Pidetään AMK-kirjastopäivät hengissä

19.02.2018

Loppuvuodesta 2017 ilmestyi kaksi mielenkiintoista opinnäytetyötä, jotka kumpikin käsittelee omasta näkökulmastaan ammattikorkeakoulukirjastopäivien merkitystä ammattikorkeakouluissa työskenteleville kirjastolaisille. Auli Rossin kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopintoissa syntynyt opinnäytetyö ”Ketterä, uudistuva ja ajan tasalla oleva”: Ammattikorkeakoulukirjastolaisen ammatti-identiteetti ja AMK-kirjastopäivät käsittelee amk-kirjastopäivien merkitystä ammatti-identiteetille ja Katja Pihkasalon kulttuurintuottajan opintoissa syntynyt opinnäytetyö Ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisöllisyyteen vaikuttaminen: case Ammattikorkeakoulukirjastopäivät päivien merkitystä amk-kirjastojen yhteisöllisyydelle. Pääpointiksi keskustelusta jäi haastattelijan mieleen: Pidetään amk-kirjastopäivät hengissä.


Haastattelin Aulia ja Katjaa opinnäytetöiden teemoista, ja aloitin kysymällä heiltä, minkä asian he itse näkevät töissään keskeisenä. Kummassakin opinnäytetyössä nousi vahvasti esiin se, kuinka tärkeitä tapahtumia amk-kirjastopäivät ovat amk-kirjastolaisille. Kun kysyin muiden kirjastopäivien suhteesta amk-kirjastopäiviin, Katja totesi, että nämä ovat meidän oman heimon juttu, joka on suunnattu ja suunniteltu juuri amk-kirjastolaisen tarpeisiin. Muut kirjastopäivät eivät luo samalla tavalla yhteisöllisyyttä.

Kysyessäni opinnäytetyön tekijöiltä, miten heidän omat teemansa, yhteisöllisyys ja ammatti-identiteetti, näkyvät amk-kirjastopäivien kontekstissa, ja kuinka ne vahvistavat päiviä, oli vastaukset melko lailla samanlaisia. Katjan mukaan amk-kirjastopäivien yhteisöllisyys syntyy ihmisistä, vuorovaikutuksesta ja yhdessä tekemisestä. Päivien jälkeen on esim. helpompi pyytää apua arkeen toisessa amk:ssa työskentelevältä kollegalta, kun on tavattu amk-kirjastopäivillä.

Aulin työssä vastaajat kertoivat, että amk-kirjastopäivät vahvistavat ammatillista identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta sen kautta, että päivillä puhutaan tärkeistä ajankohtaisista asioista, siellä voi vaihtaa tietoa ja kokemuksia sekä verkostoitua ja päiviltä saa myös kollegoiden tukea ja mahdollisuuden oppia yhdessä. Kummassakin opinnäytetyössä oli tausta-aineistoja kirjastonjohtajille suunnattu kysely. Aulin aineistoon kuului myös kahden amk-kirjaston kirjastonhoitajille ja informaatikoille tehdyt kysely ja haastattelut ja Katjan aineistoon Jyväskylän amk-kirjastopäivien 2016 osallistujapalaute.

Pohdimme haastateltavien kanssa myös sitä, kuinka amk-kirjastolaisilla on hyvin erilaisia substanssiosaamisia, ja amk-kirjastoon on tultu hyvin monia eri polkuja pitkin. Siitä huolimatta (vai siitä syystä) amk-kirjastolaiset ovat toisiaan tukeva yhteisö, jonka sisällä osaamista jaetaan luultavasti helpommin kuin ammattikorkeakoulujen kesken muuten. Auli totesi myös, että amk-kirjastojen alkuvaiheessa tiedonjakaminen ja yhdessä kehittely on ollut yksi tärkeä tekijä siinä, että amk-kirjastot ovat pysyneet ajan tasalla. Taustalla kaikilla amk-kirjastolaisilla tuntuu olevan myös yleiset kirjastoarvot, jotka ohjaavat mm. asiakaspalvelua. 

Amk-kirjastopäivillä on hyvä olla aikaa myös kohdata toisia amk-kirjastolaisia.

 Nyt amk-kirjastokentällä on kuitenkin käynnissä kuhinaa, kun osa amk-kirjastoista on liittynyt tai liittymässä osaksi isompaa kokonaisuutta yliopistokirjastojen kanssa. Onko amk-kirjastolaisten yhteisöllisyys rakoilemassa? Haastateltavien kanssa pohdimme myös tätä tematiikkaa. Tähän saakka amk-kirjastot ovat olleet Aulin otsikon mukaan hyvinkin ketteriä, uudistuvia ja ajan tasalla olevia ja tämä on pitkälti ollut seurausta amk-kirjastokentän vahvasta yhteistyöstä. Onko vielä näin? Uudistuuko amk-kirjasto edelleen ketterästi toimintaympäristön muuttuessa?

 Katja esitti hyvän kysymyksen siitä, mikä on se amk-kirjastojen oma juttu? Yliopistokirjastot ovat hieman vahvemmin avoimen tieteen tiellä ja yleiset kirjastot hallitsevat tapahtumat paremmin. Kuinka saamme jatkossakin pidettyä amk-kirjastot kirjastokartalla ja kuinka teemme sen yhdessä? AMKIT-konsortion strategiassa otetaan myös kantaa tähän aiheeseen ja myös siellä nousee arvoina esiin samat asiat kuin Aulin ja Katjan opinnäytetöissä eli yhteisöllisyys, luottamus, osaamisen jakaminen ja luovuus. Amk-kirjastopäivät ovat yksi foorumi vahvistaa kaikkia näitä, yhdessä.

Amk-kirjastopäivien tulevaisuus ja vinkkejä seuraaville päiville

Auli ja Katja olivat kumpikin mukana järjestämässä viimeisimpiä amk-kirjastopäiviä Jyväskylässä kesäkuussa 2016. Päivät järjestettiin tällöin Humakin ja Jamkin yhteistyönä. Kumpikin haastateltava pitää yhdessä tekemisen mallia hyvänä, koska näin voidaan suureksi voimanponnistukseksi koettujen kirjastopäivien järjestelyjä jakaa. Useamman eri amk-kirjaston yhteistyö tuo mukanaan myös verkostoitumista, joka osaltaan luo sekä yhteisöllisyyttä että varmasti antaa jotain myös omalle ammatilliselle toimijuudelle. 

Yhdessä hyvä tulee! Jyväskylän amk-kirjastopäivien suunnitteluryhmä

Vaikka amk-kirjastopäiviä pidetään hyvin tärkeinä, on niille silti hankalaa löytää järjestäjää ja vuoden 2018 päivät jäävät pitämättä. Onko niin, että päivien järjestäminen koetaan kentällä liian suurena voimanponnistuksena? – pohti Katja ääneen.

Seuraavat amk-kirjastopäivät onkin tarkoitus tehdä uudella konseptilla siten, että suunnitteluryhmä koostuu eri amk-kirjastojen edustajista. Katja onkin jo ilmoittautunut mukaan suunnitteluryhmään, ja hänen AMKIT-konsortion tilaamasta opinnäytetyöstään saa myös käytännön apua päivien suunnittelua varten. Kulttuurintuottajaksi valmistuva Katja huomio tässä kohden kuitenkin myös sen, että pelkkä suunnittelu ei riitä vaan tapahtumalla pitää olla toteuttaja.

Tärkeäksi asiaksi amk-kirjastopäiville osallistumisessa nähdään kummassakin työssä myös johdon antama tuki osallistumiselle. Aiemmin päiville pääsi mukaan jopa koko kirjasto, mutta nykyään pienenevät resurssit ovat vaikuttaneet osallistujamäärään ja kirjastoista pääsee päiville yleensä vain muutama osallistuja. Opinnäytetöissä ja niitä varten analysoiduissa Jyväskylän amk-kirjastopäivien palautteissa tuli päivien suunnitteluun monia hyödynnettäviä ajatuksia. Alla muutamia poimintoja kummastakin työstä.

  • päivien teemojen tulee olla ajankohtaisia, ajassa kiinni
  • tapahtumasuunnittelupohja kannattaa tehdä huolella, ja sille tulee valita toteuttajataho
  • osallistujia on hyvä osallistaa tapahtumaan kaikissa sen vaiheissa: suunnittelussa, itse tapahtumassa ja tapahtuman jälkeen
  • toivottiin enemmän erilaisia työpajoja, lyhyempiä asiantuntijaluentoja, rinnakkaisohjelmaa ja myös ulkomaisia ajankohtaisia luennoitsijoita
  • päivillä on hyvin tärkeää se, että jää aikaa kohdata muita amk-kirjastolaisia, ohjelma ei siis saa olla liian tiivis
  • päiviltä pitäisi saada jotain konkreettista kotiin vietävää omaan työhön
  • mahdollisuus osallistua myös verkon yli

Keskustelun lopuksi nousi esiin idea, voisimmeko Kreodissa seurata tulevien päivien suunnittelua ja osallistaa amk-kirjastolaisia näin mukaan päivien suunnitteluun. Tehdään amk-kirjastopäivät yhdessä omalle heimolle!

 

Pihkasalo, Katja. 2017. Ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisöllisyyteen vaikuttaminen: case Ammattikorkeakoulukirjastopäivät. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417986

Rossi, Auli. 2017. ”Ketterä, uudistuva ja ajan tasalla oleva”: ammattikorkeakoulukirjastolaisen ammatti-identiteetti ja AMK-kirjastopäivät. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419682

 

Kirjoittaja:

Terhi Kaipainen, informaatikko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kommentit

Jätä kommentti