OPINNÄYTETYÖ TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISPROSESSINA

03.06.2019

Kuva: rawpixel.com, Pxhere CC0, saatavissa: https://pxhere.com/en/photo/1451427

Integratiivisen pedagogiikan malliin perustuvan Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -hankkeen tehostetun opinnäytetyöprosessin kehittämispilotin tavoitteena on tuottaa tiedonhankintaan ja -hallintaan liittyvä korkeakoulupedagogiikan toimintamalli, jossa yhdistyvät syvällinen ymmärrys, aktiivinen toimijuus ja monipuoliset taidot.

 

Tiedonhankinta- ja hallintataidot ovat tärkeä osa työelämätaitoja informaatioyhteiskunnan ammateissa. Ne auttavat niin tiedonlähteiden tunnistamisessa kuin tiedonhankinnan ja -haun yleisten periaatteiden osaamisessa sekä erilaisten lähdeaineistojen ja palvelujen käytössä. Työelämäasiantuntijan on myös osattava arvioida käyttämiensä aineistojen luotettavuutta sekä tuntea ja noudatettava vastuullisen ja hyvän tiedon käytön eettisiä periaatteita. Kirjastohenkilöstöllä on yhteistyössä ammattikorkeakoulujen opetus- ja TKI-henkilöstön kanssa keskeinen merkitys näiden tutkivaan ja kehittävään ajattelu- sekä toimintatapoihin ammattitaitojen ja asiantuntijuuden oppimisprosessissa. Työelämän uudistuminen ja kehittyminen sekä yhteiskunnan jatkuva muutos asettavat vaatimuksia meille kaikille yhteisöllisessä toiminnassa mukana oleville.

 

RYHMÄMUOTOISEN OPINNÄYTETYÖN KEHITTÄMINEN

 

Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) sosiaali- ja terveysalalla on ollut haasteena saada työelämä vahvasti mukaan opinnäytetöiden ohjausprosessiin. Tämän kehittämiseksi toteutettiin vuosina 2014–2015 Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöiden ohjausprosessissa -malli työelämäyhteistyössä tapahtuvasta opinnäytetyön ryhmäohjauksesta -hanke. Sen aikana tehtiin ensin benchmarking-vierailut Tanskassa Sealandin, Hollannissa Saxionin ja Liettuassa Vilnan ammattikorkeakouluihin. Benchmarking-vierailujen yhtenä tavoitteena oli tutustua koulujen opinnäytetyöprosesseihin sekä erilaisiin tapoihin tehdä opinnäytetöitä että niiden arviointiin. Opinnäytetyöprosessia kehitettiin näiden vierailujen pohjalta LAMKin sosiaali- ja terveysalalla aloittamalla esimerkiksi opinnäytetöiden julkaisuseminaarien eli valmiiden opinnäytetöiden esittäminen toimeksiantajien tiloissa. (Lahtinen 2014.)

 

Opinnäytetyön kehittämishankkeessa toisena tavoitteena oli ryhmämuotoisen opinnäytetyöohjauksen kehittäminen. Tämä toteutui monialaisissa ohjausryhmissä siten, että opinnäytetyön ohjaaja saattoi olla fysioterapian opettaja, ja hänen opinnäytetyöryhmässään oli fysioterapeutti-, sairaanhoitaja-, sekä sosionomiopiskelijoita. Hankkeen päätyttyä ryhmämuotoisen opinnäytetyön sekä monialaisuuden toteutumista selvitettiin haastattelututkimuksella, jonka tuloksia on raportoitu LAMK RDI Journalissa artikkelissa Ryhmänohjauksesta ja ryhmästä tukea opinnäytetyöprosessissa (Lahtinen 2017). Tämä aikaisempi opinnäytetyön kehittämishanke ja siinä saavutetut tulokset olivat perustana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -verkostohankkeessa viime syksynä 2018 aloitetulle työelämälähtöisen opinnäytetyöprosessin kehittämishankkeelle.

 

TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN OPINNÄYTEPROSESSIN KEHITTÄMINEN

 

Kuudentoista suomalaisen korkeakoulun yhteisessä TYÖPEDA-hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä yhdessä luovat oppimisympäristöjä teorian ja käytännön yhdistämiseksi. Vaikka työelämätaitoja opitaan usein parhaiten työelämässä, voidaan niitä kehittää myös korkeakoulujen sisällä. Hankkeen työelämänäkökulma opetussuunnitelmissa -työpaketissa yhtenä kehittämiskohteena on LAMKin tehostetun opinnäytetyöprosessin -pilotissa Information Search Process (ISP) (Kulthau 2004) viitekehyksestä (kuvio 1) mallinnettava sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyöprosessi, missä sisäisinä toimijoina ovat opiskelijoiden, opettajien ja TKI-henkilöstön lisäksi LAMK-palveluihin kuuluvan Tieto- ja kirjastopalveluiden henkilöstöä osana korkeakoulun ydintehtävien suorittamisen ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukemistehtäväänsä.

 

 KUVIO 1. Tiedonhankintaprosessi (Kulthau 2004, käännös Haasio & Savolainen / Internetix).

Kirjastoilla ja tietopalveluilla voidaan katsoa olevan oma merkityksensä työelämälähtöisten opinnäytetöiden laadussa yhdessä opiskelijan sekä työelämätoimeksiantajan että ohjaajan kanssa, koostuuhan työn tietoperusta käytäntötiedon lisäksi myös sekä tutkimuslähteistä. ONT-prosessissa on tunnistettavissa Kulthaun (2004) tiedonhankintaprosessin kanssa yhteneviä vaiheita ja toimintaa. Kulthaun ISP-mallia voidaan hyödyntää ONT-prosessissa kokonaisvaltaisen ajassa etenevän holistisen oppimisprosessin tukemisessa. Prosessissa on nimetty kuusi vaihetta (aloitus, valinta, tutkiminen, muotoutuminen, kokoaminen ja esitys). Vaiheiden etenemisvauhti on yksilöllinen ja ryhmä on LAMKin sosiaali- ja terveysalalla toteutustavassa koossa kokonaisuutena vain alkuorientaatiossa ja lopun esitysvaiheessa. Prosessin muissa vaiheissa hyödynnetään itsenäisen työskentelyn tukena pienryhmätyöskentelyä (studio-ohjaus). Prosessi sisältää integratiivisen pedagogiikan sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen tason. Integratiivisen pedagogiikan mallin (kuvio 2) mukaisina välineinä ONT-prosessissa toimivat Kulthaun strategioiksi kutsumat jatkuvuus, yhteistyö, keskustelut, havainnollistaminen ja kirjoittaminen. Pedagogista ohjausta opiskelija saa sekä ohjaavalta opettajalta, että kirjastoinformaatikoilta. Lisäksi palautetta monitoimijaisessa prosessissa saadaan muilta opiskelijoilta, että opinnäytetyön työelämäohjaajalta/-toimeksiantajalta.

 KUVIO 2. Integratiivisen pedagogiikan malli (Tynjälä 2018)

YHDESSÄ KOKONAISVALTAISESTI OPPIEN

 

Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty yhteensä lähes 80 000 opinnäytetyötä, mistä hieman yli kolmasosa (36 %) terveys- ja hyvinvointialalla. Seuraavaksi eniten (21 %) opinnäytetöitä tehtiin kaupan ja hallinnon sekä tekniikan (19 %) aloilla (taulukko 1). Viime vuonna yli kolme neljäsosaa (76 %) kaikista ammattikorkeakouluissa valmistuneista opinnäytetöistä oli hankkeistettuja eli työelämä joko maksoi ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä, opinnäytetyölle oli nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja tai työyhteisön tarkoituksena oli alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Terveys- ja hyvinvointialalla hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus oli valtakunnallisella tasolla hieman keskitasoa yleisempää. LAMKissa sosiaali- ja terveysalalla 84 prosenttia opinnäytetöistä täytti hankkeistamisen kriteerit. (Vipunen Opetushallinnon tilastopalvelu.)

 TAULUKKO 1. Yhteensä ammattikorkeakouluissa tehtyjen sekä kolmen suurimman koulutusalan opinnäytetöiden lukumäärät vuosina 2016-2018.

Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosäännön (2019) mukaisesti opinnäytetyö on suunnittelu- tai tutkimustyön luonteinen opintokokonaisuus, minkä tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Sen laajuus on perustutkinnossa 15 ja ylemmässä AMK-tutkinnossa 30 opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää työelämää. Siinä on tavoitteena soveltaa tutkimustietoa ja työelämäkokemusta sekä käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen. YAMK-tutkinnon ONT on toimeksiantajalle toteutettu tutkimuksellinen kehittämishanke, soveltava tutkimus, produktio tai T&K-päiväkirjamuotoinen tuotos. Prosessi tukee opiskelijan osaamisen syvenemistä opintojen alkuvaiheesta lähtien. YAMK-opinnäytetyö osoittaa valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön ja opinnäytetyön valmistuttua opiskelija osaa:

• tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista

• johtaa TKI-hankkeita sekä pystyy soveltamaan T&K-menetelmiä

• hyödyntää tutkittua tietoa toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä

• kriittisesti analysoida, reflektoida ja yhdistää erilaisia lähestymistapoja toiminnan kehittämisessä.

 

Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöpilotissa tullaan selvittämään opiskelijoiden, opinnäytetöitä ohjaavien opettajien sekä työelämäohjaajien, että tieto- ja kirjastopalveluiden näkökulmasta työelämäläheisen opinnäytetyöprosessin mallintamiseksi ONT-prosessia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lisäksi kartoitamme työelämäohjaajan roolia opinnäytetyöprosessissa ja -ohjauksessa. Aineisto kerätään teemahaastattelemalla ONT-prosessin loppuvaiheessa olevia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita opinnäytetyötä ohjaavia työelämän edustajia ja opettajia sekä kirjastoinformaatikkoja.

 

GRADUKIIHDYTTÄMÖ

 

Päijät-Hämeessä on Lahden Yliopistokampuksella myös käynnissä opinnäytteisiin (gradut ja diplomityöt) liittyvä hanke, minkä päätavoitteena on luoda ja pilotoida Gradukiihdyttämö-toimintamalli vauhdittamaan maisteritutkinnon suorittamista ja opiskelijoiden sujuvaa siirtymää osaajiksi paikalliseen työelämään. Toimintamallin avulla pyritään saamaan Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston ja yritysten yhteistyötä aiempaa systemaattisemmaksi samalla, kun ymmärrys yritysten osaamistarpeista lisääntyy. Hankkeen tuloksena tullaan lanseeraamaan Lahteen ja Lahden seutukunnalle soveltuva gradukiihdyttämö-konsepti, jonka avulla vahvistetaan Lahden yliopisto–kaupunki–elinkeinoelämä -ekosysteemiä. Yhteistyön keskiössä tulevat olemaan opinnäytteitä tekevät opiskelijat. Hankkeen kohderyhmänä ovat opiskelijoiden lisäksi myös maisteriohjelmien ohjaushenkilökunta: professorit, yliopistonlehtorit, opettajat sekä koulutusohjelmien johtajat ja koulutuskoordinaattorit, joiden kautta kulkee opiskelijoiden kontaktointi sekä rekrytointi hankkeeseen. Heidän tehtävänsä nähdään muuttuvan, joten heidän tulee omaksua uudenlaisia ohjaavia rooleja graduprosessin muuttamiseksi ja vauhdittamisen onnistumiseksi. Korkeakoulujen muiden tukipalveluiden kuten esim. tieto- ja kirjastopalveluiden rooliin Gradukiihdyttämö-hankkeessa ei kohdistu toimenpiteitä. Onkin kiinnostavaa seurata mm. opinnäytetyöprosessiin liittyvien kirjastopedagogiikan linjausten tulevaisuutta Lahden ammattikorkeakoulun tieto- ja kirjastopalveluiden siirtyessä liiketoimintasiirron yhteydessä osaksi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston uutta yhteiskirjastoa.

 

Lähteet

Kuhlthau, C. C. 2004. Seeking meaning: a process approach to library and information services. Westport: Libraries Unlimited.

Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2019.

Lahtinen, P. 2014. Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöiden ohjausprosessissa – malli työelämäyhteistyössä tapahtuvasta opinnäytetyön ryhmäohjauksesta. Hankeraportti. Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://karvi.fi/app/uploads/2015/04/benchmarking-LAMK-hankeraportti.pdf

Lahtinen, P. 2017. Ryhmänohjauksesta ja ryhmästä tukea opinnäytetyöprosessissa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. Saatavilla: http://www.lamkpub.fi/2017/04/21/ryhmanohjauksesta-ja-ryhmasta-tukea-opinnaytetyoprosessissa/

Tynjälä, P. 2018. Miksi työelämäpedagogiikkaa? Päivi Tynjälän (JYU) alustus "Miksi työelämäpedagogiikkaa?" Työpeda-hankkeen seminaarissa 8.11.2018 ammattikorkeakoulu Arcadassa. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=GiQrJX91qMw#action=share

 

Lisätietoa

Haasio, A. & Savolainen, R / Internetix. Tiedonhankinnan prosessimalli. Saatavilla: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/kulthau

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Rakennerahastotietopalvelu. EAKR- JA ESR-hankkeet Suomessa ohjelmakaudella 2014 – 2020. Lahden Yliopistokampuksen gradukiihdyttämö. (S21570). Saatavilla: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21570

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Saatavilla: https://www.tyopeda.fi/

Vipunen Opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattikorkeakoulutus, Opintosuoritukset, Opinnäytetyöt, OKM ohjauksen ala. Saatavilla: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Amk%20-%20opinn%C3%A4ytety%C3%B6t%20-%20ohjauksen%20ala.xlsb

KIRJOITTAJAT

Ilkka Väänänen, FT, LitL, erikoistutkija, Lahden ammattikorkeakoulu

Päivikki Lahtinen, KT, THM, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke vuosina 2018–2020. 

 

 

Kommentit

Jätä kommentti