OER19-konferenssissa Euroopan laidalla – avoin oppiminen tarvitsee suunnannäyttäjiä

03.06.2019

Euroopan laidalla, avoimen oppimisen äärellä. Kuva: Aino Helariutta. CC BY 4.0

Vietin unohtumattomat pari päivää 10.–11.4. avoimen oppimisen OER19-konferenssissa Irlannin Galwayssa. OER-konferenssilla on kymmenen vuoden perinteet. Konferenssi on koonnut avoimen oppimisen ja oppimisteknologian aktiiveja aiempina vuosina Isoon Britanniaan. Tällä kertaa ennakoitiin Brexittiä. Konferenssi järjestettiinkin uhkaavasta brittien EU-erosta johtuen Irlannissa Galwayssa.

Irlannin länsirannikolla sijaitseva Galway oli tapahtumarikkaan historiansa puolesta juuri oikea paikka oppimisen avoimuuden konferenssille. Kaupunki on historian saatossa ollut merkittävä portti Euroopan ja USA:n välillä. Galwaysta on lähdetty valloittamaan läntistä maailmaa niin Kolumbuksen kuin eurooppalaisten siirtolaistenkin toimesta. Nykypäivänä Galway on oppimisen keskittymä, kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa. Kun kaupungin väkiluku on noin 80 000 ja kaupungin yliopistojen opiskelijamäärä yli 25 000, on sanomattakin selvää, että opiskelijoiden läsnäolo näkyy ja kuuluu hyvin kaupungin katukuvassa.

Galwayn katukuvaa.

Mistä tunnistaa OER-konferenssiin menijän?

Esityksiä

Konferenssissa kuultiin upeita, henkeä ja ajatuksia herättäviä esityksiä alan yliopistomaailman kärkinimiltä. Esityksiä pitivät myös käytännön opetustyötä innovatiivisella avoimella otteella tekevät opettajat ja alan tutkijat.

Ensimmäisen keynote-puhaja Kate Bowlesin esitys sai runsaat suosionosoitukset.

Kapkaupungin julistus

Kapkaupungin julistus, kymmenen suuntaviivaa avoimen oppimisen eteenpäin viemiseksi, kehitettiin alun perin vuonna 2007 Kapkaupungissa Open Education Global -konferenssissa. Joukko avoimen oppimisen puolestapuhujia kokoontui, tarkoituksena laajentaa ja syventää avoimen oppimisen toimintaa. Yhteistyössä syntyivät suuntaviivat, joissa yhdistyvät yhteiset periaatteet, strategia ja sitoutuminen avoimen oppimisen eteenpäin viemiseksi.

Kymmenvuotisen historian kunniaksi, on Kapkaupungin julistus uudistettu. Avoimen oppimisen johtaja (SPARC) Nicole Allen ja sosiologi Alek Tarkowski esittelivät OER19-konferenssissa Kapkaupungin julistuksen avoimen oppimisen suuntaviivojen uudistetun version, Cape Town Declaration: Envisioning the Next Decade of Open Education:

Avoimuuden kommunikointi: avoimen oppimisen asian viestiminen suurelle yleisölle ja asiaa tuntemattomille.
Seuraavan sukupolven tukeminen oppimisen avoimuudessa: avoimen oppimisen liikkeen tulee nähdä seuraavat sukupolvet keskeisessä roolissa toimijoina, kehittäjinä, liikkeen eteenpäin viejinä.
Muiden avoimuuden liikkeiden kanssa yhdentyminen: avoimen oppimisen voi vahvistua yhteistyössä muiden avoimuuden liikkeiden esim. avoimen tieteen ja avoimen hallinnon kanssa.
Avoin pedagogiikka ja avoimet oppimiskäytännöt: avoimuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa.
Avoin oppiminen kehittyville: oppimisen tasa-arvo ja jatkuva oppiminen, myös kehittyvään maailmaan.
Oppikirjan ylittävä ajattelu: tulevaisuuden avointen oppimateriaalien rakentaminen teknologiaa hyödyntäen.
Julkisin varoin tuotettujen resurssien avaaminen: julkisilla varoilla tuotetut resurssien tulisi olla avoimesti julkaistuja ja avoimilla lisensseillä lisensoituja.
Koulutuksen tekijänoikeusuudistus: kansainvälisesti eri puolilla maailmaa käynnissä olevan tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen palvelemaan paremmin opetusta ja oppimista.
Data ja analytiikka: avoimen oppimisen liikkeen tulee perehtyä oppimisanalytiikan ja datan luomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin.
Organisaation rajat ylittävä ajattelu: avoin oppiminen keinona laajentaa oppimaan pääsy kaikille, organisaatiorajat ylittävänä toimintana.

Suuntaviivojen esittelyn yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua, jossa mm. avoimelle opetusteknologialle, avoimelle ajattelutavalle (myös instituutiotasolla), avoimuuden hyödyistä vakuuttamiselle, oppimisen tasa-arvolle ja tekijänoikeustietämyksen lisäämiselle toivottiin suuntaviivoissa vahvempaa näkyvyyttä. Avoimen oppimisen ympärillä käytävään keskusteluun toivottiin mukaan mm. opiskelijoita ja avoimuuden vastustajia.

Avoimuus yliopiston strategiseen ytimeen

Henkilökohtaiseksi huippukokemuksekseni muodostui Edinburghin yliopiston työpaja nimeltä Positioning the values and practices of open education at the core of University business, jossa Stuart Nicol, Anne-Marie Scott ja Lorna Campbell esittelivät Edinburghin yliopiston avoimen oppimisen politiikkaa ja avointen oppimateriaalien palvelua. Työpajassa ideoitiin avoimuuden edistämistä omissa kehysorganisaatioissamme. Pääsin ryhmätyössä samaan ryhmään avoimen oppimisen merkittävän toimijan Catherine Croninin kanssa. Unohtumaton tilaisuus päästä kuulemaan alan keskeisen vaikuttajan ajatuksia avoimen oppimisen edistämisestä.

Edinburghin yliopistossa ollaan pitkällä avoimuuden näkökulmassa oppimiseen.

Ryhmätyön tekoa.

Ryhmätöiden esittelyä.
Kaikki ryhmät tuottivat lopulta samankaltaisia ajatuksia. Kaikkien ryhmien tuotoksissa nousi esille se, että avoimen oppimisen asiassa tarvitaan edelläkävijöitä, suunnannäyttäjiä, jotka esimerkillään johdattavat organisaatioita uudenlaiseen avoimeen toimintaan.

Tarvitaan edelläkävijöitä, kuten Catherine Cronin kuvassa vasemmalla.
Perinteinen suljettu luokkahuoneoppiminen on muuttumassa digitalisaation, verkottumisen, avointen oppimateriaalien ja avointen opetuskäytäntöjen myötä. Muutos on käynnissä, mutta se ei tapahdu ilman ihmisiä. Opettajat ja oppijat tarvitsevat aikaa ja tukea oppia ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja. Avoimen oppimisen edelläkävijöiden on aika astua esiin, tulla näkyviksi ja osoittaa tietä. Tarvitaan aktiivista toimijuutta.

Skottien posteri liittyen kirjasto- ja informaatioalan opinnäytetyöhön ”Back to basics – asking difficult questions about open education”

Jakamista ja yhteiskehittämistä

Konferenssissa käytettiin verkkotyökaluja aktiivisesti. Konferenssin Twitter-tili oli ahkeran päivityksen kohteena: Osallistuminen keskusteluun olikin koko konferenssin ajan, itseasiassa jo ennen sitä ja sen jälkeen vilkasta niin konferenssin verkkosivuilla, Twitterissä, kuin myös erilaisilla alustoilla, esimerkiksi Google Docsin ja Padletin yhteisdokumenteissa. Konferessissa sovellettiin Open space -fasilitointimenetelmää ryhmätöiden teossa.

Vaikuttava ja korkeatasoinen konferenssi

Konferenssissa keskeisiä teemoja olivat oppimisen tasa-arvo, kestävyys, esteettömyys, saavutettavuus, verkostoituminen, yhteiskehittäminen, kokeilukulttuuri, luovuus, avoimuuden lisenssit, avoimet oppimateriaalit, avoimet opetuskäytännöt, MOOCit, avoimet osaamismerkit, avoimuudesta viestiminen, avoimuuden strategiat ja digitaalinen lukutaito.

Konferenssi oli itselleni maailmaa avaava ja tunteita herättävä kokemus. Yhdyn alla olevaan Clare Thomsonin blogitekstissään kuvaamaan kokemukseen:

Throughout the day I attended sessions to inspire and encourage, others with practical advice around instilling intuitional openness and many bursting at the seams with emotion. I genuinely have never attended conference sessions that left people close to tears, or in some people actually in tears. It will take a few weeks for me to process everything and work through my thoughts.

Konferenssista on kuukausi aikaa ja arki rullaa omalla painollaan. Jatkan työskentelyä Amkien avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen TKI-integroidun oppimisen avaaminen -työpaketin parissa. Omat ajatukset kehittyvät oppimisen avoimuuden kiehtovan aihepiirin ympärillä. Konferenssiin osallistumisen tärkeänä antina koen erityisesti liikkeen aktiiviseen kansainväliseen verkostoon tutustumisen. Tutustumisen, jota on helppo jatkaa Suomesta käsin, esimerkiksi seuraamalla alan toimijoita Twitterissä.