Sirkku Blinnikka AMKIT-konsortion vuosikymmenestä ja tulevaisuuden haasteista

1. Olet ollut pitkään vastuunkantajana AMKIT-konsortiossa, ensin varapuheenjohtajana ja myöhemmin puheenjohtajana. Koitko tehtävän mielekkäänä?

Yhteistyön edistäminen ja vahvistaminen on tarkoituksenmukaista ja  mielekästä, sillä 1+1 = on monin kerroin enemmän kuin matemaattinen summa! AMKIT-konsortion ja sen edeltävä toiminta on ollut haasteellista ja palkitsevaa opiskelijoidemme parhaaksi! Haluan aina pitää mielessäni ammattikorkeakoulujen  tärkeimmän asiakkaan eli opiskelijan.

2. Olet ollut mukana toiminnassa alusta asti. Kerron vähän siitä, millaista alku oli ja minkälaisia haasteita kohtasitte?

Oma toimintani alkoi amk-kentällä kesällä 1991, kun ensimmäiset ammattikorkeakoulut olivat saaneet kokeiluluvan keväällä. Minut nimettiin silloin Lahden ammattikorkeakouluun kirjasto- ja tietopalvelujen suunnittelijaksi. Jo saman syksynä käynnistyi valtakunnallinen amk-kirjastojen kehittämistyö  sekä opetushallituksessa että opetusministeriössä  silloisen  projektipäällikkö Osmo Lampisen toimesta.  Opetushallituksessa nimettiin  työryhmä, jota johti nykyinen SeAMK:n rehtori Tapio Varmola ja olin yksi työryhmän jäsen. Työryhmässä pohdittiin vähimmäissuosituksia  amk-kirjastoille, kuten  tiloja, informaatikko/opiskelijamäärä (1:500 opiskelijaa!)  jne. Suositukset  putkahtavat  vielä silloin tällöin esille!

1990 –luvun puolivälissä ARENE ry nimesi ensimmäisen kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän: pj. Tapio Varmola, jäseninä mm. Tarja Koskimies, Marja Widenius, Katri Vänttinen ja allekirjoittanut . Työryhmän vahva panostus oli puheenjohtajalla, jonka avustuksella luotiin suorat yhteydet opetusministeriöön , jossa   aluksi Juha Arhinmäki, hänen seuraajansa johtaja Hannu Siren ja korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen olivat tärkeitä  yhteyshenkilöitämme kirjastoasioissa.

Sivistysvaliokunnassa asiantuntijoina 9.10.1998

Sivistysvaliokunnan kokouksessa  9.10.98 olimme EVTEK:n  tietopalvelupäällikkö Iris Tahvaen kanssa asiantuntijoina kuultavana AMK-kirjastopalvelujen rahoituksen tarpeellisuudesta, kun valtion talousarviota valmisteltiin vuodelle 1999. Valiokunnan varapuheenjohtajana oli nykyinen opetusministeri Jukka Gustafsson.

Ote Sivistysvaliokunnan lausunnosta:

”Ammattikorkeakoulujen tietoverkkojen, kirjastojen ja näihin liittyvän yliopistoyhteistyön kehittämisestä

Suomen ammattikorkeakoululaitoksen muodostuminen on merkittävä koulutuspoliittinen uudistus, joka muokkaa paitsi korkeakoululaitosta myös kirjastolaitosta. Ammattikorkeakoulut ovat nopeasti kehittäneet kirjasto- ja informaatiopalvelujaan 1990-luvulla. Ne perustuvat moderneihin ratkaisuihin, joissa oppimiskulttuuria kehitetään tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.

Ammattikorkeakoulujen tärkein asiakasryhmä ovat niiden opiskelijat. Kirjastopalvelujen kehittämisen tavoitteena on opiskelijoiden palveleminen. Kirjastopalvelujen kehityksen ydinajatuksena tulee olla uuden oppimiskulttuurin luominen.

Ammattikorkeakoulut ovat kirjastopalvelujen osalta luoneet uusia yhteyksiä yliopistolaitokseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat kiinteässä yhteistyössä kirjasto- ja tietopalvelujen sekä tietohallinnon toimintojen kehittämisessä. Niille tuleekin kehittää yhteinen perusrakenne, jonka varassa kumpikin korkeakoulutussektori voi kehittää omaa erityisosaamistaan.

Lähivuosien aikana tehdään monia investointeja, joiden yhteinen suunnittelu ja toteutus on tarkoituksenmukaista. Valmisteltavana on

1. Funet-verkon toimintaperiaatteiden uusiminen, verkon toimipisteiden vähentäminen ja ammattikorkeakoulujen toiminta Funetin osana.
2. Yliopistojen yhteisen kirjastojärjestelmän uusiminen ja ammattikorkeakoulujen mahdollinen osallistuminen uudistettavaan kirjastojärjestelmään (Linnea 2).
3. Kansallisen elektronisen kirjaston (FinElib) toteuttaminen.

Sivistysvaliokunta katsoo, että korkeakoulujen tietoverkko- ja kirjastopalvelujen infrastruktuurin rakentaminen tulee hoitaa valtakunnallisesti keskitetyllä rahoituksella ja varoja tulee suunnata myös sisältötuotannon kehittämiseen. Jotta järjestelmästä saadaan kattava ja parhaalla mahdollisella tavalla toimiva, ei päätösvaltaa saa järjestelmää luotaessa liikaa hajauttaa.Samalla tulee ottaa huomioon, että yliopistokirjastojen käyttäjämäärät kasvavat ammattikorkeakouluopiskelijoiden tullessa myös yliopistokirjastojen käyttäjiksi.

Lausunto

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti esittää,

että valtiovarainvaliokunta mietintöään laatiessaan ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

Lähde: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=utppdf&${BASE}=utppdf&${THWIDS}=0.6/1319379126_505756&${TRIPPIFE}=PDF.pdf /luettu 19.10.2011

Yhteisille projekteille rahoitusta

OPM:ssä  Seppo Kiiskinen huolehti amkeille oman rahoitusosuuden  yhteiseen Voyager-projektiin, n. 5,3 milj. EUR! Rahoituksen ehtona oli, että kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa otetaan Voyager- kirjastotietojärjestelmä käyttöön.  Näin syntyi Voyager- projekti ja se aiheutti  AMKIT-konsortion muodostamisen.  Rehtorit päättivät Rooman matkallaan syksyllä 2000 konsortion perustamisesta melko luonnosmaisen sopimuspaperin pohjalta  –  saatiin ”Rooman sopimus ”  AMKIT-konsortiosta. Tammikuussa 2001 oli konsortion perustava yleiskokous.

3.Amkit-konsortion historiassa on toteutettu useampi hanke:  Ensimmäisenä isona hankkeena oli Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöönotto 2002-2004 (koordinaattorina Katri Vänttinen), vuosina 2004 – 2006 konsortio rakensi verkkokirjastopalveluja osana VirtuaaliAMK:ta (koordinaattorina Päivi Hollanti) ja 2008-2009 verkkokirjastoa (koordinaattorina Anna-Kaisa Sjölund).  Minkälaisena näit hankkeet ja niiden merkityksen ammattikorkeakoulukirjastokentälle?

Kaikki nämä kolme hanketta ovat olleet ajassa tärkeitä, mutta yksi on ylitse muiden .  Se on ehdottomasti Voyager-projekti, jota Katri Vänttinen johti määrätietoisen tehokkaasti ja tuloksellisesti. Vieläkin kuulen aina välillä sekä OKM:stä että rehtoreilta maininnan ”hyvästä hankkeesta Voyager”.  Projekti oli haasteellinen, jossa Kati  johti  ”viidessä aallossa”  amkit Voyager-maailmaan. Lisäksi hän huolehti vielä erinomaisesti yhteydenpidon ja kehittämisen silloisen Endeavorin kanssa Chicagoon ja kontaktoi Linnea -2:sta.  Hyvänä apuna olivat joustavasti vaihtuvat alaprojektiryhmät.  Uskomaton projekti, joka pysyi aikataulussa ja rahoituksessa! Elämme yhä Voyager –aikakautta, vaikka  olisi jo aiheellista saada käyttöön teknisesti nykyaikainen järjestelmä palvelemaan asiakkaita!

Verkkokirjasto eli Theseus-hankkeen  tuloksena olemme saaneet yhteisen amkien opinnäytetöiden  ja amk-julkaisujen sähköisen alustan. Onnistumisesta kuuluu erityiskiitos pilottikirjastoille, jotka jaksoivat kehittää palvelua .

Ilman Päivi Hollannin innostuneisuutta ja innovatiivisuutta  VIrtuaaliAMK-hanke olisi jäänyt vajaaksi. Kiitos Päiville!  Tavoitteet projektille olivat suuret, ja uskon niiden tiivistäneen opetuksen ja kirjaston välistä yhteistyötä. Lahden amkissa ainakin Verkko-opetus ja kirjasto toimii  yhteistyössä.

”The aim of the project was

1.       to combine and make visible the electronic services and professional know-how of the polytechnic libraries in order to develop virtual library services

2.       to coordinate the integration of the services and know-how of the polytechnic libraries as a part of the Finnish Virtual Polytechnic and the development of on-line learning.”

4. Kirjastojen tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan tällä hetkellä paljon. Erityisesti rahoitus ja sähköisen aineiston osuus puhuttaa. Mikä on käsityksesi ammattikorkeakoulukirjastojen jatkonäkymistä? Entä mitä ajattelet AMKIT-konsortion tulevaisuudesta?

AMKIT-konsortiolla on tulevaisuutta niin kauan, kun on amkeja J. Voi myös syntyä uusia muodostelmia, kuten on  jo tapahtunut ns. Fuusiokirjastoja. AMKIT-konsortiolla on tehtävä,  kun se muistaa vahvan yhteistyön merkityksen ja innovatiivisuuden unohtamatta opiskelijoiden ikärakennetta, mikä on toinen kuin tämänhetkisen amkit-henkilöstön!. Katse tulevaisuuteen  ja palveluiden kehittämisnäkymien suuntaaminen tulevaisuuteen on nyt ensiarvoista. Myös yhteistyö ARENE ry:n kanssa on aina muistettava, rehtorit ovat voimavara konsortiolle! AMK-kirjastojen on suunnattava toimintaa sähköisiin palveluihin yhä vahvemmin, tässä konsortiolle on haastetta! –KDK ei ole tähän ratkaisu nykymuodossaan.

AMKIT-konsortion on varmistettava rahoituksen ja palvelujen kohdennukset oikein Kansalliskirjaston kanssa. Kansalliskirjasto on palvelun tuottaja nykyisin monella alueella, mutta se ei voi asiakasta kuuntelematta ohjata palvelutarvetta ja siihen kuuluvaa rahoitusta, esim. Elsevier-neuvottelut  kesä 2011.  Konsortion johtoryhmä on velvollinen valvomaan AMKien etua.