminen on saattanut johtaa organisaatiossa työn uudelleen jakoon, jolloin kirjasto on saanut organisaation muita töitä tehtäväksi.

Työn muutoksista esille nousivat asiakaspalvelu ja kirjastossa tehtävät työt. Asiakaspalvelu on siirtynyt osittain verkossa tapahtuvaksi, lainaukset ja palautukset hoituvat automaateilla. Painetun aineiston pienentyessä kokoelman hoito ja hyllyttäminen ovat vähentyneet. Töiden siirtyessä verkkoon, korostuu samalla myös työntekijöiden IT-taitojen hallinta. Suurimmat odotukset tekoälyn ja robotiikan käytöstä kirjastossa näyttävät kohdistuvan juuri asiakaspalveluun, ohjaukseen sekä luettelointi- ja sisällönkuvailutyöhön.

Kirjasto- ja tietopalvelun työnkuvat ammattikorkeakouluissa ovat moniammatillistuneet ja muuttuneet samalla yhä vaativimmiksi. Tämä on mahdollistanut kokonaan uusiin työtehtäviin siirtymisen organisaation sisällä, kuten kokonaan opetuksen puolelle siirtymisen. Viime vuosina uusina tehtävinä ovat tulleet myös tutkijapalvelut sekä avoimeen tieteeseen liittyvät tehtävät, kuten aineistonhallinta, avoin data ja julkaisutoiminta.

Kirjastoissa on viime vuosina tapahtunut töiden keskittämistä. Töiden keskittämisellä on sekä hyvät että huonot puolensa. Keskittäminen on mahdollistanut syvemmän perehtymisen työtehtäviin sekä tarjonnut mahdollisuuden laajentaa ja keskittää omaa osaamistaan. Samalla se on mahdollistanut myös työskentelyn uusilla osaamisalueilla. Töiden keskittämisen nähtiin tuovan myös vastuuta lisää. Nurjana puolena töiden keskittämisessä nähtiin töiden väheneminen sekä työn rutinoituminen yksipuolisiin tehtäviin. Keskittäminen on saattanut vähentää joidenkin työtehtäviä.

Työmäärien lisääntyminen ja työn pirstaloituminen ovat tuoneet omat haasteensa työn tekemiselle. Työmäärän lisääntymiseen on saattanut vaikuttaa rekrytoinnin väheneminen, uutta henkilöstöä ei palkata poistuneen työntekijän tilalle. Toisaalta juuri töiden keskittäminen on saattanut lisätä tiettyjen tehtäväkuvien työmäärän jopa kohtuuttoman suureksi.

Kaiken kaikkiaan joudumme itse kukin asennoitumaan ennemmin tai myöhemmin tapahtuviin muutoksiin ja työn murrokseen. Työmme tulee muuttumaan tehtävänkuvista riippumatta yhä teknologiapainotteisemmaksi.

Nykyisyyden me hallitsemme…

Kirjastoissa työskentelee koulutettua väkeä, jolla on kirjastoalan substanssiosaaminen hallussa. Asiakaspalvelulla on edelleen oma tärkeä paikkansa kirjastossa. Asiakaspalvelukeskeisessä työssä korostuvat ns. pehmeät taidot, kuten vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidot, tiimityöskentely ja ohjaaminen.

Pedagogisissa taidoissa ilmeni jonkin verran hajanaisuutta ja epävarmuutta oman osaamisen suhteen. Tämä saattaa johtua pedagogisten opintojen puutteesta ja opetusteknologiaan liittyvistä uusista haasteista. Pedagogisia taitoja tarvitaan vahvasti myös tiedonhankinnan ohjauksessa. Kasvava tietomäärä ja tiedon pirstaloituminen eri tavalla toimiviin käyttöliittymiin ovat omiaan tuomaan omat haasteensa ohjaukseen. Tulisikin pohtia, olisiko esimerkiksi täydennyskoulutuksella olla paikkansa kirjastohenkilöstön pedagogisten taitojen vahvistamisessa? Pedagogisten taitojen merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään.

Nykyiset teknologiataidot on kirjastoissa koettu hyviksi. Uusien järjestelmien käyttöönotossa tulisi kaikille turvata vaadittava koulutus järjestelmien käyttöön tai ainakin mahdollistaa kaikkien saavan työssään oppimisen kautta tarvittavat tiedot ja taidot.

… ja tulevaisuuteen meidän täytyy valmistautua

Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tulee painottumaan digitalisaation ja tietotekniikan ympärille. Yksittäisinä taitoina koroistuvat muun muassa datalukutaito, erilaiset datan hallintataidot sekä tietotekninen osaaminen. Asiantuntijatason töissä esille nousivat Big data, analytiikkataidot ja koodaustaidot. Vaikka syvällisen osaamisen vaatimukset mitä ilmeisemmin keskittyvät tietyille henkilöstöryhmille, niin koko henkilöstöllä olisi kuitenkin hyvä olla jonkinlainen ymmärrys Big datasta ja sen hyödyntämisestä. Tämä antaa mahdollisuuden myös laajentaa kirjastojen palveluita käyttäjille ja tutkijoille.

Data-analytiikka on nousemassa yhä tärkeämpään rooliin ammattikorkeakoulukirjastoissa. Dataan ja datan käsittelyyn liittyvät taidot edellyttävät vahvaa asiantuntijaosaamista. Samalla se tarjoaa kirjastoille tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tuoda osaamistaan näkyville. Osaamista voidaan esimerkiksi tarjota ulkopuolisille toimijoille ja näin mahdollisesti kerryttää myös kirjastojen omaa kassavirtaa.

Kirjasto- ja tietopalvelun työnkuvat ovat yhä enemmän erikoistuneita ja vaativat perinteisen kirjasto-osaamisen lisäksi laaja-alaista eri alueiden osaamista. Tietopalvelusihteerit ja -neuvojat olivat huolissaan osaamisensa tasosta tulevaisuudessa. Heidän tämänhetkiset työtehtävänsä painottuvat juuri niihin, joita jo nyt ja tulevaisuudessa voidaan korvata teknologian avulla. Kirjastoissa tulisikin kiinnittää huomiota tarpeeksi ajoissa niihin työtehtäviin, jotka ovat tämän murroksen alla. Kaikilla kirjaston osa-alueilla tapahtuu tällä hetkellä paljon muutosta, joka vaatii uuden oppimista ja ehkä myös oman osaamisen ajantasaistamista. Entistä enemmän tarvitaan myös laajempaa osaamista perinteisen substanssiosaamisen rinnalle.

Kirjaston asiantuntijaroolit tulevat mahdollisesti kehittymään niin kutsutuiksi hybridirooleiksi tai sulautuviksi rooleiksi. Näiden roolien pääpainotus olisi joko opetuksessa tai teknologiaosaamisessa. Jotta meillä kaikilla työnimikkeistä riippumatta riittäisi jatkossakin oman osaamisalueemme töitä, tulisi informaatioalan ammatillista osaamista arvioida tulevaisuudessa myös tarvittavien taitojen näkökulmasta siten, että voitaisiin mahdollisimman ennakoivasti tunnistaa uudenlaisen osaamisen tarve ja mahdollistaa työntekijöiden osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen esimerkiksi täydennyskoulutusten ja mentoroinnin avulla.

Digitalisaatio on tuonut myös kirjasto- ja tietopalvelussa työskenteleville ydinosaamisen lisäksi uudenlaisia vaatimuksia. Tämä tuo haasteita myös alan koulutukselle. Informaatioalan ydinosaamisen määritelmien lisäksi tulisikin työelämässä arvioida kriittisesti, määritetäänkö työntekijän taitoja ydinosaamisen määritelmien vai henkilökohtaisen potentiaalin perusteella. Kaiken kaikkiaan kirjastossa työskentelevien koulutusrakenne on muuttumassa myös siten, että alalle tarvitaan tänä päivänä esimerkiksi tietojärjestelmäasiantuntijoita, koodaajia ja ohjelmoijia. Jääkin nähtäväksi, miten tulevaisuudessa kirjasto- ja tietopalvelun henkilörakenne tulee muokkautumaan koulutuksen perusteella.      

Kuva 1. Tutkimusaineiston tuloksista muodostettu sanapilvi tulevaisuuden kirjastoalan tehtävistä (Kuva: Sari Toivanen)

Lopuksi

Pitkään ammattikorkeakoulukirjastossa työskennelleenä olen nähnyt kirjastoissa tapahtuvan muutoksen ja voinkin todeta, että muutos on jo työssämme. Tehtävien keskittäminen ja niistä aiheutuneet muutokset ovat osaltaan vaatineet muutoksen sietokykyä sekä oman osaamisen laajentamista ja uuden opettelua. Omaa osaamistaan on joutunut tarkastelemaan uudella tavalla. Tähän artikkeliin olen yrittänyt saada tiivistettyä oleellisemmat asiat tutkimuksesta, toivottavasti olen onnistunut siinä. 

Positiivista on, että kirjastot eivät ole enää pelkkiä kirjastoja ammattikorkeakoulun sisällä, vaan niiden toiminta ja asiantuntijaosaaminen on ymmärretty myös osana organisaation laajempaa toimintaa. Tulevaisuus näyttää, onko meillä työkavereina robotteja, jotka antavat tiedonhaun ohjausta, opastavat asiakkaita aineistojen pariin ja vastaavat kirjojen käsittelystä. Luovuuteen ja ongelmaratkaisukykyyn robotit tuskin hevin kykenevät, joten kirjasto- ja tietopalveluhenkilöillä on edelleen oma paikkansa.