Konferenssimatka Kreikan saaristoon

03.12.2018

Hanian satama @ Pixabay

Kymmenes QQML-konferenssi (Qualitative and quantitative methods in libraries) järjestettiin toukokuussa Haniassa, Kreetalla. Konferenssin tarkoituksena on yhdistää kirjastoalan ammattilaiset, niin kirjastotyöntekijät, kirjastojen johtajat, alan tutkijat kuin tekniset kehittäjätkin, erilaisten teemojen ympärille. Osallistujien oli mahdollisuus valita neljän konferenssipäivän aikana yli sadasta esityksestä itseään kiinnostavat luennot. Lisäksi posteriesityksiä oli 13 ja työpajoja neljä. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellä Benefits and impact of the library services in the higher education environment.


QQML - organisaatio ja konferenssit

Konferenssipäivät täyttyivät toinen toistaan mielenkiintoisemmista esityksistä (n. 30 kpl / päivä). QQML:n konferenssi onkin kasvanut kymmenessä vuodessa tapahtumaksi, johon osallistuu kirjastoalan tutkimuksesta kiinnostuneita ympäri maailman. Lisäksi siellä ovat edustettuina myös museo- ja arkistosektorit. Tänä vuonna osallistujia oli 50 eri maasta ja kaikilta mantereilta. Lieneekö laajan mielenkiinnon taustalla ollut osittain myös se, että QQML täytti tasavuosia ja sen kunniaksi konferenssi järjestettiin sen syntysijoilla Kreetalla. Suomesta meitä oli mukana n. 10 osallistujaa eri sessioissa (plenary talks, research papers ja posters). Viime vuonna konferenssi järjestettiin  Irlannin Limerickissä ja ensi vuonna puolestaan Firenzessä (28.-31.5.2018).

Tänä vuonna keskeisiä teemoja olivat laatujohtaminen ja palveluiden vaikuttavuus mikro- ja makrotasolla, open access, informaatiolukutaito sekä erilaiset työkalut ja -mittarit tutkimusdatan käsittelyssä.
Kuva 2. Konferenssissa oli monesta eri näkökulmasta esityksiä © Susanna Kinnari

Osallistu ja osallista

Korkeakoulukirjastoille on yhä tärkeämpää integroitua vahvasti omaan toimintaympäristöönsä ja osallistaa asiakkaansa mukaan palveluiden kehittämiseen. Helena Hollins, Marina Ratchitskiy ja Leslie van der Leer Regentin yliopistosta pitivät mielenkiintoisen luennon Modelling factors influencing academic outcomes: the role of information literacy, effort, intelligence, academic emotion, and academic self-concept. Esiintyjät edustivat eri tahoja korkeakoulussaan (mm. kirjasto ja psykologian laitos).

Tämä Regentin yliopiston case on hyvä osoitus siitä, miten korkeakoulukirjasto voi osallistua organisaatiossaan tehtävään tutkimukseen ja tuottaa tutkimusdataa. Kirjasto tutki yhdessä yliopiston psykologian laitoksen kanssa informaatiolukutaidon roolia ns. akateemisena taitona ja kokemuksena. Yliopiston opiskelijat vastasivat n. 45 minuutin kestävään online-testiin, jonka perusteella analysoitiin opiskelijoiden IL-taitoja, älykkyyttä, ns. akateemista emootiota ja sen merkitystä.

 Monitieteellisyys (kirjasto- ja informaatiotutkimus & psykologia) laajensi koko tutkimusryhmän osaamista, mutta samalla myös inspiroi että motivoi toisen koulukunnan jäsentä. IL-testin tuloksien mukaan korkeakouluopiskelijat ovat hyvin eritasoisia informaatiolukutaidoiltaan. Osa opiskelijoista suhtautui lähtökohtaisesti hyvin itsevarmasti omaan osaamiseensa ja osalle puolestaan oli vaikea ymmärtää ylipäätään, mitä tarkoitetaan informaatiolukutaidolla. Tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijan IL-taidot, älykkyys, akateeminen emootio ja minäkuva korreloivat keskenään ja vaikuttavat akateemisiin suorituksiin.
Kuva 3. Hanian tunnelmaa © Susanna Kinnari

Steve Borrelli (Penn State University Libraries, Yhdysvallat) tutustutti kuulijakuntansa oman yliopistokirjastonsa ns. mixed method -menetelmään, jolla on kartoitettu asiakkaiden käyttäjäkokemuksia mm. verkkopalveluista ja www-sivujen käytettävyydestä. Muutaman kerran kuukaudessa asiakkaita osallistetaan kahvin ja pienen välipalan houkuttelemana arvioimaan kirjaston sivujen käytettävyyttä (UX Cafe). Sessio kestää n. 5–10 min ja menetelmänä on esim. tunnekortit, jotka kuvaavat mm. seuraavia fiiliksiä: ystävällinen, tylsä, kiusallinen, turhauttava, sitouttava ja kutsuva.  Vastaaja valitsee spontaanisti omaa tunnetilaansa parhaiten kuvaavan kortin. Lisäksi menetelmänä käytetään haastatteluja.

Kirjaston henkilöstö on kokenut menetelmän varsin käyttökelpoiseksi, kustannustehokkaaksi ja helpoksi toteuttaa arjen kirjastotyössä. Asiakkaiden ideoiden ja palautteen pohjalta on kehitetty palveluita ja työprosesseja. Ehkä tätä voisi testata joskus myös omassa kirjastossa, kun mietitään asiakkaan kokemuksia vaikkapa Libguides-sivujen käytettävyydestä.

 

Palveluiden vaikuttavuus ja laatu

Tämä teema koskettaa koko kirjastokenttää laajasti ympäri maailman ja se olikin jollain muotoa läsnä lähes kaikissa konferenssin esityksissä. Palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja sitä tutkitaan ja mitataan eri tavoin. Toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten resurssien heikentyessä on tärkeää pystyä osoittamaan palveluiden arvo kehysorganisaatiolle.

 

Tähän aihepiiriin liittyvät esitykset vaihtelivat kirjallisuuskatsauksesta käytännön työkalujen esittelyyn. Yksi mielenkiintoisista työkaluista oli varta vasten kirjastoille kehitetty Simonlib, jota esitteli Carlotta Alpigiano (European University Insitute, Italia). Tämä selainpohjainen järjestelmä on laajalti käytössä Euroopassa. Simonlibin avulla palveluista kerättyä dataa (laadullinen ja määrällinen) voidaan käyttää helposti toiminnan arviointiin. Data tähän järjestelmään tulee eri lähteistä, niin automaattiajoina eri järjestelmistä kuin manuaalisestikin (esim. tieto siitä, kuinka moni kirjaston työskentelypaikoista on käytössä päivän mittaan). Järjestelmästä saa helposti ulos erilaisia raportteja ja aikasarjoja.

 

Asiakaskyselyiden avoimen palautteen tarkasteluun on myös olemassa menetelmiä, joista yksi on Sentiment analysis. Hellenic Open Universityssä Kreikassa on tutkittu menetelmän avulla kirjaston käyttäjäkyselyn avointen vastausten positiivisia ja negatiivisia kommentteja ja näiden kommenttien mahdollista korrelaatiota annettuun numeeriseen palautteeseen. Positiivisten kommenttien ja hyvien numeeristen arvojen välillä oli selvä yhteys, sen sijaan huonoja arvioita antaneet eivät juurikaan antaneet avointa palautetta.

 

Suomalaiset kollegamme olivat hyvin edustettuina myös tämän aihealueen tiimoilta. Markku Laitinen kertoi esityksessään mm. NPS:n käytöstä kirjaston palveluiden ja asiakastyytyväisyyden arvioinnissa. Yhtenä esimerkkinä hänellä oli v. 2017 asiakaskyselymme, jossa käytimme tuota suositteluhalukkuusindeksiä ensimmäisen kerran. Arja Juntunen, Markku Laitinen, Jarmo Saarti ja Aino Taskinen esittelivät yliopistojen kirjastonjohtajille tekemäänsä kyselyä, jossa selvitettiin, miten johtajat hyödyntävät Yhteistilastoista saamaansa dataa ja kuinka tilastotietokantaa pitäisi kehittää. Suurin osa vastaajista hyödynsi tilastoja nimenomaan yliopiston johdon kanssa käymissään neuvotteluissa. Antti Seppänen käsitteli esityksessään mm. yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia, yleisten kirjastojen tilastoja ja kirjastolakia.

 

Esitysten laaja kirjo

Kuten alussa mainitsimme, esitysten kirjo oli valtava. Arkansasin yliopistossa oli tutkittu, miten opiskelijoiden teknologian käyttö (kännykät, tabletit, kannettavat) vaikuttaa heidän tunnilla omaksumaansa tietoon. Samalla selvitettiin myös, oliko jo aiemmin saadulla IL-opetuksella vaikutusta kurssin arvosanoihin ja häiritsikö laitteiden käyttö muita kurssin opiskelijoita. Tutkimus tehtiin kemian kurssiin sisältyvän IL-taitojen opetuksen yhteydessä. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui 773 opiskelijaa, jotka itse arvioivat laitteiden käyttöänsä opetuksen aikana. Oppimistulokset olivat paremmat opiskelijoilla, jotka eivät käyttäneet laitteita tunnin aikana kuin heillä, jotka käyttivät laitteita eri tarkoituksiin esim. tekstiviestit, sähköpostit, chat, videoiden katselu ja nettisivujen katselu. Akateemiset tulokset olivat paremmat myös opiskelijoilla, jotka olivat jo aiemmin osallistuneet IL-opetukseen. Opiskelijoista 48,28 % ei ollut huomannut muiden opiskelijoiden laitteiden käyttöä, 45,93 % oli huomannut, mutta ei ollut kokenut sitä häiritseväksi. 5,79 % vastaajista oli kokenut muiden laitteiden käytön häiritseväksi ja nämä opiskelijat saivat myös huonompia arvosanoja kurssista.

Singaporessa oli tutkittu 13–19-vuotiaiden diginuorten lukemistottumuksia (485 nuorta).  Vastanneista 71 % oli lukenut jotain muutamia kertoja viikossa. 51 % heistä oli lukenut artikkeleita somessa tai www-sivuilla, 35 % oli lukenut uutisia ja 32 % kirjoja. Kirjoja lukeneista 96 % oli lukenut painettuja kirjoja ja 42 % e-kirjoja. Kirjoja oli lainattu kirjastosta (65 % vastanneista), ostettu kirjakaupoista (57 %), lainattu kaverilta (40 %), ostettu e-kirjana (13 %) ja luettu vapaasti verkossa (30 %). Kirjastoa suosittiin, jos kirjalle oli lyhytaikainen tarve ja kirjastossa oltiin jo valmiiksi työskentelemässä. Internet ja digitaalinen media auttavat nuoria lukemaan enemmän, mutta muut sisällöt (mm. yhteydenpito kavereihin) usein houkuttavat nuoria pois varsinaisesta lukemisesta.

Lisäksi kuulimme esityksiä myös mm. avoimesta tieteestä (esim. Jarmo Saarti), kirjaston tilojen kehittämisestä, kirjaston työskentelystä katastrofialueilla, linkitetystä datasta ja semanttisesta webistä sekä tiedontarpeista terrori-iskun yhteydessä (Ari Haasio). 

Iflan Antonia Arahova kehotti kirjastoja hyödyntämään palveluidensa kehittämisessä Iflan oppaita (Ifla guidelines). Esimerkiksi The IFLA Guidelines for Library Services to Persons with Dyslexia -oppaasta löytyy käytännönläheisiä vinkkejä ja tsekkauslista lukiesteisten palveluiden järjestämiseen. Antonia Arahovan mukaan jopa 4 prosenttia maailman väestöstä kärsii jonkinasteisesta dysleksiasta! Osa Iflan oppaista on myös suomennettu. 

 

Benefits and impact of the library services in the higher education environment -posteri

Lähetimme ehdotuksemme posterista joulukuussa (deadline 20.12.) ja vajaan viikon sisällä tuli tieto posterin hyväksymisestä konferenssiin. Lopullinen versio piti lähettää järjestäjille 1.5. mennessä.

 Posterimme Benefits and impact of the library services in the higher education environment käsitteli AMKIT-konsortion viimeisintä v. 2017 käyttäjäkyselyä, josta olemme kirjoittaneet mm. Kreodissa. Posterimme sopi hyvin konferenssin teemoihin ja saikin innostuneen vastaanoton. Erityisen kiinnostuneita oltiin avoimen palautteen käsittelystä, NPS:n käytöstä osana kyselyä sekä siitä, miten on onnistuttu tuottamaan yhteinen kysely usealle korkeakoulukirjastolle. Kuulijat olivat ihastuneita valtaisaan, lähes 13 000 kpl:n, vastaajamääräämme.

Kuva 4. Posteri herätti mielenkiintoa ja keskustelua © Susanna Kinnari

Kaiken kaikkiaan postereita oli 13 kappaletta ja ne käsittelivät kirjastoalaa monesta eri näkökulmasta, kuten posterit H. Bouzková, E. S. Lesenková & K. Masková Librarians´role in Health Literacy Support Consumer Health Information Website in the Czech Republic  ja J. Yun Developing an Algorithm for Application of the FRBR Model to KORMARC Records.

Suurin osa postereista oli toteutettu visuaalisesti hyvin taidokkaasti ja niihin oli selvästi panostettu aikaa ja rahaa. Posterimme, jonka teimme ilmaisohjelmalla ja minimaalisilla kustannuksilla, pärjäsi hyvin tässä joukossa.

 

Verkostoitumista ja historiaa

Päivät Haniassa olivat työntäyteisiä ja pitkiä. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus osallistua iltapäiväretkeen, joka suuntautui Knossokselle. Käytännön järjestelyt olivat suurpiirteiset, mutta bussi oli ilmastoitu ja Knossos mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen. Knossos on yksi Kreetan upeista arkeologisista kohteista. Samalla retkellä vierailimme myös Iraklionin arkeologisessa museossa, joka on yksi Kreikan suurimmista ja merkittävimmistä museoista.

Kuva 5. Knossos ©Susanna Kinnari

Konferenssin ohjelmaan sisältyivät myös tervetuliaisvastaanotto ja jäähyväisillallinen, joissa oli mahdollisuus verkostoitua ja tavata kansainvälisiä kollegoita. Työmme on globaalia ja keskusteluissa vahvistui näkemys siitä, että olemme samanlaisten haasteiden edessä joka puolella maailmaa työmme muuttaessa luonnettaan digitalisaation ja open accessin myötä.

Kuva 6. Konferenssin osallistujia lounastauolla verkostoitumassa © Susanna Kinnari

Konferenssi oli positiivinen kokemus ja kannustammekin kaikkia konferenssin aihepiireistä kiinnostuneita osallistumaan tapahtumaan. Esitykset eivät olleet kovin tieteellisiä ja caset nousivat arjen kehittämistyöstä.

QQML:n jäseneksi voi liittyä ilmaiseksi ja jäsenyys on voimassa kaksi vuotta. Jäsenyyden myötä pääsee esim. lukemaan. QQML Journalia verkossa.

 

 

 

 

Kommentit

Jätä kommentti