Kymmenen vuotta Celia-yhteistyötä : uusi asiakkuusvastaava André La Face esittäytyy

Korkeakoulukirjastot ovat tehneet yhteistyötä Saavutettavuuskirjasto Celian kanssa jo kymmenen vuotta. Ensimmäisten 21 korkeakoulukirjaston joukko on kasvanut 41 yhteisöasiakkaan joukoksi. Artikkelissa katsastetaan menneeseen ja tutustutaan André La Faceen, joka on tuore korkeakoulukirjastojen asiakkuusvastaava. 

Yhteistyön alku

Celia aloitti yhteistyön korkeakoulukirjastojen kanssa syksyllä 2015. Rekisteröinti haluttiin tuoda kentälle eli kampuskirjastoihin, missä oikea kohderyhmä tavoitetaan parhaiten. Celian korkeakoulukirjastojen asiakkuusvastaava Rebekka Laaksonen kertoi haastattelussa (Puttonen 2019) yhteistyön alkuvaiheista.

Celia otti yhteyttä korkeakoulukirjastoihin, minkä jälkeen asiantuntijat vierailivat kertomassa palveluista ja kouluttamassa palveluiden käyttöön.  Yhteisöasiakkuuksia solmittiin 21. Ensisijainen tavoite oli luoda palvelumalli asiakkaiden rekisteröintiin. Celian pidemmän ajan tavoitteena oli yhteyshenkilöiden oma verkosto, joka järjestäisi alueellisia tapaamisia saavutettavuusasioista, esimerkiksi uuden saavutettavuuslainsäädännön vaikutuksesta kirjastoihin. Visioitiin myös, että kirjastoissa olisi saavutettavuusasioita seuraava henkilö, joka voisi myös tukea omassa organisaatiossa opettajien tuottaman verkkomateriaalin saavutettavuutta. Yhteistyön alusta alkaen Celia on järjestänyt webinaareja, lähettänyt uutiskirjeitä, pitänyt esillä hankintaehdotusten tekemistä ja tuottanut Daisy Trio-kirjoja. 

Näkyvyyttä lisää

Kun Paula Isoaho nimettiin korkeakoulukirjastojen yhteyshenkilöksi vuonna 2022, yhteistyö oli vakiintunut ja kirjastoihin oli kertynyt saavutettavuusosaamista. Samana vuonna julkaistiin Laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta. Lakiin kirjattiin uutena Celian rooli asiantuntijana, joka edistää ja neuvoo saavutettavaa julkaisemista. Lakiin kirjattiin myös yhteistyö kirjastojen, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Celia organisoi kirjastoissa toteutettavan Kerro, kerro kirjani -kampanjaan palveluistaan vuonna 2022. Syksyllä 2023 järjestettiin ensimmäinen Celia-webinaari opiskelijoille. Idea opiskelijawebinaariin syntyi kirjastoyhteistyössä.

Paula Isoaho toteaa haastattelussa (Puttonen & Hollanti 2023), että ”Opiskelijoiden tulisi kokea, että korkeakoulukirjasto on heidän apunaan”. Opiskelijat olivat usein suoraan Celiaan yhteydessä ja tavoitteena oli, että he ovat ensin yhteydessä omaan korkeakoulukirjastoon kohdatessaan lukemisen haasteita. Celiassa toivottiin, että kirjastot pitävät aktiivisesti esillä e-kirjojen ja verkkosivujen kuuntelumahdollisuuksia. Monessa korkeakoulukirjastossa päivitettiin saavutettavuusoppaita tai -sivustoja. Avoin Saavuta e-kirja -oppimateriaali valmistui 2022 Celian ja usean amk-kirjaston yhteistyönä (päivitys 2023). Materiaalia on tähän mennessä katsottu 17176 ja ladattu 1885 kertaa.  

Uuden asiakkuusvastaavan mietteitä

Kuva 1. Celian korkeakoulukirjastojen yhteyshenkilö André La Face (Kuva: André La Face)

André La Face aloitti korkeakoulukirjastojen yhteyshenkilönä kuluvan vuoden helmikuussa. Andrén aloittaessa Celiassa on meneillään organisaatiouudistus, jossa valtion virastot eli Kansallisarkisto, Celia ja Varastokirjasto yhdistyvät hallinnollisesti 1.1.2026.  Haastattelin Andréta 21.10.2025 ja hän kertoi, ettei yhdistyminen vaikuta Celian korkeakoulukirjastojen palveluihin. 

Kysyin Andrélta miten hän päätyi Celiaan.

- Olen opiskellut etnologiaa ja informaatiotutkimusta Åbo Akademissa, ja valmistuin vuonna 2022. Opintojen aikana työskentelin Åbo Akademin kirjastossa. Valmistumisen jälkeen aloitin työni tietoasiantuntijana Hankenin kirjastossa ja tehtävääni kuului muun muassa IL-opetus, asiakaspalvelu, APAn käyttö ja e-aineistot. Tämän jälkeen siirryin VTT:lle E-library and tools -tiimiin, jossa vastasin muun muassa tutkimustietojärjestelmän ylläpidosta (CRIS), Open Access -julkaisujen käsittelystä, viitteidenhallinnan koulutuksesta sekä tietoaineistojen hankinnasta ja ohjeistuksesta. Tieteellinen kirjasto onkin minulla vahvana.

- Nykyisessä Celian suunnittelijan laajassa tehtävänkuvassa tärkeimmät ovat aineistojen hankinta ja luettelointi, metatietojen ylläpito ja kehittäminen, kokoelman suunnittelu ja sisältöjen valinta, sisältöjen saavutettava toimittaminen sekä korkeakoulukirjastojen asiakkuusvastaavuus. Celiassa on kaksi tiimiä, sisältöpalvelut ja kirjastopalvelut. Minä olen sisältöpalveluissa ja Celia-asiakkaiden suora yhteys kuuluu kirjastopalveluille. Silti kaikki korkeakoulukirjastojen kysymykset, liittyvät ne mihin tahansa, voi lähettää minulle.

Celian ydintehtävä on saavutettavien kirjojen tuotanto. Rebekan haastattelun aikana 2019 opiskelijoille oli tuotettu noin 3800 kirjaa. Pyynnöt olivat lähinnä suomenkielisiä ja aihealueet sosiaali- ja terveysala, kasvatustiede ja oikeustiede. Kysyin Andrélta mitä kirjojen tuotannolle nyt kuuluu ja pyysin selvennystä Celian käyttämiin termeihin.

- Tähän päivään mennessä korkeakokulukirjoja on tuotettu 4361. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatustieteiden kirjoista tulee edelleen eniten pyyntöjä, mutta oikeustieteeseen en ole vielä törmännyt. Opiskelijat yllättyvät, kun kirjojen tuotanto kestää kolme kuukautta. Pyynnöt kohdistuvat nytkin suomenkielisiin kirjoihin, englanninkieliset kirjat ovat tuotannossamme marginaalissa. Niitä on saavutettavassa muodossa muissa palveluissa. Olisi tärkeää, että hankintapyynnöt tulevat kirjastojen kautta. Silloin kirjastoissa voitaisiin tarkistaa, onko e-kirja palveluissa jo saavutettavassa muodossa. Jos on, Celia ei ota sitä tuotantoon. Valitettavasti joudumme hylkäämään tästä syystä paljon pyyntöjä.

- Tuotamme Daisy Trio-kirjoja. Daisy on kansainvälinen saavutettavuuteen erikoistunut tallennusformaatti, mutta Trio on Celian oma lisäys. Haluamme korostaa, että näissä kirjoissa yhdistyvät ääni, teksti ja kuvat. Daisy Trio -kirjoissa Celia valmistaa äänen osaksi tiedostoa. Korkeakoulukirjoista suurin osa on Daisy Trioja. Elektronisissa kirjoissa on vain tekstitiedosto, ei ääntä lainkaan. Riippuen käyttäjän tietokoneesta, sen sisäänrakennettu koneääni voi lukea näitä tekstitiedostoja. Vertaisin näitä kirjastojen omiin e-kirjoihin. Äänikirjat ovat puolestaan tiedostoja, joissa on ääni mutta ei tekstiä.  Nämä ovat kuin BookBeatin kirjat. 

- Kun opiskelijat hakevat Celianetistä kirjoja, he voivat hakea asiasanoilla. Tyypillisin ja ehkä paras tapa on hakea nimekkeellä. Jos katsotte opiskelijan kanssa kirjan tietoja, niin kannattaa huomioda, että julkaisuvuosi tarkoittaa ajankohtaa, kun kirja on tuotettu Celiassa. Alkuperäisteoksen painovuosi on metatiedoissa alempana. 

Entä mikä on Celian kirjatuotannon tulevaisuus kirjapalveluiden kehittyessä? 

- Seuraamme kehitystä, mitä tekoäly tuo tullessaan ja minkälaisia uusia saavutettavuusominaisuuksia tulee kirjapalveluihin. Luonnollisesti hankintaehdotusten määrä tulee vähenemään. Mutta vielä on paljon fyysisiä kirjoja, jotka eivät ole saavutettavassa muodossa. Celian vastuulla on tehdä niistä saavutettavia ja olen varma, että vanhempia kirjoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Työsarkaa riittää ja tarve saavutettavaan aineistoon ei ainakaan ole vähenemässä. 

Suomenkielisten opiskelijoiden rekisteröinti Celian asiakkaaksi on jo ruutiinia. Andrén mukaan on tavallista, että lukemisen vaikeudet tulevat esille vasta korkeakouluopinnoissa. Opiskelijoille on usein yllätys, että he eivät tarvitse todistuksia tai lausuntoja tunnusten saamiseksi, jos tietävät täyttävänsä asiakkuuden ehdot. Opiskelijoiden yleisimpiä tilastoituja syitä Celian asiakkuudelle ovat oppimisvaikeus ja mielenterveyden haasteet. 
Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden rekisteröinti asiakkaaksi sen sijaan herättää kysymyksiä. Kysyin Andrélta rautalankaohjetta.

- Ensinnäkin on muistettava, että huono kielitaito ei ole syy saada Celian tunnuksia. Jos on muita lukemisesteitä, opiskelijalla on oikeus tunnuksiin. Kirjastoissa tulee selvittää keskustelussa, onko opiskelijalla oikeutta. Celian sivuilta voi katsoa yhdessä edellytykset asiakkuudelle. Tämän jälkeen opiskelija rekisteröidään tavalliseen tapaan. Jos henkilötunnuksen kohdalla tulee ongelmia, niin neuvoa voi kysyä esimerkiksi chatissä. Kun opiskelija on rekisteröitynyt, häntä pyydetään ottamaan itse yhteyttä Celiaan. Sen jälkeen autamme opiskelijaa saamaan asiakkuuden englanninkielistä kirjallisuutta tarjoaviin palveluihin kuten RNIB Bookshare. Mutta opiskelijan on siis oltava Celian asiakas ennen kuin voimme ohjata häntä eteenpäin. 

Entä tulevaisuuden suunnitelmat?

- Jatkamme webinaareja eri aiheista, myös korkeakouluille. Lokakuun opiskelijoille suunnatussa webinaarissa oli osallistujia yli 50. Jatkossa voisin tiedottaa webinaareista suoraan esimerkiksi ylioppilaskuntia ja yhteyshenkilöitä, mietin myös somea. Minulle Kirjastot.fi on hyvä viestintäkanava. Jatkossa myös seuraan rekisteröityjen asiakkaiden määrää ja olen yhteydessä kirjastoon jos rekisteröintejä on vähän. Kyselen tarvitsevatko he tukea tai koulutusta. Tammikuussa olemme Educa-messuilla. 

- Parhaillaan otan haltuun uutta työtehtävääni. Kun olemme yhdistyneet Kansallisarkistoon ja arki stabilisoitunut, voin alkaa kehittää tiedotusmateriaalia ja viestintää. Tällä hetkellä joudun odottelemaan, koska hallinnollinen muutos vaikuttaa visuaaliseen ilmeeseen ja brändäykseen. Pidemmällä tähtäimellä haluaisin tehdä selvityksen siitä, mitä opiskelijat ajattelevat ja kokevat saavutettavuusnäkökulmasta. Se olisi mielenkiintoista ja arvokasta tietoa oman työni kannalta. Vaikka nyt on lyhyt suvantovaihe, minuun saa olla yhteydessä kysymyksin ja ideoin. Toivoisin kuulevani enemmän kentältä. 

Kysyn lopuksi Andrélta mikä nykyisessä Celian suunnittelijan työssä on helpointa, haastavinta ja parasta.

- Parasta nykyisessä työssäni Celian suunnittelijana on sen monipuolisuus. Saan tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa, mikä rikastuttaa työtä ja tuo siihen vaihtelua. Työ on vaativaa, sillä suunnittelijana täytyy ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja osata hallita niitä. Minulla on vielä paljon opittavaa, mutta juuri se tekee työstä innostavaa. Erityisen merkityksellistä ovat ihanat kollegat, joiden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja antoisaa. Lisäksi saan olla tekemisissä korkeakoulujen kanssa ja joskus jopa tavata opiskelijoita, se on todella mukavaa ja yksi työn parhaista puolista.

Kurkistus kirjastojen arkeen

Minkälaista toiminta Celia-asiakkaiden kanssa on nyt, kymmenen vuotta ensiaskeleiden jälkeen? Kysyin asia Korkeakoulukirjastojen saavutettavuusryhmän (Savu-ryhmän) jäseniltä. Seuraavassa yhteenveto HAMKin, Haaga Helian, Lapin yliopiston, Laurean, Oulun yliopiston ja XAMKin vastauksista. Kaikilla kirjastoilla on ollut yhteistyösopimus Celian kanssa alusta alkaen.

Kirjastot ovat vakiinnuttaneet yhteistyön omaan organisaatioon sopivaksi. Erityisopettajat, kuraattorit, opinto-ohjaajat, opettajatutorit ja opintopsykologit kertovat opiskelijoille mahdollisuudesta saada Celia-tunnukset kirjaston kautta. Kirjastoissa koetaan, että kirjastoinfot ja muut sopivat tilaisuudet ovat toimiva kanava välittää tietoa palvelua tarvitseville. Joskus opiskelukaverit vinkkaavat toisilleen Celiasta. 

Osassa kirjastoista tuntui, ja myös tilastot osoittavat, että Celia-tunnusten kysyntä on kasvanut. Tähän arveltiin vaikuttaneen se, että korkeakouluissa on panostettu oppimisen tukeen ja Celia-tietoisuus leviää myös muiden kuin kirjastolaisten kautta. Lisäksi kirjaston oma tiedotus on tehostunut. 

Korona-aika muutti käytänteitä. Valtaosa tunnuksista annetaan Teamsissä, mutta opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuus tulla kampukselle. Kirjastoissa suurimmalla osalla asiakaspalvelua tekeviä on rekisteröintioikeudet. Käytännössä tunnusten anto Teamsissä on useimmiten keskittynyt parille vastuuhenkilölle, vaikka etenkin paikan päällä kaikki antavat tunnuksia.

Opiskelijan kanssa yleensä vähintään aktivoidaan yhdessä Celian ja Pratsam Readerin tunnukset ja katsotaan lyhyesti Celianetin käyttöliittymää tai annetaan moniste, jossa on ohjeita palvelun käyttöön. Celianetin demossa ’Yllätä minut’ -kategoria on aiheuttanut hilpeyttä ja keventänyt tunnelmaa. Myös Thorium Readeriä aktivoidaan opiskelijan toiveesta. 

Vastausten perusteella opiskelijoiden kanssa kuluu nyt aiempaa enemmän aikaa, koska tunnusten anto on samalla ohjaustilanne lukemista helpottaviin keinoihin. Heille kerrotaan tai lyhyesti vinkataan kirjaston omien e-kirjojen ja selaimen kuuntelumahdollisuuksista, oman kirjaston saavutettavuusoppaasta, myös syventävästä lukuohjelmasta ja Dateron Smalyn sivusta.  Teams ajat ovat puolesta tunnista tuntiin. 

Suomen malli esillä ECILissä

Kerroin syyskuun ECILissä (European Conference on Information Literacy) suomalaisten korkeakoulukirjastojen tavoista tukea opiskelijoiden verkkolukemista ja esittelin korkeakoulukirjastojen yhteisen saavutettavuusoppaan, joka löytyy Laurean LibGuide-alustalta ja on muokattavissa (Puttonen 2025). Meille jo arkinen opiskelijoiden tiedollista hyvinvointia tukeva toimintatapa herätti kiinnostusta ja oli suurimmalle osalle kuulijoista uutta. 

Kuva 2. Esitys ECIL-konferenssissa (Kuva: Riikka Sinisalo)

Celia on ollut tässä kehityksessä primus motor. Yhteistyö toi tietoisuuden saavutettavuudesta kirjastoihin. Vähitellen kirjastojen oma osaaminen ja kiinnostus aiheeseen kasvoi. Celia on edelleen ydinkumppani, kun kirjastoissa tuetaan lukemisesteisiä opiskelijoita. Tämän päälle vähitellen rakentunut osaaminen tukee kaikkia opiskelijoita näiden opinnoissa yhä enemmän digitalisoituvassa opiskeluympäristössä.

Taulukko 1. Korkeakoulukirjastojen Celia -tilastoja