Opiskelijat avoimen oppimateriaalin tuottajina

Avointa oppimista voi toteuttaa monella tapaa myös opiskelijoiden kanssa. Parhaimmassa tapauksessa sekä opettaja että oppijat oppivat uutta ja samalla syntyy materiaalia, mikä hyödyttää myös muita tiedonjanoisia. Mitä asioita on hyvä ottaa huomioon, kun tehdään avointa materiaalia opiskelijoiden kanssa?

Huhtikuun 2026 lopussa järjestetyssä Avointa oppimista yhdessä opiskelijoiden kanssa -webinaarissa kuultiin kaksi erilaista kokemusta oppimateriaalien tuottamisesta opiskelijoiden kanssa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Kirsi Itkonen (2026) kertoi Taloustieto ja metsäpolitiikka opintojaksolla toteutetusta ryhmäoppimistehtävästä, metsäpolitiikka-aiheisesta avoimesti julkaistusta podcast -sarjasta, ja tietoasiantuntija Marjo Vallittu (2026) Jyväskylän yliopistosta kertoi opettajaopiskelijoiden avointen oppimateriaalien tuottamisprosessista. Webinaarin järjesti Avoimen tieteen koordinaation (AVOTT) Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän Oppimisen vertaistuki -työryhmä.

Suunnittele huolellisesti

Avoimen oppimateriaalin tuottaminen on usein aikaavievää, joten opintokokonaisuudessa pitää olla riittävästi tunteja materiaalin laatimiseen. Materiaali voikin toimia opiskelijan oppimisen osoittajana ja korvata esimerkiksi tentin. Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö antaa hyvän rungon huomioitavista asioista, joiden avulla voi myös jäsentää materiaalien suunnittelua ja tekemistä.

Kun materiaali julkaistaan avoimesti, tulee materiaalin pedagogisten kysymysten huomioinnin lisäksi noudattaa lähteiden ja kuvien käytössä tekijänoikeuksia. Tässä kohtaa näkyy omien vakiintuneiden toimintatapojen merkitys. Jos on tottunut merkitsemään lähteet hyvin ja hyödyntämään esimerkiksi avoimesti lisensoituja kuvia materiaaleissaan, ei avaaminen aiheuta ylimääräistä vaivaa. Silloin oppimateriaalin tuottamisprosessi voi olla hyvin samanlainen kun ”suljettuakin” materiaalia tuotettaessa.

Sekä Itkonen että Vallittu esittelivät avoimien oppimateriaalien tuottamiseen liittyvän prosessin, jossa huomioitiin koko tekemisen kaari. Itkonen kuvasi oppimisen prosessiin, johon hän liitti mukaan näkymään myös saatavilla olleen tukipalvelun osana opetusta. Vallittu taas esitteli yhteisen suunnittelun ja tekemisen prosessin eli millä tavoin opetuspilotti toteutettiin. Näistä kummastakin voi hyvin ottaa mallia ja tukea suunniteltaessa oman opetuksen avaamista yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Hyödynnä tukipalveluita

Oli mielessä sitten verkkokirja, podcast tai video, kannattaa hyödyntää korkeakoulujen tukipalveluita sopivan julkaisukanavan löytämisessä sekä julkaisun tuottamisen teknisissä kysymyksissä. Usein apua on saatavilla myös vaikkapa lisenssien valintaan ja lähteiden merkitsemiseen. Kannattaa jo opintokokonaisuutta suunnitellessa selvittää, voisiko tukipalvelut tukea myös varsinaisilla oppitunneilla oppijoita, ohjaamalla avoimien oppimateriaalien tekemiseen liittyvissä seikoissa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että erilaiset saatavilla olevat palvelut, kuten kansallinen Avointen oppimateriaalien kirjasto, aoe.fi, ohjaavat julkaisuprosessia eteenpäin ja opastavat esimerkiksi Creative Commons -lisenssin valinnassa. Myös avoimen tieteen suosituksia sisältävä julkaisu Oppimisen avoimuuden suosituksia (Avoimen tieteen koordinaatio AVOTT 2024) tarjoaa apua mm. tekijänoikeuskysymyksissä tai jo mainitussa laatukriteereissä.

Opiskelijoiden kokemuksia

Kun opiskelijat ovat olleet mukana luomassa oppimateriaalia, ovat he usein sitoutuneempia materiaaliin, ovathan he itse käyttäneet siihen aikaansa. Kun opiskelijat laativat materiaalia kanssaopiskelijoille, tulee siitä usein luontaisesti helpompaa ymmärtää, asiantuntemuksen taso on sama ja puhutaan niin sanotusti yhteistä kieltä.  Materiaalin laatiminen itse auttaa myös ymmärtämään aihetta syvällisesti. (Oakleaf & Dodd 2022)

Tämä huomattiin myös Itkosen opiskelijaryhmän työskentelyssä, materiaalin tekeminen oli mielenkiintoista ja aiheesta innostuttiin siinä määrin, että haasteeksi muodostuikin aiheen rajaaminen. Podcastin laatimisen monivaiheisuus tuki sekä oppimista prosessin aikana että metsäalan opiskelijoiden oman alan osaamisen lisäksi myös viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Nämä ovat hyödyllisiä tulevassa työelämässä, jossa tehtäviin saattaa kuulua mm. metsäyhdistyksen lehteen kirjoittamista. Myös opiskelijoiden eri vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet pääsivät hyvin esiin. Materiaalin julkaisemisesta avoimesti voi olla myös hyötyä työnhakua ajatellen, kun omia työnäytteitä voi linkittää vaikkapa ansioluetteloon.

Vallitun mukaan opettajaopiskelijoille materiaalin avaamiseen kannusti myös mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan konkreettisesti esille linkitettäväksi työpaikkahakemuksiin ja ansioluetteloon. Toisaalta julkaisuista avoimista oppimateriaaleista olisi myös hyötyä omassa opetuksen valmistelutyössä etenkin ensimmäisinä työvuosina, kun valmisteltavaa on paljon. Siksi oppimateriaalien avaaminen toimii myös innostavana esimerkkinä muille opiskelijoille, ja lopputuloksesta hyötyy koko yhteisö.

Opettajan kokemuksia

Ikosen mukaan avointen oppimateriaalien laatiminen on opettajalle perinteistä toteutusta työläämpää, mutta myös antoisampaa ja opettavaista. Aikaa prosessiin kannattaa varata reilusti.  Opiskelijoiden kanssa on hyvä käydä myös läpi avoimen materiaalin vaikutukset, niin hyvät, kuten lisääntynyt näkyvyys ja mahdollisuus profiloitua omalla alallaan, kuin huonotkin, kuten mahdollinen ikäväkin kommentointi sisällöstä.

Opettajan työssä oppimateriaalien jakaminen esimerkiksi talon sisällä toimivien kollegoiden kanssa on usein vakiintunut toimintatapa, joten jakamisen ulottaminen laajemmalle yleisölle on luontainen seuraava askel. Avoimuudesta on erityisesti apua murrosvaiheissa, joissa esimerkiksi kurssin vastuuopettaja vaihtuu. (Vallittu ym. 2024) Myös tässä esimerkillä on kannustava voima, käytänteiden muuttuminen tapahtuu pikkuhiljaa, aineisto kerrallaan.

Lopuksi

Opiskelijoita on hyvä osallistaa mukaan avoimen oppimateriaalin tuottamiseen, sillä se tukee sekä oppimista että yhteisten ja yhdessä hyödynnettävien materiaalin syntymistä. Jotta avoimien oppimateriaalien laatiminen yhdessä olisi toimivaa, tarvitaan huolellista suunnittelua, riittävästi aikaa ja kykyä huomioida mm. tekijänoikeudet. Tätä avointa oppimisprosessia tukee se, jos mukaan on mahdollista osallistaa myös korkeakoulujen tukipalvelut.

Parhaimmillaan avoimen oppimateriaalin tekeminen lisää opiskelijoiden sitoutumista omaan oppimiseen ja yhdessä tekemiseen, syventäen samalla oppimista ja kehittäen työelämässä tarvittavia taitoja. Lisäksi opiskelijat voivat hyödyntää tuotoksiaan esimerkiksi työnhaussa, joka voi toimia yhtenä motivoivana tekijänä. Opettajalle avoimen oppimisen prosessi voi olla perinteistä työläämpi, kun opeteltavana on uusia tapoja tehdä materiaaleja, mutta prosessin voi nähdä kuitenkin pedagogisesti palkitsevana ja se tarjoaa yhden mahdollisuuden edistää avoimuuden kulttuuria.