Opiskelijakeskeinen oppiminen uudistaa tiedonhankinnan ohjausta

Voiko tiedonhankinnan ohjaustunti olla muutakin kuin luento ja demonstraatio? LUT-tiedekirjastossa kokeiltiin käänteistä oppimista LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden ohjauksessa. Käänteisesti järjestetyssä tiedonhankinnan ryhmäohjauksessa opiskelijat valmistautuvat etukäteen tutustumalla tiedonhankinnan perusteisiin ja yhteinen aika käytetään aktiiviseen työskentelyyn. Tuloksena syntyi osallistavampi ja opiskelijalähtöisempi ohjaus, joka tukee oivaltavaa oppimista ja vertaisvuorovaikutusta. 

Käänteinen oppiminen tuo opiskelijan keskiöön 

Perinteinen opettajakeskeinen, passiivinen luennointi on syvään juurtunut opetustapa korkeakoulumaailmassa (Ranta 2021). Perinteinen luennoiminen saattaa painottaa asioiden ulkoa opettelua ja opettajajohtoisuutta, jolloin opiskelijan oma oppimisprosessi, itseohjautuvuus ja oivaltaminen jäävät vähälle huomiolle (Kaivolahti 2021). Aktiivisen opiskelijakeskeisen oppimisen hyödyistä verrattuna opettajakeskeiseen oppimiseen on viime vuosien aikana käyty keskustelua korkeakoulukentällä (ks. esim.  Möller & Rintamaa 2021; Tampereen yliopisto 2021; Kaivolahti 2021). Opiskelijakeskeinen oppiminen asettaa opiskelijan oppimisprosessin keskiöön. Tämä lähestymistapa hyödyttää niin opiskelijaa, korkeakoulua kuin laajasti ajateltuna koko yhteiskuntaa. Opiskelijakeskeisessä oppimisessa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset taustat, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet sekä oppimistyylit. Periaatteisiin kuuluu, että opiskelijalla on keskeinen rooli, valinnanvapaus ja vastuu omasta oppimisestaan ja osallistumisestaan. Opettaja toimii enemmän valmentajana, joka ohjaa ja tukee opiskelijan oppimista, sen sijaan että vain siirtäisi tietoa. (Heinonen ym. 2011.) Aktiivisella oppimisella voidaan laajasti tarkoittaa kaikkea muuta kuin passiivista opettajan kuuntelemista. Se ei tarkoita oppituntien tai luentojen täydellistä sivuuttamista, vaan tarjoaa tilaisuuksia pohtia ja arvioida esitettyä tietoa, luoda omia synteesejä ja käydä keskustelua. Innovatiiviset opetusmenetelmät edistävät opiskelijoiden kykyä kriittiseen ajatteluun ja elinikäiseen oppimiseen. (Heinonen ym. 2011.)

Käänteinen oppiminen (flipped learning) ja siihen läheisesti liittyvä käänteisen luokkahuoneen menetelmä (flipped classroom method) on pedagoginen lähestymistapa opettamiseen ja oppimiseen, joka hyödyntää teknologiaa sekä aktiivista opiskelijakeskeistä oppimista (Ranta 2021). Käänteisen opetuksen idea on kääntää perinteinen luento-opetus niin, että tiedon välittäminen ja aihepiiriin tutustuminen tapahtuvat ennen yhteistä tapaamista ennakkomateriaalien avulla, ja soveltavat tehtävät tehdään kontaktiopetuksessa opettajan ohjauksessa (Ranta 2021). Yleisimmin opiskelijoille annetaan ennakkotehtäväksi katsoa verkossa olevia videoita (Dahlsten ym. 2016). Kontaktiopetuksessa sovelletaan ja syvennetään osaamista yhdessä tekemällä ja keskustelemalla (Ranta 2021).
 
Menetelmä korostaa opiskelijan aktiivista roolia oppimisessa, opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä teknologian ja verkkoaineistojen hyödyntämistä opetuksessa. Yleinen väärinkäsitys on, että opetus ja oppiminen perustuvat vain videoihin. Menetelmässä tärkeintä on kuitenkin yhteinen aika, jota vapautuu mielekkäälle sosiaaliselle oppimiselle sekä opitun syventämiselle ja soveltamiselle. (Dahlsten ym. 2016.) Oppitunnilla yhdessä keskustelemalla pyritään kehittämään opiskelijoiden ajattelutapaa ja ongelmanratkaisukykyjä (Kaivolahti 2021).
 
Käänteisellä opetuksella pyritään opiskelijalähtöiseen oppimiseen ja siihen, että opiskelijat itse ottaisivat haltuunsa oman oppimisprosessinsa ja se vaatiikin uudenlaista ajattelutapaa sekä opettamisen rutiineista luopumista (Dahlsten ym. 2016; Kaivolahti 2021). Käänteisen opetuksen tarkoitus on auttaa opiskelijoita käsittelemään tietoa ja jäsentämään uusia asioita. Opettaja ohjaa oppimisprosessia oikeaan suuntaan, mutta ei anna suoria vastauksia, vaan kannustaa opiskelijoita oivaltamaan itse. Käänteisen opetuksen etuna on, että kontaktitunneilla voidaan suoraan syventyä aiheeseen, kun opiskelijat ovat jo opiskelleet perusteet itsenäisesti. Menetelmä tukee myös vertaisoppimista ja yhteisöllisyyttä, sillä opiskelijoita rohkaistaan etsimään ratkaisuja yhdessä. Tämä voi johtaa uusiin oivalluksiin ja luovaan ajatteluun. (Kaivolahti 2021). Käänteinen opetus ei välttämättä sovi aloitteleville opiskelijoille ja johdantokursseille, koska aloittavat opiskelijat eivät välttämättä ole tarpeeksi kypsiä ottamaan vastuuta oppimisestaan (Strayer 2012). Opinnäytetyövaiheessa olevien korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla valmiita tähän sekä tiedon soveltamiseen omien tarpeidensa mukaisesti.
  
Käänteiseen opetustapaan siirtyminen vaatii jonkin verran työtä, mutta valmiin käyttökelpoisen materiaalin olemassaolo ja sen hyödyntämismahdollisuudet helpottavat valmistelua, Valmistelussa on tärkeää löytää relevanttia ja syventävää tekemistä, joka täyttää perinteisestä luennoinnista vapautuvan kontaktiopetusajan. Opiskelijoiden toiminta ja toivotut työskentelytavat tulee ohjeistaa selkeästi. On myös hyvä varautua siihen, että opiskelijoita aktivoiva ohjaaminen vaatii erilaista työskentelytapaa kuin perinteinen luennointi. (Dahlsten ym. 2016.) 

Käänteinen malli kirjaston ohjauksessa – teoriaa käytännön kautta 

LAB-ammattikorkeakoululle kirjastopalvelut tuottava LUT-tiedekirjasto tarjoaa opinnäytetyövaiheessa oleville opiskelijoille mahdollisuuden osallistua tiedonhaunryhmäohjaukseen. 60 minuutin pituisia ryhmäohjauksia on järjestetty lukuvuoden aikana kuukausittain. Lähtötilanne oli, että tiedonhaun ohjauksissa luennoitiin ensin lyhyesti tiedonhaun teoriaa ja sen jälkeen demonstroitiin LAB-Primon hakutoimintoja sekä muutamien tietokantojen toimintaa. Yhteisen osuuden jälkeen ohjaaja jakoi osallistujat kahteen erilliseen Zoom-huoneeseen opinnäytetöiden aiheiden ja koulutusalojen mukaan karkeasti jakaen. Näissä erillisissä huoneissa käytiin ohjaajavetoisesti tarkemmin läpi muun muassa opinnäytetöiden aiheisiin liittyviä hakuja LAB-Primossa ja alakohtaisissa primääritietokannoissa. 

Syksyllä 2024 kaksi käänteisestä opetuksesta ja opiskelijakeskeisestä oppimisesta kiinnostunutta tietoasiantuntijaa päätti kokeilla ryhmäohjauskonseptin uudistamista. Ohjaus tapahtuu täysin etänä, koska opiskelijat ja ohjaajat ovat fyysisesti eri paikkakunnilla. Tiedonhankinnan ohjauskerrat pidetään klo 16.15 alkaen tunnin mittaisina, jotta myös työssäkäyvillä YAMK-opiskelijoilla voi olla helpompaa ehtiä osallistumaan. 

Ryhmäohjauksiin pyydetään ennakkoilmoittautumista, jotta ohjaajilla on mahdollisuus tutustua ennalta osallistujien aiheisiin. Ilmoittautumislomakkeella kysytään opinnäytetyön aihetta ja muutamaa aiheeseen liittyvää hakusanaa englanniksi ja suomeksi. Lisäksi pyydetään ilmoittamaan oma koulutusala sekä se, toteuttavatko osallistujat opinnäytetyönsä kirjallisuuskatsauksena.

Osallistujia aktivoidaan ennen kontaktitapaamista lähettämällä sähköpostiviesti, jossa kerrotaan, kuinka ryhmäohjaustunti etenee ja miten siihen tulee valmistautua. Opiskelijoita kehotetaan mm. kertaamaan LAB-Primon perustoimintoja katsomalla LUT-tiedekirjaston tekemät lyhyet videot ja miettimään omaan aiheeseen liittyviä hakusanoja englanniksi ja suomeksi. Viestissä on myös linkit muihin tarvittaviin aineistoihin, kuten LUT-tiedekirjaston tekemään tiedonhankinnan oppaaseen, YSOon ja MOT-sanakirjaan. Lisäksi viestissä on linkki ohjauskerran Teams-tapaamiseen. Koska tunti on todella lyhyt aika ja osallistujat ovat jo opinnäytetyövaiheessa, oletus on, että osallistujat hallitsevat LAB-Primon eli tiedonhakuportaalin peruskäytön.

Tiedonhankinnan ohjauskertoihin ilmoittautuu keskimäärin 10–20 osallistujaa. Muutamat ilmoittavat ennakkomateriaalia sisältävän sähköpostikutsun saatuaan, että ovat jo saaneet ennakkomateriaalista tarvitsemansa tiedonhankinnan avun. Osa ilmoittaa kutsusähköpostin saatuaan osallistumisesteestä. Aina on myös muutamia opiskelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta lopulta osallistu Teams-etätapaamiseen. 

Ilmoittautumislomakkeista saatujen ennakkotietojen perusteella ohjaajat saavat tiedon ohjaukseen tulevien opiskelijoiden koulutusaloista ja opinnäytetöiden aiheista. Aiheiden perusteella ohjaajat suunnittelevat ohjaukseen tarvittavia yksityiskohtia. Jos kukaan osallistuvista opiskelijoista ei halua jakaa näyttöänsä, niin toinen ohjaajista tekee sen. Hän tekee esimerkkihakuja LAB-Primosta, muutamista tietokannoista (vaihtelevat osallistujien aiheiden mukaisesti) ja Google Scholarista opiskelijoilta ennakkoon saatujen aiheiden pohjalta.

Ilmoittautumislomakkeiden sisältämien tietojen perusteella on helpompi laatia kuhunkin ryhmäohjauskertaan oma yksilöllinen käsikirjoitus.  Kun ohjaajalla on itsellään selkeä kuva siitä, mitä tulevan tunnin aikana olisi hyvä käsitellä, on helpompaa pysyä aikataulussa ja voidaan tarjota jokaiselle osallistujalle apua juuri heidän ongelmakohtiinsa. Tässä kuitenkin täytyy olla tarkkana, ettei liiallisella kiirehtimisellä unohda keskittyä myös kuuntelemaan herkällä korvalla osallistujien keskustelua. Se on tärkeämpää kuin pitää tiukasti kiinni ennakkokäsikirjoituksesta. Ohjaajan pitää osata reagoida tilanteen vaatimalla tavalla, muuten osallistujille jää päällimmäiseksi ikävä tuntuma koko ohjaustapahtumasta. 

Yhteisöllistä oppimista ja ohjausta opiskelijoiden omista aiheista käsin   

Ohjaukseen tulevia pyydetään ennakkosähköpostissa varautumaan esittelemään oma opinnäytetyöaiheensa ja jakamaan oma näyttönsä. Ohjauksen alkuesittelyjen jälkeen pyydetään vapaaehtoista opiskelijaa kertomaan omasta aiheestaan ja samalla jakamaan näyttönsä. Tämä vapaaehtoinen opiskelija suorittaa ennakolta miettimiensä hakusanojen avulla LAB Primo-haun ohjaajan avustuksella. Ohjaaja käy samalla läpi hankalaksi osoittautuneita kohtia selittäen tämän esimerkin kautta. Samalla opiskelija saa itselleen talteen yhdessä rakennetun ja muokatun hakulauseen. Myös muut ohjaukseen osallistuvat voivat kysyä mieleensä tulevia asioita, ja tarvittaessa sopivia hakusanoja mietitään kollektiivisesti yhdessä. Ohjauksessa ei varsinaisesti luennoida tiedonhankinnan teoriaa, vaan teoriaosuudet uppoavat luontevasti esillä olevan tiedonhakutapahtuman lomaan. Samalla periaatteella käydään läpi muutamia tilanteeseen sopivia yksittäisiä tietokantoja.

Ensimmäisillä kerroilla kokeiltiin myös sitä, että toinen ohjaajista näytti Google Scholaria ja Finna.fi:tä käyttäen hakusanoina ilmoittautumislomakkeiden opinnäytetöiden aiheiden mukaisia hakusanoja. Tämä kuitenkin tuntui sekoittavan opiskelijoita, kun tiedonhakujen aiheet vaihtuivat. On myös vaara, että ohjaaja näyttää ja selittää asiat liian nopeasti, eivätkä opiskelijat ehdi hahmottaa haun etenemistä ja erilaisia tietokantoja. Näidenkin hakujen demonstrointi tuntui olevan opiskelijoille mielekkäämpi siten, että joku opiskelijoista jakaa näyttönsä ja tekee haut. Yleensä ohjaustunnin alussa vapaaehtoiseksi ilmoittautunut opiskelija on halunnut jatkaa.

Esimerkiksi sopivien hakusanojen miettimisestä syntyy luontevasti keskustelua, koska ohjaaja joutuu ja haluaa yhdessä osallistujien kanssa miettiä, mitkä voisivat olla sopivia hakusanoja ja miten niitä voisi löytää ja keksiä. Tämä on tavallaan yhteisöllistä ääneen ajattelua. Samalla havainnollistuu se, ettei hakusanojen etsiminen ja keksiminen ole mitään rakettitiedettä, paremminkin se vaatii vain mielikuvitusta, jonkin verran aikaa ja erilaisten hakujen kokeilemista.

Kannustavalla puheella voi rohkaista opiskelijoita yrittämään erityyppisen tiedonhakujen tekemistä ja kokeilemista. Ja koska jo ilmoittumisvaiheessa pyydetään tietoja opinnäytetyön aiheista, niin ohjaustunneilla voidaan käyttää esimerkkeinä opiskelijoiden omia aiheita. Näin aiheet ja käsiteltävät asiat liittyvät heille tuttuihin asioihin. Samalla tulee osoitettua se, että on ihan normaalia, ettei sopivat hakusanat ole selvillä heti, vaan se oikeasti vaatii vaivannäköä ja kokeilemista. Opiskelijakeskeisessä, käänteisessä opetuksessa olennaisin asia onkin saada opiskelijat keskustelemaan, pohtimaan ja jakamaan ymmärrystään oppimastaan (Kaivolahti 2021). Perinteisellä luennolla voi käydä niin, ettei kysymyksiä tule lainkaan. Ennakkoon perehtyminen antaa opiskelijalle paremmat valmiudet osallistua ja esittää kysymyksiä. (Möller & Rintamaa 2022.) 

Käänteinen malli vapauttaa aikaa ymmärtämiselle 

Käänteinen opetus ei ole automaattisesti parempi tai huonompi kuin perinteinen vuorovaikutteinen luennointi. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää opetuksen monimuotoisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja, jotta voidaan saavuttaa opetuksen tavoitteet ja kehittää opetusta. (Dahlsten ym. 2016.)

Käänteisellä tavalla toteutettu ohjaus voi laajimmillaan haastaa perinteisiä oppimiskäsityksiä. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä, kun taas opiskelijoilta vaaditaan vastuunottoa omasta oppimisestaan. Kääntäminen kannustaa opiskelijoita ottamaan vastuuta tiedon omaksumisesta ja hyödyntämään yhteisöllisyyttä ja tiimityötaitoja ongelmien ratkaisemiseksi. Nämä ovat tärkeitä taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Siksi tämä opetusmenetelmä sopii erityisen hyvin ammattikorkeakouluihin, joissa yhdistyvät tieteellinen tieto ja ammatilliset vaatimukset. (Kaivolahti 2021.)

Opetuksen kääntäminen voi tehdä tiedonhaun ohjaamisesta mielekkäämpää. Käänteisen opetusmenetelmän käyttöönotto vaatii opettajalta panostusta sekä menetelmän haltuunotossa että soveltamisessa kullakin ohjauskerralla, mutta tulokset ovat palkitsevia sekä opettajalle että opiskelijalle, sillä kääntäminen vapauttaa aikaa aiheen syvällisempään käsittelyyn yhdessä opiskelijoiden kanssa (Tampereen yliopisto 2021). 

LUT-tiedekirjaston keräämän palautteen perusteella käänteisellä tavalla toteutettuun tiedonhaunohjaukseen osallistuneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Osallistujat ovat pitäneet ohjauksen rauhallisuudesta ja siitä, että se vastaa opiskelijoiden todelliseen tiedonhankinnan tarpeeseen. Keskustelu ohjaustapaamisissa on ollut aktiivista ja monipuolista. Ohjaavien kirjastolaisten roolina on ollut vahvistaa opiskelijoiden omaa osaamista, oivaltamista ja heidän oppimiensa tietojen soveltamista. Ohjaajilla ei ole ollut esittää mitään valmista mallia, joten yhdessä pohtien on päästy muutamiin esimerkkeihin, joita opiskelijat voivat soveltaa omien tiedonhankinnan ongelmissaan. Ohjauskerran 60 minuutin kesto rajoittaa sitä, mitä ja miten asioita voidaan käydä läpi. Palautteen perusteella opiskelijat ovat kuitenkin saaneet sen, mitä ovat tulleet ohjauksesta hakemaan. Ohjaus perustuu opiskelijan omaan tekemiseen, ja vaikka tapaamisessa käytetään esimerkkinä yleensä vain yhden opiskelijan opinnäytetyön aihetta, monet kertovat tehneensä omalla koneella, omalla aiheellaan vastaavanlaisen tiedonhaun LAB-Primosta tai esillä olleista primääritietokannoista.  

Kohti oivaltavaa tiedonhakua 

Kontaktiopetuskerroille valmistautuminen vaatii opettajalta ja opiskelijoilta enemmän työtä verrattuna normaaliin luentoon, siinä korostuu opiskelijakeskeiseen ja opiskelijoiden vastuu omasta oppimisestaan. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat opiskelemassa saavuttaakseen taitoja ja osaamista tutkintoaan, tulevaisuuttaan ja työelämää varten. Heillä on vastuu omasta oppimisestaan, eikä opettajien tule pelätä häiritsevänsä opiskelijoiden rauhaa järjestämällä kurssi aktiivista osallistumista vaativalla tavalla. Opettajajohtoisella verkkoluennolla opiskelijoilla voi olla vahva houkutus puuhailla samalla jotain muuta, olla seuraamatta opetusta ja odottaa valmiita vastauksia.

LUT-tiedekirjaston tapauksessa käänteinen ohjaustunti ohjaa opiskelijoita ottamaan aktiivisesti vastuuta opinnäytetyönsä tiedonhankinnasta ja soveltamaan oppimiaan asioita. Kun kontaktiopetuksessa ei tarvitse käyttää aikaa perusasioiden luennoimiseen, voidaan käyttää yhteinen aika käytännön taitojen vahvistamiseen ja ohjaajat voivat keskittyä asioihin, jotka ovat jääneet opiskelijoille epäselviksi tai tuntuvat hankalilta.