Tefko Saracevic – kirjastoalan vaikuttaja

Kirjastoalan vaikuttaja Tefko Saracevic (1930–2024) oli yksi varhaisimmista, jotka pohtivat käyttäjän näkökulmaa tiedonhaussa ja hakujärjestelmissä. Tässä artikkelissa käsitellään Saracevicin elämää ja vaikutusta kirjastoalalla.

Aluksi

Tefko Saracevicin elämää ja toimintaa esiteltiin toukokuussa Dubrovnikissa Lida2025-konferenssissa järjestetyssä In Memoriam -sessiossa. Saracevic oli konferenssin perustajajäseniä ja sen aktiivinen tukija lähes kuolemaansa saakka lokakuussa 2024. 

Tämä artikkeli perustuu Saracevicin kollegoiden ja perheenjäsenten muisteluihin konferenssin sessiossa. Sessiossa puhuivat muun muassa Tatjana Aparac-Jelusic, joka perusti Lida-konferenssin Saracevicin kanssa, Rutgersin yliopiston kollega Nick Belkin sekä Saracevicin tytär Aida Tanaka. Puhujien esittelemiä tietoja on tarkistettu myös julkisista tiedonlähteistä. 

Työleiriltä amerikkalaiseen unelmaan

Tefko Saracevic (1930–2024) syntyi Zagrebissa, joka kuului tuolloin Jugoslavian kuningaskuntaan ja sittemmin Kroatiaan. Saracevicin vanhemmat olivat alun perin Bosniasta. Äiti kuoli nuorena ja Tefko kasvoi sisarensa Aidan ja isän uuden perheen sisar- ja velipuoltensa kanssa. Perhe oli sodan aikana hallinnon epäsuosiossa isän ollessa vangittuna. Myös Tefko oli työleirillä kahden vuoden ajan, kun hän oli vasta 14-vuotias. Saracevic oli aktiivinen luonnossa liikkuja, erityisesti vuorilla patikoiminen ja alppihiihto olivat hänelle mieluisia harrastuksia jo nuorena. Hän tapasi tulevan vaimonsa Blankan myös näissä yhteyksissä. (Tanaka 2025; Legacy Remembers 2024)

Sarecevic opiskeli Zagrebin yliopistossa sähkötekniikkaa ja suoritti kandidaattia vastaavan tutkinnon vuonna 1957. Pian opintojen jälkeen hän pakeni Jugoslaviasta Itävaltaan kävellen Alppien yli reppu selässään. Hän oli Itävallassa pakolaisleirissä, jossa hänen saksan kielen taidostaan oli hyötyä pakolaisten ja viranomaisten välisten asioiden hoitamisessa. Jo tällöin tuli esille hänen halunsa auttaa muita ihmisiä. (Tanaka 2025; Legacy Remembers 2024)

Itävalta alkoi karkottaa pakolaisia maasta, jolloin Saracevic hakeutui Yhdysvaltoihin Ohion Clevelandiin kroatialaisten ja bosnialaisten avustusten turvin vuonna 1959. Ennen lähtöään hän meni Wienissä naimisiin Blankan kanssa, joka palasi vielä takaisin Jugoslaviaan. (Tanaka 2025; Legacy Remembers 2024)

Saracevic toimi Yhdysvalloissa aluksi lentokentällä tiskaajana ja siirtyi myöhemmin sähköasentajaksi Twist Drillin tehtaalle. Reilussa vuodessa hän oli saanut kootuksi rahat Blankan Yhdysvaltain-matkaa varten. Anekdoottina kerrotaan, että hän hankki amerikkalaiseen tapaan Chrysler-auton, jolla hän nouti vaimonsa New Yorkiin saapuneelta laivalta, mikä herätti Blankassa suurta ihmetystä. (Tanaka 2025; Legacy Remembers 2024)

1960-luvulla Saracevicit kouluttautuivat informaatiotieteen alalla maistereiksi Clevelandin Case Western Reserve Universityssä (CWRU). Tefko suoritti informaatiotieteen maisterin tutkinnon vuonna 1962 ja tohtorin tutkinnon vuonna 1970. Väitöskirjassaan (1970a) hän käsitteli ajankohtaista relevanssi-käsitettä. (Aparac-Jelusic 2025; Legacy Remembers 2024).

Tefko jatkoi uraansa tutkijana ja toimi myöhemmin professorina CWRU:ssa. Blanka työskenteli lastenkirjaston hoitajana ja osaston johtajana. Perheeseen kuului lisäksi kaksi lasta Aida ja Alan. (Tanaka 2025; Legacy Remembers 2024)

Vuonna 1985 Tefko sai professorin viran Rutgersin yliopiston viestinnän, informaatio- ja kirjastotieteen koulusta, jota pidettiin Yhdysvaltain johtavana informaatiotieteiden tutkimuksen ja opetuksen keskittymänä. Saracevicit siirtyivät tällöin Clevelandista New Jerseyn osavaltioon. Elämänsä aikana Sarecevic arvosti suuresti Yhdysvaltojen tarjoamia mahdollisuuksia urakehitykseen ja työskentelyyn. (Aparac-Jelusic 2025; Legacy Remembers 2025)

Unescon ja Rockefeller Foundationin lähettiläs

Saracevic oli kansainvälinen verkostoituja. Hän esiintyi mielellään konferensseissa eri puolilla maailmaa ja hänen kerrotaan esiintyneen yli 40 maassa (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024). 

Saracevic toimi 1980- ja 1990-luvuilla Unescon tiedonhallinnan ja informaatiotieteiden kehittämisen kansainvälisenä ja pitkäaikaisena asiantuntijana ja tutkijana. Hän toimi erityisesti lääketieteellisen tiedon saatavuuden edistäjänä kehittyvissä maissa. (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024)

Saracevic toimi pitkään myös Rockefeller-säätiössä 1980- ja 1990-luvuilla. Rahoitettujen hankkeiden tavoitteena oli parantaa tiedon saavutettavuutta ja käyttöä erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Saracevicin tutkimukset ja arvioinnit vaikuttivat siihen, miten tiedonhallintajärjestelmiä suunniteltiin ja otettiin käyttöön kehittyvissä maissa. Hän arvioi järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta huomioiden paikalliset olosuhteet. (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024)

Vaikutus kirjastoalalle

Tefko Saracevicin informaatioalan julkaisutoiminta käsitti yli viisi vuosikymmentä. Hän käsitteli muun muassa relevanssin teoriaa, tiedonhakua ja käyttäytymistutkimusta, tiedon arvon ja vaikuttavuuden tutkimusta, digitaalisten kirjastojen arviointia sekä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta tiedonhakutilanteissa. Hän kirjoitti yli 150 tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu yli 16 000 kertaa ja piti luentoja lukuisissa konferensseissa. (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024).

Saracevic sai elämänsä aikana monia huomionosoituksia, muun muassa vaikutuksestaan informaatioalan kehittämiseen, parhaasta konferenssipaperista sekä opettajan työstään ja opiskelijoiden huomioimisesta. Hän toimi alan keskeisen järjestön ASIS&T:in presidenttinä (1990-1991) ja Information Processing & Management  -lehden päätoimittajana (1985-2008). (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024).

Saracevic piti itse keskeisenä saavutuksenaan vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa. Hän rakasti luennoida ja ohjata opiskelijoita. (Aparac-Jelusic 2025)

Kirjasto- ja informaatiotieteen määrittelyä ja teoreettisen perustan luomista 

Saracevic toimitti Introduction to Information Science (1970b) -teoksen, joka koostui kehittyvää tieteenalaa pohtivista artikkeleista. Kirja oli varsin laaja käsittäen noin 750 sivua. Monet artikkeleista olivat keskeisiä informaatiotieteen tutkimuksessa ja opetuksessa vuosikymmenten ajan saavuttaen klassikon aseman. 

Kirjassa esiteltiin teoreettisia ja teknisiä näkökulmia, käsitteitä ja malleja tietojärjestelmistä ja tiedonhausta, joiden kuvaaminen ja määrittely on ollut keskeistä alan kehittymisessä. Kirjan sisältöä olivat muun muassa kommunikaatioprosessit, järjestelmien muotoilu, tietokonekielet, indeksointi, abstraktit, aikafaktori ja tehokkuuden evaluointi. (Saracevic 1970b)

Kirja on yksi varhaisista ja merkittävimmistä informaatiotieteen perusteoksista, jonka merkitys liittyy alan teoreettisen perustan rakentamiseen ja informaatiotieteen koulutuksen alkuvaiheen kehittämiseen. Se tarjoaa näkökulman muun muassa siihen, miten tiedonhallinnan haasteita lähestyttiin ennen digitaalista aikakautta. 

Vaikka teknologia on muuttunut, monet kirjan käsittelemät aiheet, kuten tiedon organisointi, hakutulosten relevanssi ja käyttäjäkeskeisyys, ovat edelleen keskeisiä. Käsitykset relevanssista ja tiedonhakuprosesseista ovat ajankohtaisia esimerkiksi tekoälyn ja hakukoneiden kehityksen näkökulmasta. Monet nykyiset mallit ja algoritmit pohjautuvat samoihin peruskäsitteisiin, joita Saracevic esitteli jo 1970-luvulla.

Relevanssi

Relevanssin käsite tuli tieteellisen kiinnostuksen kohteeksi vuonna 1958 International Conference on Scientific Information -tilaisuudessa. Tutkija Vickery jakoi käsitteen tuolloin kahteen ulottuvuuteen, aihe- ja käyttäjärelevanssiin. (Mizzaro 1997) Saracevic esitteli väitöskirjassaan (1970a) tarkemman jaottelun, jossa hän tunnisti viisi erilaista relevanssiin liittyvää seikkaa. Nämä ovat algoritminen relevanssi, aiherelevanssi, kognitiivinen relevanssi, tilannerelevanssi ja affektiivinen relevanssi. 

Saracevicin luokittelua kutsutaan subjektiivisen relevanssin malliksi. Mallissa keskeistä on käyttäjän näkökulma, vuorovaikutteisuus, hakutuloksen arviointi ja dynaamisuus. Käyttäjän tiedontarve ei pysy muuttumattomana tiedonhakuprosessin aikana, vaan löydetyt tiedonlähteet, aiemmat kokemukset tiedonhausta ja tietämys aiheesta, käytettävissä oleva aika ja henkilökohtaiset mieltymykset muokkaavat tarvetta. Saracevic painotti relevanssin käsitteessä humaanista näkökulmaa, mikä on vaikuttanut merkittävästi alalla käytyyn teoreettisen keskusteluun ja käytännön soveltamiseen. (Saracevic 1970a; Saracevic 1996)

Vaikutus Kroatian informaatiotieteen kehitykseen 

Saracevicit pitivät tiiviisti yhteyttä Kroatiaan ja vierailivat siellä säännöllisesti. Tefko toimi kahteen otteeseen Fullbright-tutkijana Kroatiassa, millä on ollut osaltaan vaikutusta maan informaatiotieteen tutkimuksen ja opetuksen kehitykseen. Jugoslavian hajottua ja uusien valtioiden muodostuttua 1990-luvulla Saracevic koki tärkeäksi saada myös Kroatian kansalaisuuden. (Aparac-Jelusic 2025; Rutgers 2024)

Saracevic oli toinen LIDA-konferenssin (Libraries in the Digital Age, 2000-) perustajajäsenistä, ja hänen myötään konferenssin keskeiseksi tukijaksi tuli amerikkalainen Rutgersin yliopisto. Kansainväliset verkostot mahdollistivat myös sen, että konferenssissa oli aina ajankohtaisia aiheita sekä esiintyjiä. Konferenssin alkuperäinen ajatus alan keskeisten teemojen keskusteluista on säilynyt konferenssin ohjelmistossa neljännesvuosisadan ajan. Myös Saracevicin halu tukea ja kannustaa opiskelijoita näkyy edelleen konferenssin ilmapiirissä. (Aparac-Jelusic 2025)

Kuva 1. Lida2025-konferenssi käynnissä Kroatian Dubrovnikissa. Puhujana Tatjana Aparac-Jelusic. (Kuva: Hanna Lahtinen)

Tefko Saracevicin henkilökuva

Lida2025-konferenssin In Memoriam -sessiossa Saracevicia kuvattiin lämminhenkiseksi, positiiviseksi, huumorintajuiseksi, intohimoiseksi ja helposti innostuvaksi ja lähestyttäväksi, luonnosta ja lapsista pitäväksi, leikkisäksi, sosiaaliseksi, hyväksi keskustelijaksi ja uteliaasti uuteen suhtautuvaksi. Hän oli kansainvälinen verkostoituja arvostaen samalla paikallisia kulttuureja, kieltä ja ruokaa. 

Hän rakasti laskettelua, patikointia ja purjehtimista perheen ja ystävien kanssa, joita hän harrasti vielä täytettyään 90-vuotta. Kollegan mukaan hänen 90-vuotispäiväänsä kuului muun muassa leijunta painovoimattomassa huoneessa. Hänen juurensa olivat Jugoslaviassa ja Kroatiassa, joita hän muisteli lämmöllä, vaikka kokemukset eivät olleet pelkästään hyviä. Samalla hän arvosti Yhdysvaltojen tarjoamia mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja luoda uraa. (Aparac-Jelusic 2025, Belkin 2025; Tanaka 2025)