Missä mennään kirjastoalalla – koulutuksen näkökulma

Kirjastoalalle voi kouluttautua niin perustutkintotasolla kuin korkeakouluissa. Alan valinneet opiskelijat ovat uusia kollegoita myös korkeakoulukirjastojen työntekijöille. Mitä kirjastoalan koulutukselle kuuluu, ja miltä kirjastoalan tulevaisuus näyttäytyy alan opettajien näkökulmasta?

Tätä artikkelia varten kysymyksiin vastasivat yliopistonlehtori Heidi Enwald Oulun yliopistosta, lehtori Satu Salmela ja lehtori ja opinto-ohjaaja Sari Mäkinen-Laitila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, yliopistonlehtori Sanna Talja Tampereen yliopistosta, tuntiopettaja Pauliina Isomäki Turun ammattikorkeakoulusta sekä Avoimen yliopiston koulutussuunnittelija Nancy Pettersson ja professori Kristina Eriksson-Backa Åbo Akademista. 

Millaista kirjastotyö on ja mikä siinä kiinnostaa?

Opiskelijoilla esiintyy edelleen mielikuvia kirjastosta hiljaisena ja rauhallisena työympäristönä, jossa lukuharrastuneisuus ja kirjallisuudentuntemus ovat tärkeitä. Kirjastotyö nähdään yleisen kirjaston asiakkaan silmin.

”Det som finns kvar hos många är synen på boken som något viktigt.” - Nancy Pettersson & Kristina Eriksson-Backa-

Kuva on kuitenkin laajentunut ja syventynyt viime vuosina, ja alan monipuolisuus, sosiaalisuus ja asiakaskeskeisyys ymmärretään paremmin. Toki opiskelijat, joilla on jo kokemusta kirjastoalalta, ovat erilaisessa tilanteessa kuin suoraan lukiosta kirjastoalan opinnot aloittaneet opiskelijat. Opinnoissaan opiskelijat saavat käsityksen informaatio- ja kirjastoalan koulutuksen monista mahdollisuuksista ja erilaisista työurista ja -tehtävistä.

Opiskelijoita eniten kiinnostavat kirjastotyön osa-alueet ovat yleiset kirjastot ja erityisesti kirjastopedagogiikka ja tiedonhankinnan ohjaus, lastenkirjastotyö, kokoelmatyö ja asiakaspalvelutyö. Toisaalta mukana on myös opiskelijoita, jotka haluavat alusta asti suuntautua asiakirjahallintoon ja arkistotyöhön. Usein kiinnostuksenkohteet myös tarkentuvat opiskelujen aikana ja erityisesti harjoittelukokemuksilla on suuri vaikutus.

Koulutuksen antamat valmiudet

Korkeakoulutuksen antamat teoreettiset ja käsitteelliset valmiudet toimia monipuolisissa tietoon liittyvissä työtehtävissä sekä taito jäsennellä ja omaksua tietoa nopeasti ovat opintojen tärkeintä ja keskeisintä antia. Myös vahva yleissivistys, ongelmanratkaisukyvyt ja itsensä johtaminen ovat keskiössä, samoin kuin tiedonhaun ja -ohjauksen taidot sekä esiintyminen ja asiatekstien tuottaminen.  Opintojen sisältöjä on myös esimerkiksi informaatiolukutaidosta eri konteksteissa, tiedon dokumentoinnista ja järjestämisestä sekä tutkimuksen palveluista, kuten avoimesta tieteestä ja julkaisemista ja sekä tutkimusaineistojen hallinnasta.  Valmistuessaan opiskelija on saanut tietyt eväät, mutta moni asia opitaan itse työssä, ja valmius itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen on tärkeää. 

”Informaatiotutkimuksen alan korkeakoulutus antaa valmiuksia toimia tietointensiivisissä organisaatioissa hyvin erilaisissa tietoon liittyvissä työtehtävissä.” -Heidi Enwald-

Työskentely yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoissa tulee opiskelijoille tutuksi opintojen aikana monin tavoin: opintosisällöissä, harjoittelujaksoissa, asiantuntijavierailuissa ja uratarinoissa. Välillä käy myös niin että opintojen alussa ollut ajatus työurasta yleisessä kirjastossa vaihtuu opintojen aikana kiinnostukseen korkeakoulukirjastotyöhön.

”Opiskelijat tietävät, että asiantuntijuus kehittyy konkreettisissa työtehtävissä ja että työtehtävät voivat vaihdella suurestikin eri organisaatioissa, esimerkiksi eri yliopistojen ja korkeakoulujen välillä.” -Sanna Talja-

Kirjastoalan koulutuksen sisällölliseen kehittymiseen ei nähty kovin suurta tarvetta lähivuosille, nousevat ilmiöt kuten tekoäly on jo otettu sisällöissä huomioon, joskin se varmasti teemana pysyy ajankohtaisena jatkossakin. Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta verkko-opintojen lisääntyminen ja pienempien koulutuskokonaisuuksien kysyntä muokkaa koulutusmaisemaa ja koulutuspolut monimuotoistuvat. Myös yhteistyö koulutusten järjestämisessä voi lisääntyä. 

”Koulutukselta odotetaan jo nyt ja jatkossa varmasti vielä enemmän joustavia koulutuspolkuja, erilaista yksilöllistämistä sekä opintojen räätälöintiä.” -Satu Salmela & Sari Mäkinen-Laitila-

Kirjastoalan tulevaisuudennäkymät

Kirjastoalan työtehtävät ovat tärkeitä, ja niille on tarvetta myös tulevaisuudessa. Vaikka tekoälyllä on varmasti oma vaikutuksensa kirjaston tulevaisuudessa ja joitain tehtäviä voidaan mahdollisesti jopa automatisoida, tarvitaan ammattilaisten tukea esimerkiksi tekoälyn lukutaidon kehittämisessä ja informaatio- ja hybridivaikuttamisen vastaisessa työssä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tehtävät ovat tuoneet kirjaston asiantuntemusta tutkijoiden tietoon, ja tämän osaamisen tarve jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. 

Onkin erittäin tärkeää, että kirjastoalalla toimivat tuovat esiin omaa osaamistaan, asiantuntijuuttaan sekä koulutustaan ja arvostavat sitä myös itse. Jatkossa koulutustaustojen vaihtelu kirjastoissa kasvaa väistämättä korkeakoulukirjastojen tehtävien monimuotoistuessa ja yleisten kirjastojen pätevyysvaatimusten muututtua opintopistemääräperustaisesta väljemmäksi vaatimukseksi riittävästä osaamisesta. 

Kirjastoja arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta jos resursseista päättävät henkilöt eivät tunne kirjastotyön vaatimaa osaamista ja alan kokonaisuutta, voivat kirjastojen toimintaedellytykset heikentyä. Kirjastolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, ja myös korkeakoulukirjastoilla voisi olla vahvempi rooli osallisuuden edistämisessä ja sivistyksen puolustamisessa digitaalisessa yhteiskunnassa.  

”Tällä hetkellä kirjasto puolustaa demokratiaa jopa lainsäädännössä ja opiskelijat ovat tästä hyvin yksimielisiä.” -Pauliina Isomäki-

Toiveita ammattikorkeakoulukirjastokentälle

Korkeakoulukirjastoilta toivotaan laajalti yhteistyötä: harjoittelupaikkoja, projektien ja opinnäytetöiden aiheita sekä korkeakouluyhteistyöhön perehtyneitä vierailijoita. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään myös joka toinen vuosi pyöreän pöydän keskustelu, jonne kaikki korkeakoulukirjastot ovat tervetulleita. 

Julkaisut korkeakoulukirjastojen työstä ovat tärkeitä, pienen alan oppimateriaalit tulevat tarpeeseen. Erityisesti ruotsinkielisen sähköisen kurssikirjallisuuden saatavuudessa on haasteita, ja tämän tiimoilta tehtävä entistä tiiviimpi yhteistyö olisi hyödyllistä. 

Sensuuri on huolestuttavin informaatiovaikuttamisen muoto, ja algoritminen sensuuri vaikuttaa oleellisesti myös erilaisten tekoälysovellusten aineistorajoitteisiin, tuloksiin ja hyötyihin. Toiveena kirjastokentälle on tämän arvioiminen osana tekoälysovellusten testaamista ja opetusta. Lisäksi digitaalisten aineistojen omistajuus on muuttunut, ja materiaalit voivat myös kadota, mikä haastaa kirjaston tiedon ja tutkimusperinteen säilyttämisen tehtävää. 

Miten tästä eteenpäin?

Kirjastoala muuttuu ja kehittyy, mutta monipuolinen osaaminen kantaa myös muutosten läpi. Uudet kirjastoammattilaiset saavat koulutuksestaan laajat valmiudet toimia muuttuvassa ympäristössä ja erikoistua työtehtävissään monipuolisesti erilaisiin asiantuntijarooleihin ja ylläpitää osaamista jatkuvan oppimisen kautta. Alalla toimivien on tärkeää myös arvostaa kirjastoalan osaamista ja tehdä sitä samalla näkyväksi. Jo ammatissa toimivatkin voivat hakeutua kirjastoalan moninaistuvien koulutuspolkujen ääreen hakemaan uusia näkemyksiä tai kasvattamaan osaamistaan vastaamaan muuttuneita työtehtäviä. 

Alan koulutuksen ja työelämän yhteistyö palvelee molempia osapuolia. Jatkossa yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi opinnäytetyöaiheita tai kehittämisprojekteja tekemällä on varmasti kannattavaa molemmille osapuolille ja voimme osaltamme kaikki vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kirjastoalan osaaminen ja ammattitaito tulevaisuudessa kehittyy. 

Lämmin kiitos vielä kysymyksiin vastanneille osallistumisestanne ja arvokkaista näkemyksistänne!