Matkalla datakirjastolaiseksi

Loikkasin huhtikuussa 2019 Espoon kaupunginkirjastosta Metropolia Ammattikorkeakouluun informaatikoksi. Samalla siirryin nuoriin erikoistuneen kirjastopedagogin tehtävistä kohti uutta aluevaltausta: datakirjastolaisuutta.

Mitä datakirjastolaisuus oikein tarkoittaa? Kun teen vaativan tiedonhaun eli googletan “datakirjastolainen”, en saa yhden yhtä hakutulosta. Englanniksi käytetään termiä data librarian, jolla tarkoitetaan yleensä kirjastoalan ammattilaista, joka on erikoistunut tutkimusdatan hallintaan.

Metropolia on mukana Am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­jen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja in­no­vaa­tio­eko­sys­tee­mi -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta viiden työpaketin avulla. Niistä työpaketti nro 4 eli aineistojen kestävä käyttö on se, missä kirjaston rooli on erityisen keskeinen.

Tutkimusaineistojen hallinta on laaja kokonaisuus, joka vaatii moniammatillista osaamista. On aineistonhallintasuunnitelmaa, tekijänoikeuksia, sopimuksia, GDPR:ää ja tutkimuslupia. Kerätyt aineistot täytyy tallentaa jonnekin eikä esimerkiksi sensitiivistä dataa kuten henkilötietoja voi tallentaa minne tahansa. Tutkimusaineistojen avaamiseen on omat käytänteensä, johon liittyvät niin lisenssit, metadata kuin aineiston hallinnointi sen jälkeen kun tki-hanke on jo päättynyt.

Uuden datakirjastolaisen matka alkaa tiedonhankinnalla. Oman organisaation datapolitiikkaan tutustuminen ja esimerkiksi Tietoarkiston laatima Aineistonhallinnan käsikirja ovat hyvä alku. 

Kirjastolainen on tiedonhankinnan ammattilainen, mutta ei kuitenkaan riitä, että kaikki tieto on ainoastaan omassa päässä. Datakirjastolaisen tärkein taito on tiedon levittäminen, kyky verkostoitua. 

Verkostoituminen on tärkeää myös siksi, että aineistonhallinta on niin laaja ja monialainen kokonaisuus. Datatiimiin tarvitaan kirjaston lisäksi ainakin tietosuoja-asiantuntija, juristi, tki-palvelut, tietohallinto ja arkisto. 

Aineistonhallinnan edistämisen haasteena saattaa organisaatiosta riippuen olla se, että kirjasto- ja tietopalvelut ovat erillään tki-toiminnasta. Osallistumalla tki-hankkeiden yhteisiin tapaamisiin olen saanut rakennettua keskusteluyhteyden kirjaston ja hankkeiden välille. 

Suuri osa työstäni datakirjastolaisena on tässä alkuvaiheessa kouluttamista, palveluiden ja aineistonhallinnan lobbaamista, verkostoitumista ja ajantasalla pysyttelyä. Tehtävää ja uuden oppimista on paljon, mutta tietoon intohimoisesti suhtautuvana ihmisenä olen kokenut sen positiivisena asiana. 

Jos joskus oma tietämättömyys turhauttaa, muistutan itseäni siitä, etten ole yksin. Datakirjastolaisen kannattaa verkostoitua myös oman organisaation ulkopuolella esimerkiksi Avoimen tieteen asiantuntijaryhmien kautta. Ne ovat olleet itselleni korvaamaton tuen ja tiedon lähde. 

Avoin tki-toiminta on merkityksellistä. Ja hyvä aineistonhallinta on sen perusta. 

Lähteet:

Avoimen tieteen asiantuntijaryhmät https://www.avointiede.fi/fi/data/asiantuntijaryhma

Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja https://www.fsd.tuni.fi/aineistonhallinta/fi/

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hanke https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/SitePages/Home.aspx