Oppimisen avoimuutta edistetään kansallisesti

17.02.2021

Aamu jo sarastaa, hyvä päivä edistää taas oppimisen avoimuutta.

Avoimuuden kentällä on viime vuosina ollut paljon puhetta niin avoimesta julkaisemisesta kuin avoimesta datasta, mutta nyt myös avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit tulevat entistä vahvemmin mukaan peliin. Oppimisen avoimuutta edistetään kansallisesti monesta eri näkökulmasta ja samalla luodaan käyttöön avoimia linjauksia, suosituksia ja ohjeistuksia jokaisen oman arkityön tueksi niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tämä artikkeli avaa kansallisen avoimen tieteen koordinaation piirissä tehtävää oppimisen avoimuutta edistävää työtä.

Kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa toimivan Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän toiminnassa kääntyi viime joulukuussa uusi lehti, kun ensimmäinen osa pitkään tekeillä olleesta Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksesta julkaistiin. Julkaistussa osassa määriteltiin avoimen oppimisen kansalliselle edistämiselle yhteiset periaatteet. Periaatteiden mukaan avoimen oppimisen pitää olla laadukasta ja soveltua monenlaisille oppijoille. Avointa oppimista edistettäessä on myös kunnioitettava tekijänoikeuksia, tietosuojaa ja eettisiä ohjeistuksia sekä osoitettava arvostusta esimerkiksi avointa oppimista kehittäville opettajille ja avointen oppimateriaalien tekijöille.

Periaatteiden lisäksi ensimmäisessä osassa määriteltiin avoimia oppimateriaaleja koskevat kansalliset tavoitteet ja esitettiin kansallisen tason ja organisaatioiden toimenpiteitä, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoitteiksi vuodelle 2025 nostettiin, että korkeakoulut ja opettajat saavat lisää valmiuksia oppimateriaalien hyödyntämiseen ja tekemiseen, että entistä laadukkaampia avoimia oppimateriaaleja tehdään yhä enemmän ja että Suomi tunnetaan avoimien oppimateriaalien edelläkävijänä ja yhteistyökumppanina.

Linjauksen tekeminen jatkuu sen toisen, avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä koskevan osan luonnostelulla. Lisäksi linjausta täsmentämään laaditaan asiantuntijaryhmän nimeämissä työryhmissä suosituksia ja ohjeistuksia, jotka auttavat opettajia, oppimateriaalien tekijöitä ja näiden taustaorganisaatioita toteuttamaan linjauksen tavoitteita. Ensimmäinen, avoimien oppimateriaalien tekijänoikeuksia ja lisensointia koskeva suositus julkaistiin linjauksen liitteenä. Seuraavaksi tässä artikkelissa esitellään tällä hetkellä työskentelevien työryhmien suositusten laatimistyötä.

Avoimen oppimisen palvelut

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen ensimmäisessä osassa asetettiin konkreettisia toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi oppimateriaalien osalta. Osa näistä toimenpiteistä on osoitettu suoraan oppimateriaaleja käyttäville ja tuottaville tutkimusyhteisön jäsenille, kun osa on yhteisesti tehtäviä. 

Näistä yhteisesti tehtävistä toimenpiteistä Oppimisen avoimuuden -asiantuntijaryhmän Avoimen oppimisen palvelut -työryhmä sai tehtäväkseen tehdä suosituksen “käytännöistä ja työkaluista, joilla varmistetaan avoimien oppimateriaalien löydettävyys, yhteentoimivuus, uudelleenkäytettävyys ja jatkokehitettävyys”. Tämä muutti työryhmän nimeä ja suuntaa, sillä aiemmin työryhmä oli keskittynyt yhteistyöhön viime vuonna julkaistun Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi) kanssa. Työryhmä aloitti suosituksen työstämisen julkaisemalla kyselyn, jossa kartoitetaan millaisia onnistuneita käytäntöjä ja palveluita eri korkeakouluissa on käytössä. Helmikuussa kyselyn tulosten avittamana alkaa itse suosituksen kirjoittaminen. Työryhmän työ on avointa ja nyt on hyvä hetki liittyä mukaan!

Palvelut ja käytännöt on laaja alue, jopa avointen oppimateriaalien rajatulla alueella. Näin alkuun on päätetty että keskitymme aihepiireihin, joihin käytäntöjä ja palveluita tarvitaan, ja niiden vaatimuksiin sen sijaan että kokoaisimme laajan nimilistan. Suositus tulleekin olemaan apuna valintatilanteissa niin opettajille kuin organisaatioille, jotta työkalujen ja käytäntöjen nimien takana näkee toiminnallisuudet ja sisällöt jotka ovat oleellisia avointen oppimateriaalien tuottamisessa.

Näkymä Avointen oppimateriaalien kirjaston etusivulta.

Avointen oppimateriaalien saavutettavuus

Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjauksen strategisissa periaatteissa todetaan, että avointen oppimateriaalien kehittämisessä huomioidaan niiden saavutettavuus ja soveltuminen monenlaisille oppijoille. Lisäksi vuodelle 2021 on asetettu tavoitteeksi oppimateriaalien saavutettavuuden kriteerien kartoittaminen ja tunnistaminen. Oppimisen avoimuuden-asiantuntijaryhmä sopi avointen oppimateriaalien saavutettavuus työryhmän työn käynnistämisestä keväällä 2020, varsinainen työskentely laajassa asiantuntijaverkostossa käynnistyi syyskuussa 2020.

Työskentelyn aikana on päädytty ennemminkin oppaan kuin suosituksen kirjoittamiseen. Näkökulmana on kuvata mitä oppimateriaalin saavutettavuus on ja miten voimaan tullut Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), joka pohjautuu saavutettavuusdirektiiviin,  koskettaa kaikkia viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita. Oppaassa kuvataan käyttäjän näkökulmasta, miten saavutettavia avoimet oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovat. Lisäksi linjataan avoimen oppimateriaalin tekijän näkökulmasta, miten saavutettavuus on huomioitava materiaalin suunnittelussa ja sen tekemisessä. Yhtenä kolmesta tarkastelunäkökulmasta tuodaan esille myös organisaation lain edellyttämät tehtävät, ja millaisia tehtäviä saavutettavuutta hyvin tukevalla organisaatiolla voi myös olla. 

Työryhmän työ on edennyt viimeistelyvaiheeseen, joka tehdään maaliskuussa ja tavoitteena on saada opas julkiselle kommentoinnille kevään aikana ja mahdollisesti julkaistavaksi ennen kesää. Tulevaisuudessa uusi esteettömyysdirektiivi (European Accessibility Act 2019) tulee vaikuttamaan niin avointen oppimateriaalien kuin avointen oppimisympäristöjen saavutettavuuteen nykyistä enemmän, joten jo tässä vaiheessa voidaan tarkastella eri laitteiden ja ohjelmistojen esteetöntä käyttöä osana avointen oppimateriaalien saavutettavuuden kehittämistä.   

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Vastuullinen arviointi ja meritoituminen ovat osa Euroopan komission avoimen tieteen ohjelmaa, ja kuuluvat siten myös kansallisen avoimen tieteen koordinaation piiriin. Yhteiskunnalliset muutokset ja digitaalinen kehitys luovat painetta myös opetuksen ja oppimateriaalien avaamiselle. Avoimuutta ei voida kuitenkaan saavuttaa ilman sen eteen tehdyn työn arvostusta ja mahdollistamista. Tämä puolestaan vaatii opetukseen ja oppimateriaalien tuottamiseen osallistuvien arviointiin, kannustimiin sekä meritoitumiseen liittyviä vastuullisia käytäntöjä.

Avoimen oppimisen merkittävimpiä edistäjiä ovat opettajat, mutta työtä avoimen oppimisen hyväksi tekevät myös monet muut tahot. Oppimisen avoimuuden edistäminen vaatii aikaa ja osaamista. On tärkeää, että meillä on kansallisella tasolla tarjota organisaatioille suositus, joka sisältää oppimisen avoimuuden edistämisen meritoitumiskriteerit ja ohjeet, joita voidaan hyödyntää, kun esimerkiksi opettajaa arvioidaan rekrytoinneissa, urapolulla edettäessä, palkkausta määritettäessä, rahoitushauissa tai palkintoja myönnettäessä.

Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmä päättikin toukokuussa 2020 perustaa työryhmän, jota pyydettiin luomaan suositus avoimesta oppimisesta ja oppimateriaaleista meritoitumiselle. Meritoitumis-työryhmä aloitti toimintansa elokuussa 2020 ja päätyi jo alkuvaiheessa lähestymään tehtävää kahdesta näkökulmasta, joiden perusteella 1) opettaja voi tarkistaa sen, miten hänen on hyvä tuoda esiin ansionsa oppimisen avoimuudessa, ja 2) meritoija (esim. esimies tai organisaatio) voi tarkistaa sen, miten tällaiset ansiot tulee huomioida. 

Meritoitumissuositus tukee oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljättä periaatetta, jonka mukaan oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa. Suosituksen tarkoituksena on tuoda esiin myös hyviä käytänteitä, jotka auttavat periaatteen soveltamisessa.

Työryhmän suositus on viimeistelyvaiheessa ja se on tarkoitus saattaa yleisesti kommentoitavaksi myöhemmin keväällä ja julkaista ennen kesää, jonka jälkeen työryhmä lopettaa toimintansa. Maailma kuitenkin muuttuu ja suositusta tullaan päivittämään jatkossa ainakin Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen päivittämisen yhteydessä. Tuolloin kuitenkin uuden työryhmän voimin.

Avoimen oppimisen laatukriteerit

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen periaate yksi nostaa esiin avoimiin oppimateriaalien liittyvän laadun arvioinnin näkökulman. Jotta periaatteen mukainen luotettavuuden ja muiden laadullisten osatekijöiden arviointi olisi avoimen oppimisen kohdalla helpompaa, perustettiin avoimen oppimisen laatukriteereitä selvittämään työryhmä. Työnsä aluksi laatukriteerit-ryhmä rajasi ensimmäisen selvitysvaiheen koskemaan vain avoimia oppimateriaaleja ja avoimien oppimis- ja opetuskäytänteiden laatukriteereitä pohditaan tämän työn valmistuttua. Hyvin nopeasti työryhmässä päästiin myös yhteisymmärrykseen siitä, että muista työryhmistä poiketen, lähdetään suosituksen tai oppaan sijaan tekemään tarkistuslistatyyppistä toteutusta, joka toimisi hyvänä arkityön työkaluna sekä avoimia oppimateriaaleja tehtäessä että niitä käytettäessä.

Aluksi tehtiin selvitystyötä, millaisia erilaisia laatukriteeristöjä oppimateriaalien laadun varmistamiseksi on jo olemassa. Tarkastelimme sekä kotimaisia (mm. eAMK-hankeen verkkototeutusten laatukriteerit ja Opetushallituksen Laatua e-oppimateriaaleihin -  E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa) että ulkomaisia oppimateriaaleihin liittyviä laatukriteeristöjä. Oman kehitystyömme pohjaksi valittiin The TIPS Quality Assurance Framework for Creating Open Educational Resources: Validation, joka on suomentamisen jälkeen muokkautunut sekä työryhmässä että Avoimen tieteen syyspäivien työpajassa eteenpäin.

Avoimien oppimateriaalien laatukriteeristössä pidetään tärkeänä, että se ohjeistaa nimenomaan siinä, kuinka varmistetaan oppimateriaalien laadukkuus avoimuuden näkökulmasta. Ei siis olla laatimassa yleistä oppimateriaalien laatukriteeristöä, koska niitä on jo valmiiksi olemassa. Tämän lisäksi työryhmä on käynyt vuoropuhelua Oppimateriaalien saavutettavuus -työryhmän kanssa, jotta vältämme mahdolliset päällekkäisyydet. Ajatus on ennemmin viitata toiseen ohjeistukseen tai suositukseen silloin, kun se on järkevää. Tällä hetkellä laatukriteeristössä on neljä pääkriteeriä, joiden alta löytyy tarkemmat alakriteerit, eli se tarkistuslista. Lisäksi laatukriteereihin liittyy omat ohjeistukset siihen, mitkä kriteerit olisi hyvä huomioida sekä avoimen oppimateriaalin käyttäjän että niiden tekijän näkökulmista. 

Avoimien oppimateriaalien laatukriteeristön on hyvässä vaiheessa ja se saadaan vielä kevään 2021 aikana laitettua avoimelle kommentoinnille. Saadun palautteen perusteella laatukriteeristöä vielä tarvittaessa muokataan paremmin käyttäjiä palvelevaksi työkaluksi, jonka jälkeen sen julkaistaan viimeistään syksyllä 2021. Tämän jälkeen ryhmä aloittaa avoimen oppimisen ja oppimiskäytänteiden laatukriteerien pohtimisen. Laadussa riittää siis työtä ja tähän työhön saa kernaasti liittyä mukaan.

Viestintä ja opastus

Suositusten ja ohjeistuksien lisäksi asiantuntijaryhmässä edistetään myös yleistä tietoisuutta avoimesta oppimisesta ja oppimateriaaleista. Viestintään ja opastukseen keskittyvä työryhmä on luomassa uusia kansallisia avoimen oppimisen palkintoja, joita jaetaan vuosittain avointa oppimista edistäneille henkilöille sekä laadukkaille avoimille oppimateriaaleille ja avoimille oppimis- ja opetuskäytännöille. Kansallisen palkinnon lisäksi ryhmä nostaa myös esiin ehdokkaita kansainvälisten avoimen oppimisen palkintojen saajiksi. Kansainvälistä näkyvyyttä tavoitellaan myös suomalaisesta avoimesta oppimisesta kertovalla esitteellä.

Ryhmä on myös järjestämässä 14.4. opettajille, avoimien oppimateriaalien tekijöille ja tukipalveluille suunnattua avoimen oppimisen verkkotapahtumaa. Tilaisuuden tarkoituksena on pohtia, miten kansalliset suositukset ja ohjeistukset voivat auttaa opetustyössä ja avointen oppimateriaalien tekemisessä. Lisäksi tapahtumassa pureudutaan etäopetuksen hyviin käytäntöihin sekä avointen oppimateriaalien ja niitä tarjoavien palveluiden hyödyntämiseen etäopetuksessa. Tapahtuman päivittyvä ohjelma sekä 7.4. saakka avoinna oleva ilmoittautuminen löytyy tämän linkin takaa.

Avointen oppimateriaalien oppaan etusivu.

Avointen oppimateriaalien LibGuide-opas

Korkeakoulukirjastot ovat kansainvälisessä erityisesti pohjois-amerikkalaisessa viitekehyksessä ottaneet johtavaa roolia avoimen oppimisen edistäjinä yliopisto- ja korkeakoulusektorilla. Avoimet oppimateriaalit ja niiden monipuolinen edistäminen sopivat luontevasti yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tehtäväkenttään. 

Kirjastot jakavat ympäri maailmaa aineistojaan ja ohjausosaamistaan LibGuides-alustalle laadittujen oppaiden muodossa. Avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä heräsi ajatus avointen oppimateriaalien LibGuide-oppaan laatimisesta. Opasta lähdettiin toteuttamaan Laurean LibGuide-alustalle ajatuksena, että opas on sieltä kopioitavissa halukkaiden yliopistojen ja  korkeakoulujen omille LibGuide-alustoille. 

Oppaan sisällössä haluttiin nostaa esille avoimen tieteen koordinaatiossa tapahtuvaa avoimen oppimisen edistystyötä ja avointen oppimateriaalien kirjastoa. Oppaassa on esitelty avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä tehtyä työtä:

  • Avoimeen oppimiseen liittyviä käsitteenmäärittelyjä
  • Avoimeen oppimiseen liittyviä linjauksia ja suosituksia

Oppaassa haluttiin nostaa esille avoimen oppimisen kansainvälistä viitekehystä ja kansainvälisiä hakupaikkoja avointen oppimateraalien paikantamiseksi. Oppaassa on oma osionsa avointen oppimateriaalien käytön ohjeistukselle. Creative Commons -lisenssit ovat keskeinen työkalu oppimateriaalien avaamisessa. Avointen oppimateriaalien oppaassa tarjotaan ohjausta Creative Commons -lisenssien ja Creative Commons -lisensoitujen materiaalien käytöstä.

Opas käytettiin laajalla avoimella kommenttikierroksella ennen sen lopullista viimeistelyä. Opasta jaettiin kommentointikierrosvaiheessa ammattikorkeakoulukirjastoille, yliopistokirjastoille ja TSV:n toimesta laajalle yleisölle. Kommentointi oli avointa ja opas keräsi varsin runsaasti kommentteja. Kommentit otettiin huomioon oppaan viimeistelyvaiheessa.

Avointen oppimateriaalien -opas on julkaistu ja se kaikkien hyödynnettävissä. Opas on lisensoitu CC BY-SA 4.0 -lisenssillä ja se tullaan liittämään avoimena oppimateriaalina Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Opasta kehitetään ja täydennetään jatkuvasti Laurean LibGuide-alustalla, esimerkiksi kaikki oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjausta täydentävät suositukset tullaan viemään oppaaseen niiden julkaisemisen jälkeen, lisäksi tarkoituksena on seurata aktiivisesti avoimen oppimisen kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja täydentää opasta sen mukaisesti.

Kirjoittajat: 

Aino Helariutta, tietoasiantuntija, Laurea, Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Ilmari Jauhiainen, asiantuntija, TSV, avoimen tieteen koordinaatio, Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän sihteeri

Terhi Kaipainen, tietoasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Avoimen oppimisen laatukriteerit -työryhmän vetäjä

Miki Kallio, Tiedepoliittinen erityisasiantuntija, Oulun yliopisto, Avoimesta oppimisesta meritoituminen -työryhmän vetäjä

Anne Kärki, tutkija, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työryhmän vetäjä

Anna Lindfors, projektipäällikkö, CSC, Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi), Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja palvelut-työryhmän vetäjä

Kirjoittajat

Aino Helariutta

tietoasiantuntija

Laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Ilmari Jauhiainen

asiantuntija

Tieteelisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen koordinaatio

Kirjoittajan muut artikkelit

Terhi Kaipainen

Tietoasiantuntija

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Miki Kallio

Tiedepoliittinen erityisasiantuntija

Oulun yliopisto

Kirjoittajan muut artikkelit

Anne Kärki

tutkija ja yliopettaja

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Anna Lindfors

projektipäällikkö

CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti