Metropolian Myllypuron kampuksen uusi kirjasto

06.10.2021

Metropolian Myllypuron kampus on Hyvinvoinnin rakentajien kampus. Kirjasto sijaitsee oikealla näkyvässä D-talossa, jonka alla kulkee metro. Kehä I kulkee kampuksen vasemmalla puolella. Kuva: Metropolian kuvapankki

Metropolian kirjasto toimii neljällä kampuksella. Muutto- ja muutosprosessi yli kymmenestä toimipisteestä on kestänyt kauan. Tässä jutussa kerron hieman muutoksesta Myllypuron kampuksen kirjaston näkökulmasta sekä esittelen Myllypuron kampusta ja kampuksen kirjastoa.

Tavoitteena neljä kampusta

Kun Metropolia aloitti elokuussa 2008 toimintansa, sillä oli toimintaa yli kahdessakymmenessä osoitteessa. Kirjasto oli yli kymmenessä osoitteessa. Jo alusta alkaen toimipisteiden karsiminen oli selkeä tavoite. Neljästä kampuksesta puhuttiin kauan, ja vihdoin tänä vuonna tavoite on saavutettu. 

Myllypuron kampus

Myllypuron kampus esiintyi puheissa jo ennen Metropolian perustamista. Vuonna 2015 alkoi vihdoin tapahtua, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kampuksen rakentamisesta. Rakennuksen suunnittelijoiksi valikoituivat Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama, pääsuunnittelijana Rainer Malkamäki. Sisustussuunnittelusta vastasi Koko3.

Kampus on käytännössä kiinni Kehä I:ssä, ja rakennus on sen kokoinen, että ohikulkija sen kyllä varmasti huomaa! Logistisesti kampus on siis todella mainiossa paikassa. Metrolla pääsee miltei ovelle! Autollakin pääsee kätevästi perille, mutta yleisiä parkkipaikkoja ei kampuksella ole.

Rakennus muodostuu neljästä talosta ja niiden alla olevista yhtenäisistä maanalaisista kerroksista. Maanpäällisiä kerroksia on viidestä kuuteen. Hyötyneliöitä kampuksella on 41 000, bruttoneliöitä 56 000. 

Myllypuron kampuksen kuvatuin kohta on A-talon valokuilu. Kuvassa keskellä näkyvä kiekura on kolmannen ja neljännen kerroksen yhdistävät portaat. Kuva: Metropolian kuvapankki

Hyvinvoinnin rakentajien kampus

Myllypuro on yli 6000 opiskelijan ja noin 500 työntekijän kotikampus. Suomen suurimman ammattikorkeakoulun suurin kampus on opiskelijamäärältään suurempi kuin moni suomalainen ammattikorkeakoulu. Kampus on nimetty Hyvinvoinnin rakentajien kampukseksi, ja siellä opiskellaan sekä sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikan puolelta kiinteistö- ja rakennusalaa ja tietotekniikkaa. 

Kampuksella toimii mm. HyMy-kylän hyvinvointi- ja terveyspalvelut. HyMy-kylä on monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, josta saa monenmoista palvelua, kuten fysioterapiaa, jalkaterapiaa, ohjattua ryhmätoimintaa sekä osteopaatin, suun terveydenhuollon ja optikon palveluita. Senioreille tarjotaan kokkikursseja ja seminaareja erilaisista aiheista. 

 

Lue lisää HyMy-kylästä Metropolia.fi -sivustolla

 

Kampukselta löytyy monenlaista mielenkiintoista, kuten ambulanssisimulaattori, aidon näköinen synnytyssali, hammashoitopisteitä rivissä sekä terapia-allas. Erityisesti A-talon puolella ei talotekniikkaa ole monin paikoin peitetty, jotta alan opiskelijat näkevät mitä katto tai talotekninen kuilu on kätkenyt sisäänsä. Terapia-allas tunnelmavalaistuksessa. Me kirjastolaisetkin pääsemme välillä nauttimaan saunan lämmöstä ja uinnista terapia-altaassa. Kuva: Päivi Ylitalo-Kallio

Muutto kampukselle

Muutto Myllypuroon tapahtui kahdessa vaiheessa. A-talo saatiin käyttöön vuoden 2019 tammikuussa, B-, C- ja D-talot vuoden 2020 tammikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa Myllypuroon muutettiin Meilahdesta Tukholmankadulta, Kumpulasta Sofianlehdonkadulta sekä Kalliosta Agricolankadulta. Lakkautettujen toimipisteiden opetusta sijoitettiin myös muille kampuksille.

Kirjasto toimi vuoden 2019 väliaikaisissa tiloissa A-talon kahvilan yhteydessä. Asiakaspalvelupiste sijaitsi viereisessä kabinettitilassa. Asiakkaita varten kirjastokahvilaan sijoitettiin alkuun vain hyvin pieni ydinkokoelma. Suurin osa kirjoista sijoitettiin varastoon Arabiaan. Varastosta noudettiin kirjoja varausten perusteella, eikä niitä kirjoja enää palautettu varastoon, vaan ne jätettiin Myllypurooon. Näin Myllypuroon vähitellen kertyi aktiivisesti käytössä olevien kirjojen kokoelma. Loppuvuodesta hyllyt olivatkin niin täynnä, ettei tila enää riittänyt.

Kirjasto toimi vuoden verran väliaikaisissa tiloissa kahvilan yhteydessä. Kuva: Päivi Ylitalo-Kallio

Uuteen kirjastoon

Kirjasto pääsi vaikuttamaan uuden kirjaston suunnitteluun jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Sisustus suunniteltiin yhteistyössä Koko3:n sisustussuunnittelijoiden kanssa. Lähtökohta oli saada moderni kirjasto, jossa on huomioitu sekä käyttäjäkyselyissä vuosien varrella esiin tulleet asiakkaiden toiveet että henkilökunnan näkemys. Kyselyissä tiloihin liittyvät toiveet ovat vuodesta toistuneet melko samoina: halutaan enemmän työskentely- ja yhteistyötiloja sekä tilaa hiljaiseen työskentelyyn.

Kaikenlaisia päätöksiä piti tehdä, ennen kuin kirjasto oli valmis! Millaisia kalusteita halutaan? Mihin kalusteet olisi hyvä sijoittaa? Mihin hyllyt tai pöytäryhmät? Missä on paras paikka asiakaspalvelupisteelle - seinän vieressä vai keskellä? Kuinka monta tietokonetta asiakkaiden käyttöön, entä tarvitaanko telakkapisteitä? Miten henkilökunnan työpisteet sijoitetaan? Kuinka paljon tarvitaan säilytystilaa? Sisustussuunnittelijoiden kanssa pidettiin palaveri jos toinenkin. 

Uusi kirjasto käyttöön

Uuteen kirjastoon päästiin muuttamaan tammikuussa 2020. Tässä vaiheessa muutettiin Myllypuroon vielä yksi toimipiste: Haagan Vanha viertotie. Kirjahyllyjen toimitus viivästyi parilla kuukaudella, minkä vuoksi helmi-maaliskuun vaihteeseen saakka toimittiin niin, että kirjoja kaivettiin muuttolaatikoista varausten perusteella. Sitä aikaa ei kukaan kaipaa. 


Tässä vaiheessa oli vielä aika paljon tekemättä. Lattialla olevilla lapuilla ohjeistettiin muuttomiehiä viemään muuttolaatikot oikealle paikalle. Kuva: Päivi Ylitalo-Kallio

Kun kirjahyllyt vihdoin saatiin paikoilleen ja kirjalaatikot purettua, iski korona ja sen myötä upouusi kampus oli kokonaan kiinni lähes koko kevään. Viimeiset muuttolaatikot saatiin purettua vasta kesällä 2020, kun päästiin taas kampukselle töihin.

Melkein täydellistä!

Myllypuron kampuksen kirjastoa kuvataan tyypillisimmin moderniksi ja hienoksi - ja onhan se! Kyselin tätä juttua varten kirjaston henkilökunnan mielipiteitä kirjastosta. Kirjaston tunnelmaa kuvattiin lämpimäksi ja rennoksi. Kokolattiamaton ansiosta äänimaisemaa on rauhallinen ja valaistus on miellyttävä. Tila on suunniteltu kirjastoksi, mikä näkyy esimerkiksi hyllyjärjestyksen selkeytenä. Kirjasto on iso ja siitä on moneksi: se palvelee hyvin erilaisia tarpeita. 

Kirjasto sijaitsee D- ja C-talon toisessa kerroksessa sekä D-talon alakerrassa: tilaa on yli 1300 neliötä, asiakaspaikkoja yli 300. Alakerrassa kirjaston vieressä on kahvila, jota ylläpitää opiskelijakunta. Varattavia yhteistyötiloja on alakerrassa viisi ja yläkerrassa kuusi. Kirjastossa on myös hiljainen tila sekä opetuskäyttöön soveltuva digitila, jossa on tietokoneita sekä moderni opetustekniikka. On ylellistä, että tiedonhankinnan ohjaukset voidaan toteuttaa kirjaston omassa opetustilassa!

Voit tutustua kirjastoon ThingLink-kuvan avulla (alla). Kuvassa on kirjaston pohjapiirros, ja siinä näkyvien +-merkkien avulla pääset katsomaan sillä paikalla otettua kuvaa ja lukemaan lisätietoa kuvatekstistä.

Korjausliikkeitä

Vaikka hienoa tuli, niin ihan täydellistä ei kuitenkaan. Joitakin muutoksia kirjastossa on jo tehty, toistaiseksi lähinnä kalusteiden uudelleenjärjestelyä. Esimerkiksi muutama pöytäryhmä oli aina tiellä, kun kirjoja kuljetettiin hyllyihin, ja paikoitellen hyllyjen suunniteltu sijainti sai kulkureitin tuntumaan ahtaalta. Suunnitteluvaiheessa pitäisi aina pohtia myös kulkureitit, ja siinä ei nyt täysin onnistuttu.

Tällä hetkellä meillä on toiveissa hieman isompi remontti henkilökunnan tiloihin. Palautusautomaatille varattu tila on osoittautunut turhan ahtaaksi. Emme osanneet arvata, kuinka paljon vapaata tilaa sen ympärillä on hyvä olla. Myös 3AMK-yhteistyön myötä lisääntynyt postin määrä on yllättänyt, eikä postin käsittelylle varattu tila ole riittävä.

Kirjaston ensimmäisen kerroksen tilat ovat olleet tammikuusta 2021 saakka Helsingin kaupungin koronarokotuspisteen käytössä, eli kirjasto ei ole vieläkään ihan kokonaisuudessaan kirjastokäytössä. Mutta kyllä tämäkin aikanaan loppuu!

Tervetuloa käymään!

Lue lisää:

Myllypuron kampuksen esittely metropolia.fi -sivustolla.

Kirjoittajat

Päivi Ylitalo-Kallio

Informaatikko

Metropolia

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti