Pidä luova tauko!

12.03.2023

Kuva: Julla Laurila.

Vuoden 2022 KirjastoMoven kilpailuteema oli ”Pidä luova tauko – tee luova teko”, mutta mitä luovuus oikeastaan on? Entä miten luovan tauon pitäminen ja oman luovuutensa kehittäminen hyödyttää meitä kaikkia?

KirjastoMoven vuonna 2021 voitti Metropolian kirjasto vanhusten postikorttikampanjallaan. Voittaja sai tehtäväksi järjestää vuoden 2022 kisan, ja koska kaksi kolmasosaa työryhmästämme oli Arabian luovien alojen kampukselta, kilpailuteemaksi valikoitui ”Pidä luova tauko – tee luova teko”. Teema oli tarkoitettu tulkittavaksi osallistuvissa kirjastoissa melko väljästi vapaasti, koska luovuutta ei sovi liikaa kahlita, jos sen haluaa kukoistavan.

Mutta mitä luovuus oikeastaan edes on? Kielitoimiston sanakirjan mukaan luovuus tarkoittaa luomiskykyä luoda-verbin merkityksessä tuottaa, saada aikaan, keksiä jotakin uutta tieteellisen tai taiteellisen toiminnan avulla. Kuulostaa äkkiseltään kovin ylevältä, mutta tarkastellaanpa aihetta hieman lähemmin.

Osaamme varmasti kaikki luetella esimerkkejä luovuudesta. Kirjailija kirjoittaa romaanin, taiteilija maalaa taulun, säveltäjä kuulee päässään upean sinfonian. Tieteentekijä keksii uraauurtavan teorian, väsymätön propellihattukeksijä rakentaa ikiliikkujan. Ehkä ainakin melkein toimivan sellaisen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on listannut, että Suomessa luoviin aloihin kuuluvat animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja tv-tuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala (Hari 2021: 286). Luovia ja luovuutta vaativia aloja ehdottomasti jokainen, ja liki kaikkia näistä voi laajassa ammattikorkeakouluverkostossamme opiskellakin, mutta ei luovuutta voi toki millään muotoa vain niihin rajoittaa. Se on ihmisen sisäinen ominaisuus.

Onko luovuus älykkyyttä, älykkyys luovuutta vai sekä että?

Luovuuteen liitetään usein sellaisia käsitteitä kuin innovointi, oivallus, älykkyys, mielikuvitus ja sopeutumiskyky, jotka kaikki ovatkin enemmän tai vähemmän osa kaikkea luovaa tekemistä, mutta joihin luovuutta ei kuitenkaan voi typistää (Peltola 2022: 350). Toisaalta älykkyyden ja luovuuden välinen yhteys on myös varsin epämääräinen ja hankalasti arvioitavissa, älykkyyttä kun mitataan tyypillisesti loogisella ajattelulla, ei luovalla mielikuvituksella (Uusikylä 2012: 19).

Moni niin sanottu luova nero on ja on ollut kiistatta myös huomattavan älykäs, mutta minkäänlaiset poikkeukselliset älynlahjat eivät ole mikään vaatimus luovuudelle ja luovuutensa kehittämiselle. Luovuus ja älykkyys kyllä tukevat toinen toisiaan molempiin suuntiin, eikä merkittävää tiedettäkään voi syntyä vailla luovuutta. (Mather 2021:113.) Eräänä luovuuden määritelmänä voidaan myös pitää kykyä yhdistellä jo olemassa olevia asioita uudella tavalla, kaiken ei suinkaan tarvitse ilmestyä tyhjästä (P. Isorättyä).

Okei, luovuus on siis kyky synnyttää ajatuksia, teoksia tai tuotteita, jotka ovat jollain tapaa uraauurtavia, yllättäviä ja sen myötä arvokkaita (Boden 2010: 30), mutta kuten George Mather huomioi, tämä tekee koko määrittelystä varsin subjektiivisen (Mather 2021: 115). Ehkä pienen ihmisen näkökulmasta olisikin parempi unohtaa kaikki ulkoiset lokeroinnit ja keskittyä sisäisiin tuntemuksiinsa, jotta saa oman luovuutensa vapautettua.

Legendaarinen brittikoomikko, Monty Python -ryhmästä tunnettu John Cleese luetteli aikanaan viisi vaatimusta siihen, että ihminen voisi olla luova. Hänen mukaansa luovuuteen tarvitaan seuraavia asioita:

  1. Riittävästi tilaa eli tarpeeksi rauhallinen paikka erillään arkiympäristöstä
  2. Aikaa
  3. Lisää aikaa
  4. Itsevarmuutta, joka johtaa pelottomuuteen
  5. 22-tuumainen (noin 56 cm) vyötärö.

Niin hauska ja kokenut – sekä eittämättä myös luova – heppu kuin John onkin, voimme jättää enemmän tai vähemmän kaikki kohdat omaan viihdearvoonsa. Todellisuudessa luovuus ei nimittäin vaadi juuri muuta kuin oikean asenteen, ja sitä voi myös opetella.

On Cleese sittemmin jakanut ihan hyödyllisiäkin vinkkejä oman luovuutensa ruokkimiseen: jätä ratkaisua kaipaavat asiat muhimaan alitajuntaan vanhalla kunnon ”nuku yön yli” -taktiikalla (Cleese 1991: 15), lainaa suuren Shakespearen tavoin tarvittaessa ideoita häpeilemättä muilta (Cleese 1991: 74–75) ja ennen kaikkea pyri ylläpitämään meille aikuisille usein niin vaikeaa leikkisyyttä ja lapsenmielisyyttä, joiden nimiin moni muukin luovuutta tutkinut vannoo (esim. Cleese, 40–42 & Pölönen, 44).

Tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen toteaa kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys seuraavasti:

”Se yhdistää da Vinciä, Shakespearea, Einsteinia ja Picassoa. Se on taito, jota peräänkuulutetaan tänä päivänä kenties enemmän kuin mitään muuta. Ja se on meillä kaikilla, nimittäin luovuus. Jos ihminen on utelias ja uskaltaa kokeilla, hän voi myös toteuttaa itseään ja olla luova. Se on yksi ihmisluonnon perimmäisistä tarpeista. Luovuudessa on kyse leikistä, uteliaisuudesta, mielikuvituksesta ja hauskanpidosta. Ihminen on luovimmillaan, kun hänellä on hauskaa. Jokainen meistä on luova, ilmaisemme sen vain eri tavoin.” (Pölönen 2019: 43.)

On tosin myös väitetty, että ikävystyneisyys on luovuuden alku ja ajatukset on päästettävä harhailemaan tylsistyneinä, jotta voisi syntyä jotain uutta (Hakala 2018: 93–94).

Nämä näkemykset yhtäältä aktiivisesta hauskanpidosta ja toisaalta tylsistyneestä ”luovuttamisesta” vaikuttavat ehkä keskenään ristiriitaisilta, mutta molempia voidaan nähdä yhdistävän halu ja kyky hetkeksi niin sanotusti irrottautua ja heittäytyä. Jos ihminen on joka hetki kytkeytyneenä ja virittäytyneenä johonkin, oli kyse sitten työ- tai vapaa-ajasta, sosiaalisesta mediasta tai muista tauottoman informaation verkostoista, ei tilaa minkäänlaiselle luovuudelle enää yksinkertaisesti oikein jää. Luovan tauon pitäminen on siten varsin hyödyllinen harjoite meille kaikille niin työtehon säilymisen kuin oman henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Luova tauko

Jos ja kun vain tulee sopiva hetki (ja jos ei tule, luo sellainen), sammuta vähäksi aikaa puhelin, sulje sähköposti ja päästä luovat ajatuksesi harhailemaan. Tartu vanhanaikaisesti kynään ja paperiin. Liike ja käsien käyttö ovat tärkeitä, kynän käyttö aktivoi aivopuoliskosi ja tekee ajatuksesi näkyviksi. (Launonen 2014: 171.)

Ala raapustaa. Älä aseta itsellesi rajoja tai vaatimuksia, vaan anna assosiaatioiden syntyä vapaasti. Improvisoi. Muista se leikkimieli! Mahdolliset virheet ovat olennainen osa prosessia. Luova mieli on samaan aikaan analyyttinen ja intuitiivinen, niin mahdottomalta kuin se ehkä kuulostaakin. (Pölönen 2019: 45.)

Tiedä millainen ennennäkemätön arkkitehtuuriluonnos tai suuren sukupolviromaanin aloituslause paperillesi syntyykään – ja vaikkei syntyisikään, aivoillesi tekee joka tapauksessa hyvää hiukan tuulettua.

Inspiraatiota luovalle tauolleen voi hakea ihan vain ympärilleen katselemalla, mikä taas vuorostaan edesauttaa silmienkin terveyttä, kun tarkentaa välillä katsettaan työkoneen ruutua kauemmas. 20–20–20-muistisääntö on helppo: 20 minuutin välein katso vähintään 20 sekunnin ajan vähintään 20 metrin päähän. Ties mitä jännää siellä näkyy, mutta ainakin silmiesi kuormitus kevenee. Ihmisen evoluutio ei nimittäin ole koskaan oikein ehtinyt mukaan yhteiskunnan tekniseen kehitykseen, vaan kehomme on edelleen viritetty savannin taivaanrantaan tähystelyyn, josko sieltä vaikkapa lähestyisi seuraava ateria – tai sitten joku, joka pitää meitä ateriana. 

Inspiraatio sinänsä on antiikin ajoista lähtien tunnettu käsite, sen tulkinta vain on aikojen saatossa muuttunut jumalallisesta väliintulosta tai myyttisten muusien aikaansaannoksesta (tiesittekö muuten, että sanan museo kantasana on muusa?) ihmisen sisäsyntyiseksi, ilman ulkoista lähdettä muodostuvaksi luomistarpeeksi. (Korolainen 2022: 38.)

Toimittaja-kirjailija Matti Röngän mukaan ”luovuuden lennolle täytyy ihan itse ilmoittautua”, koska kukaan ei tule kotoa hakemaan. Varmasti jollekulle onnekkaalle on juuri se ratkaiseva ja käänteentekevä luova idea joskus iskenyt kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta sekin täytyy olla valmis ottamaan juuri sillä hetkellä vastaan, kun jossain jonkun taikasauva ehkä heilahtaa: Abrakadabra! Tai muinaiseksi arameaksi siis אברא כדברא, avra kedabra eli ”luon sanoillani”. En ehkä kokonaista maailmaa, mutta kenties edes hiukan jotain uutta.

Käyttäkää omaa luovuuttanne nyt kun vielä ennätätte, ennen kuin pelätty TEKOÄLY oppii riistämään meiltä senkin nautinnon! No, leikki leikkinä. Ehkä uskallamme toistaiseksi luottaa siihen oletukseen, että tekoälyn jatkuva kehittyminen ennemminkin vain kasvattaa aidon ihmismielen luovuuden arvostusta. (Bergman 2022: 15). Se on ainakin varmaa, että algoritmien ja robotiikan säälimättömän matematiikan vallatessa yhä suuremman osan maailmastamme ja ärsyketarjonnastamme meistä jokaisen luovuutta tarvitaan lisääntyvässä määrin puhtaan logiikan rinnalle. Ihminen ei ole pelkkä koneiston ratas, eikä sellaiseksi taivu.

Tulevaisuus on täynnä valtavia, globaaleja haasteita ilmastonmuutokseen, kansainväliseen politiikkaan, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen liittyen, ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan myös luovuutta (Pölönen 2019: 45.) Siispä Let’s keep our creative juices flowing, kuten englanniksi on tapana muotoilla. Mitäköhän se olisi suomeksi? Pidetään runosuonemme kolesterolivapaina?

Luova ihminen on onnellinen, ja toisaalta ihminen on luovimmillaan silloin, kun hänellä on hauskaa. Kannattaa siis aloittaa luovuutensa harjoittaminen saman tien!

KirjastoMove liikuttaa

KirjastoMoveen osallistui tällä kertaa kuusi toinen toistaan luovempaa AMK-kirjastoa (Arcada, Karelia, Metropolia, Savonia, SeAMK ja XAMK), joiden aikaansaannosten raportit löytyvät täältä AMK-kirjastojen Facebook-sivulta.

Voittajaksi äänestettiin lopulta SeAMK oivallisesti osallistavalla ja riemukkaasti raportoidulla ”Kiralle kaulahuivi”-projektillaan. Kiralle on lähetetty kruunu ja SeAMKille pokaali, onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille osanotosta!

Jäämme odottelemaan vuoden 2023 kilpailun teemaa, josta SeAMK pääsee vuorostaan päättämään. Luovuus on usein tuntunutkin kukkivan jo tulevaa kilpailua suunnitellessa, kun on haettu jonkinlaista uutta twistiä tai tulokulmaa perinteiseen formaattiin. Vuonna 2012 Centrian haasteesta alkunsa saanut KirjastoMove oli alun perin nimensä mukaisesti liikunnallinen kisa, mutta viime vuosina on selvästi pyritty laventamaan AMK-kirjastolaisten liikuttamisen käsitettä. Mitäköhän osia meistä tänä vuonna verrytelläänkään?

Lähteet

  • Bergman, M. (2022). Tekoäly ja luova tieteellinen kirjoittaminen, Media & Viestintä, 45(4), i-iii. https://doi.org/10.23983/mv.125622 [viitattu 05.01.2023]
  • Boden, Margaret A., 2010. Creativity and art: three roads to surprise. Oxford University Press.
  • Cleese, J. (1991). Creativity in management. Puhe Video Arts -tapahtumassa. [viitattu 24.01.2023]
  • Cleese, J. (2020). Creativity – a short and cheerful guide. Hutchinson.
  • Hakala, J.T. (2018). Tylsyyden ylistys. Alma Talent.
  • Hari, R. (2021). Taide, neurotiede ja luovuus – mitä voimme oppia toisiltamme? Teoksessa Carlson, S. & Hari, R. (toim.) Aivoaakkoset. Aalto-yliopisto.
  • Havaste, P. & Savin, H. & Rönkä, M. & Isorättyä, T. & Isorättyä, P. 15.01.2023. Luovan idean alku. Paneelikeskustelu, Tieteen päivät.
  • Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi [viitattu 05.01.2023]
  • Korolainen, H-K. (2022). The making of inspiration: from Monet to Warhol and beyond. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.
  • Launonen, K. (2014). Luovuus lähtee käsistä. Gummerus.
  • Mather, George, 2021. The psychology of art. Routledge.
  • Peltola, H-R. (2022). Musiikki ja luovuus. Teoksessa Louhivuori, J., Saarikallio, S. & Toiviainen, P. (toim.) Musiikkipsykologia. Eino Roiha -säätiö.
  • Pölönen, P. (2019). Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
  • Uusikylä, K.(2012). Luovuus kuuluu kaikille. PS-kustannus.
  • Wikipedia (2022). Abrakadabra (taikasana). https://fi.wikipedia.org/wiki/Abrakadabra_(taikasana)[viitattu 24.01.2023]

Kirjoittajat

Jani Bohm

tietopalveluneuvoja

Metropolia

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti