Miten kirjasto- ja tietopalvelut tukevat opiskelijoiden oppimista? AVOP-palautteen kertomaa

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely kerää valmistuvilta opiskelijoilta palautetta koko opiskelun ajalta. Yksi palautekyselyn kysymys koskee kirjastoja. Kyselyn tuloksista laadituista raporteista erottuu muutaman amk-kirjaston kärki. Mitkä asiat kyselyn kärkikaarti kokee menestyksen salaisuudeksi?

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely eli tuttavallisemmin AVOP on tuttu mittari ammattikorkeakouluissa työskenteleville. AVOP on palautekysely, jossa opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. AVOP-kyselymittaristo on syntynyt Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen opiskelijakuntien SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteisenä hankkeena. 

Kysely kerää valmistuvilta opiskelijoilta näkemyksiä muun muassa opetuksen sisällöstä, opintojen suorittamisesta, opetusmenetelmistä ja oppimateriaaleista sekä opetukseen liittyvästä ohjauksesta, tuesta ja palveluista. Kysely koostuu väittämistä, joihin vastataan seitsenportaisella asteikolla, jossa 1 on täysin eri mieltä, 4 on siltä väliltä ja 7 on täysin samaa mieltä. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta voi tarkastella AVOP-kyselyjen tuloksista laadittuja raportteja vuosilta 2016–2021 sekä AMK- että YAMK-opiskelijoiden osalta. 

Myös kirjastojen palvelut ovat osa kyselyä. Kirjastoissa erityisen tarkan seurannan kohteena on väittämä ”Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”. Miten AMK-kirjastot sitten ovat tässä pärjänneet vuosien varrella?

Ammattikorkeakoulukirjastoissa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana paljon: Uusia yhteiskirjastoja (joissa sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kirjastopalvelut tarjotaan saman organisaation kautta) on syntynyt ja korona on kiihdyttänyt hyvällä mallilla ollutta digiloikkaa entisestään. Lisäksi monet kirjastot ovat muuttaneet uusiin tiloihin ja myös henkilövähennyksiä erilaisten YT-prosessien kautta on jouduttu kokemaan. Pinnan alla on siis kuohunut, mutta onko opiskelijoiden kokema tuki silti ennallaan? 

Kirjastoihin ollaan tyytyväisiä

Viimeisimmässä, vuoden 2021 palautekyselyssä, kirjaston ammattikorkeakouluopiskelijoilta saamat arviot vaihtelevat 6,1 ja 5,3 välillä, keskiarvon ollessa 5,7, mikä on sangen hyvä tulos. Kuuden ylittäneitä ammattikorkeakouluja on kolme, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaneet opiskelijat olivat vielä tyytyväisempiä, arvioiden vaihteluväli oli 5,3:sta 6,3:n ja keskiarvo 5,9. Vähintään arvioon kuusi ylsi 11 ammattikorkeakoulua, eli juuri puolet kyselyssä mukana olevista amkeista. Hienoa!

Kun lasketaan kullekin kirjastolle arvosanojen keskiarvo vuosilta 2016–2021 ja näistä keskiarvoista lasketaan vielä keskiarvo, ovat ammattikorkeakouluopiskelijat antaneet AMK-kirjastoille yhteiseksi keskiarvoksi myös 5,7. Korona-aika ei liiemmin ole nakertanut valmistuvien AMK-opiskelijoiden antamaa arviota, verrattaessa vuoden 2019 ja 2021 keskiarvoja amk-kirjastoista valtaosan (13) arvosanakeskiarvo oli jopa noussut, kuuden pysynyt samana ja vain kolmessa keskiarvossa oli laskua. Toki koronavuosina valmistuvat opiskelijat ovat valtaosin päässeet aloittamaan opintonsa ennen poikkeusoloja, joten koronalla saattaa olla vielä sanansa sanottavana myös tulevien vuosien arvioinneissa. 

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on merkittävästi AMK-tutkinnon tehneitä vähemmän ja vastausten kokonaishajonta on suurempi. Keskiarvoja tarkasteltaessa YAMK-tutkintoon valmistuneet opiskelijat ovat vielä AMK-opiskelijoitakin tyytyväisempiä kirjastolta saamaansa tukeen, keskiarvojen keskiarvo on tällä pidemmälläkin aikajanalla edelleen  5,9. 

Kun vertaillaan vuosien 2019 ja 2021 keskiarvoja, YAMK-opiskelijoiden antamissa arvosanakeskiarvoissa on tapahtunut laskua yhdentoista ammattikorkeakoulun osalta, nousua kahdeksan ja samana on pysynyt kolme keskiarvoa. Näin korona on mahdollisesti vaikuttanut YAMK-opiskelijoiden antamiin palautteisiin negatiivisemmin kuin AMK-opiskelijoiden, mutta toki keskiarvo on edelleen hyvä ja muutoksen takana voi olla muitakin kuin koronaan liittyviä tekijöitä. 

Kärki erottuu

Kun sekä AMK- että YAMK-opiskelijoiden antamien arvioiden keskiarvot vuosilta 2016–2021 laitetaan parhausjärjestykseen, löytyy kymmenen kärjestä sijoilta 1–8 samat ammattikorkeakoulut, keskinäinen järjestys tosin hieman vaihtelee. Myös sijojen yhdeksän  ja kymmenen ammattikorkeakoulut löytyvät toiselta listalta kärkikymmenikön tuntumasta. 

Taulukko 1. AVOP -kirjastoarvosanojen keskiarvot vuosilta 2016–2021

Hyviä käytänteitä oppimisen tukemisessa

Kysyimme muutamalta hyvin sijoittuneelta ammattikorkeakoulukirjastolta, mitä opiskelijoiden tukeminen oppimisessa heille tarkoittaa. Centria-ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun,  Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun esiin nostamissa hyvissä käytänteissä oli paljon samoja teemoja joita on seuraavassa koottu yhteen. 

Palvelut ja aineistot

Asiakaspalvelu ja erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat opiskelijoiden saavutettavissa mahdollisimman laajasti ja monia eri kanavia käyttäen kasvokkain tapaamisesta puhelimeen ja chatista verkkotapaamiseen. Asiakaspalveluosaaminen ja henkilöstön osaaminen ja läsnäolo on tärkeää, kirjasto on saavutettava sanan kaikissa merkityksissä.  Henkilökohtaisen opastuksen varaaminen kirjaston henkilökunnan kanssa oli käytössä laajasti ja aktiivinen palveluista viestiminen eri kohderyhmille verkossa ja esimerkiksi kirjaston oman uutiskirjeen avulla on tärkeä osa palveluiden tunnettuuden kehittämistä ja ylläpitoa. 

Kirjaston tarjoamat tietoaineistot sekä painettuna että verkossa ovat tärkeitä. Painetun aineiston saatavuutta edistetään esimerkiksi toimipisteiden välisillä päivittäisillä kuljetuksilla ja verkkoaineistoihin on panostettu systemaattisesti osana ammattikorkeakoulun linjauksia jo pidempään. On myös tärkeää varmistaa, että opiskelijoilla on valmiudet käyttää ja löytää tarvittavat aineistot. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on lisäksi käytössä ohjelmistorobotiikkaa, jonka kautta kirjasto saa tiedon opintojakson Peppi-järjestelmään merkityistä kurssimateriaaleista.

Informaatiolukutaidon opetus ja kirjasto oppimisympäristönä

IL-opetuksen tiivistä integraatiota substanssiopetukseen ja opetussuunnitelmiin pidettiin erittäin tärkeänä ja hyvä yhteistyö opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa auttaa kohdistamaan opetuksen siihen kohtaan kurssia ja opintoja, jossa siitä on suurin hyöty. Tätä yhteistyötä pyritään myös jatkuvasti kehittämään ja tiedonhaun opetuksen palveluita suunnataan myös henkilökunnalle, opiskelijoiden lisäksi. Opiskelijoiden tiedonhankinnan osaamista tuetaan opintojen eri vaiheissa mahdollistaen taitojen asteittaisen syvenemisen. 

Opetusta järjestetään lähiopetuksena ja verkkokursseina sekä itseopiskelumateriaalia tarjoten.  Kirjaston asiantuntijat ovat myös erikoistuneet koulutusaloittain ja koko henkilökunnalla on pedagoginen, ohjaava ote työhönsä. 

Toimivat tilat ja laitteet tukevat osaltaa sujuvaa opiskelua. Kirjaston tilat nostettiinkin esiin tärkeänä oppimisympäristönä, joihin on pyritty järjestämään opiskelijoiden toivomia ryhmätyötiloja ja tilaa itsenäiselle opiskelulle sekä mahdollistamaan tilojen, aineistojen ja laitteiden laaja käyttö myös kirjaston palveluaikojen ulkopuolella. Satakunnan ammattikorkeakoulu esittelee kirjaston tiloja ja palveluita myös virtuaalikierrosten avulla, Porin kampuksen kirjasto ja Rauman kampuksen kirjasto. 

Suunnittelu ja myönteinen organisaatiokulttuuri

Kirjaston toimintaa suunnitellaan johtaen tavoitteita koko korkeakoulun toimintasuunnitelmasta ja tavoitellen kaikessa kehittämisessä näin korkeakoulussa valitun yhteisen toimenpiteen edistämistä. Myös koko ammattikorkeakoulun arvot, kuten opiskelijakeskeisyys, näkyvät kirjaston  toiminnassa. Lisäksi palvelulupaukset ja -kuvaukset sekä prosessikuvaukset auttavat hahmottamaan kirjaston roolia koko ammattikorkeakoulun tavoitteiden saavuttamisessa ja palvelutarjonnassa. Keskittyminen opiskelijan tarpeisiin ja sujuvan opiskelun mahdollistamiseen kuitenkin ylipalvelua välttäen ja tarvittaessa rajoja asettaen ohjaa toimintaa kirjaston sisällä. 

Myös organisaatiokulttuurilla ja henkilöstöllä on tietysti iso merkitys. Kun kirjastoa arvostetaan tärkeänä osana ammattikorkeakoulua, heijastuu tämä ajattelu myös opiskelijoihin. Kirjaston henkilökunta on innostunutta työstään ja yhteistyö toimii hyvin. Henkilöstöä on kannustettu kehittymään, osallistumaan ja keskustelemaan uusista ajatuksista yhteisöllisesti. Myös ennakkoluulottomaan kokeilemiseen kannustettiin, epäonnistuminenkin on sallittua. Vahva yhteisöllisyys lisää työhyvinvointia ja -motivaatiota ja hyvinvoiva henkilöstö levittää hyvinvointia myös opiskelijoille. 

Mitä tästä opimme?

Yksittäisen luvun tarkastelusta voidaan tehdä monenlaisia johtopäätöksiä, mutta toki kattavampi kuva tilanteesta saataisiin, jos annettuja arvioita suhteutettaisiin kunkin ammattikorkeakoulun toiminnan muiden osa-alueiden arviointeihin, kirjastot kuitenkin toimivat tiiviinä osana ympäröivää yhteisöä. Tässä artikkelissa on keskitytty erityisesti ammattikorkeakouluihin, jotka ovat pärjänneet palautteissa erityisen hyvin, mutta kuten todettua, kirjasto ei huonoja arvioita ole saanut missään, joten voimme kaikki olla tyytyväisiä tekemäämme työhön. 

Kirjastojen saamat arvioiden keskiarvot ovat trendiltään pääosin nousevia, joten opiskelijoiden tukeminen on onnistunut myös erilaisten muutosten aikana vähintäänkin entiseen tapaan. Tämä on tietysti erinomainen asia ja osoittaa, että opiskelijan asema kirjastossa on vankka, vaikka henkilökunnan omissa tehtävissä ja työympäristössä tapahtuisi muutoksia, ei opiskelijan tukemista unohdeta missään vaiheessa.

Lopuksi on syytä huomauttaa, että tämä tarkastelu on tehty excelillä vailla keskiarvoa edistyneempiä tilastollisen analyysin työkaluja ja aina mukana on myös virheen mahdollisuus. Jos olet tilastonikkari ja haluaisit sukeltaa syvemmälle erilaisiin ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaan liittyviin tilastoihin ja kirjoittaa niistä Kreodiin kaikkien ammattikorkeakoulukirjastolaisten iloksi, otamme mielellämme aiheesta myös lisää juttuja vastaan. 

Lämmin kiitos kaikille hyviä käytänteitään jakaneille kirjastoille!