Tekoäly ja saavutettavuus avoimissa oppimateriaaleissa

Avoimen oppimisen vertaistukiryhmä järjesti huhtikuun alussa webinaarin tekoälystä ja saavutettavuudesta avoimissa oppimateriaaleissa. Mielenkiintoinen aihe keräsi linjoille lähes sata kuulijaa ja esityksiä pääsee katsomaan jälkikäteen Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Mitkä olivat webinaarin keskeisimmät opit?

Tekoäly, tekijänoikeudet ja avoin lisensointi

Sitran johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen (2025) kävi esityksessään läpi Creative Commons -lisensoinnin ja tekoälyn koulutuksen ja käytön välistä suhdetta neljän näkökulman kautta. Ensinnäkin generatiivinen tekoäly koulutetaan suurella määrällä luonnollista kieltä sisältävää materiaalia. Tämä materiaali on otettu avoimesta verkosta mutta myös tekoälyä tekevän palveluntarjoajien muista omista palveluista. Näin luodaan perustamalli. Toiseksi mallia koulutetaan siihen tarkoitukseen mitä siltä halutaan. Tämä kouluttaminen tapahtuu usein ihmisvoimin halvan työvoiman maissa. Kolmanneksi ollessaan käytössä, tekoälypalvelu tekee hakuja ja muokkaa verkosta löytyvät sisällöt omiksi vastauksikseen. Neljänneksi käyttäjän syöttämää aineistoa voidaan käyttää mallin jatkokehittämiseen. Kaikkiin näihin vaiheisiin liittyy ainakin eettisesti kyseenalaisia seikkoja, ja osa edellä kuvatusta toiminnasta ei ole myöskään tekijänoikeuslain mukaista. 

Mitä haasteita tässä tekijänoikeusnäkökulmasta sitten on? Aluksi Toikkanen (2025) kertasi tekijänoikeuden perusasiat. Tekijänoikeus määrittää, että tekijä saa yksinoikeuden päättää aineiston julkisesta esittämisestä, levittämisestä ja jakelusta. Tekijänoikeudet eivät estä yksityistä käyttöä tai omaan käyttöön kopiointia, eivätkä kiellä materiaalin opiskelua tai asian esittämistä omin sanoin. 

Toikkasen (2025) mukaan myöskään Creative Commos (CC) -lisenssien näkökulmasta tekoälyn, esimerkiksi kielimallien käyttö ei ole yksiselitteistä. Jos käytössä on CC-lisenssi, annetaan lisenssistä riippuen lupa julkisesti esittää ja levittää sisältöä tietyin ehdoin. Vaikka periaatteessa tekoälylle voisikin olla sallittua syöttää CC-lisensoitua materiaalia, käytännössä se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska CC-lisenssien ehdoissa on tyypillisesti edellytys lähteen mainitsemisesta (yleisesti vähintään CC-BY) eikä tämä vaatimus tekoälykäytössä toteudu. 

Pari selvääkin asiaa tekoälyn ja tekijänoikeuden maailmassa Toikkasen mukaan on. Tekoäly ei saa tekijänoikeussuojaa ja tekoäly ottaa tyypillisesti syötetyn aineiston koulutusmateriaalikseen, ellei sitä esimerkiksi maksullisella ohjelmaversiolla voi erikseen kieltää. Epäselviä asioitakin on, erityisesti perusmallien kouluttamiseen liittyvä etiikka. Tässä Toikkanen toi esiin myös sen seikan, kohdellaanko eri aineistolajeja eri tavoin. Muun muassa musiikin tuottajilla on tyypillisesti vahva edunvalvonta eli onko voiko se näin ollen olla vahvemmassa asemassa kuin esimerkiksi proosatuotanto. Ylipäätään voidaan Toikkasen mukaan kysyä, jos materiaali on internetissä, tarkoittaako se, että sitä saa käyttää tekoälyn koulutukseen? Tulevaisuus näyttää. Kokonaisuudessaan Tarmon esityksen pääset katsomaan Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Miten tekoäly voi auttaa parantamaan saavutettavuutta?

Saavutettavuuskirjasto Celian saavutettavuusasiantuntija Kirsi Ylänne (2025) esitteli tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja rajoitteita saavutettavampien sisältöjen laatimisessa. Saavutettavuudesta on kyse silloin, kun käyttäjällä on tarve käyttää sisältöjä teknisin apuvälinein, kuten ruudunlukuohjelmilla ja käyttäjä voi tarpeensa mukaan muuttaa sisältöjen esitysmuotoja, kuten tekstin ääneksi tai videon tekstiksi. Lisäksi tarvetta voi olla esimerkiksi selkeille sisällöille ja kielelle. 

Ylänne (2025) mainitsi käytännön esimerkeiksi saavutettavuutta tukevista verkkopalveluista muun muassa Be my AI ja SeeingAI -palvelut, jotka sanoittavat käyttäjälle verkkosivujen ja niiltä löytyvien kuvien sisältöjä. Myös puhetta tekstittävät ohjelmat, kuten Live transcribe tai esimerkiksi Teamssin ja Zoomin livetekstitykset ovat tekoälyn tukemaa saavutettavuutta. 

Ylänteen (2025) mukaan tekoälyn etuna on mahdollisuus saada nopeasti tietoa, joka ei valmiiksi ole itselle sopivassa muodossa. Tämä lisää itsenäisyyttä, ja vaikka tekoälyn tulkinta voi olla väärä, myös virheellinen tieto on välillä hyödyllisempää kuin ei tietoa ollenkaan. Toki tekoälyn tuottaman tiedon epäluotettavuus on ongelma, eikä tietojen varmistaminen itsenäisesti ole välttämättä mahdollista. Lisäksi haasteena on sovellusten toimivuuden katveet ja katkokset sekä konekäännösten ajoittainen huono laatu ja harhaanjohtavuus. Voi olla myös hankala tietää, onko sisältö sivun ylläpitäjän itse tuottamaa vai tekoälyllä tehtyä. 

Tekoäly auttaa, mutta ei tee puolestasi

Ylänne (2025) tähdensi, että tekoäly voi auttaa ja nopeuttaa saavutettavien sisältöjen tuottamista, mutta ei ratkaise ongelmia automaattisesti. On huomattava, että monissa sovelluksissa tekoälyä on käytössä esimerkiksi automaattisessa kuvien kuvailussa, mutta tuotettu kuvailu voi olla heikkolaatuista, joten se pitää aina tarkistaa. Toki tekoälyä, kuten vaikka laajoja kielimalleja, voi käyttää kuvien vaihtoehtoisten tekstien laatimisen apuna, mutta silloinkin on huomattava, että tekstistä tulee sitä parempi, mitä tarkemmin määrittelee ehtoja kehotteeseen. Tekoälyn tuottama pohjateksti kuitenkin yleensä nopeuttaa tekstin laatimista. Vaihtoehtoisten kuvausten luominen paljon tietoa sisältäviin diagrammeihin on usein haastavaa. Kielimallit selviävät tästä kyllä melko hyvin, mutta kuvaus on usein sangen pitkä. Toinen vaihtoehto on pyytää diagrammin tietoja taulukkomuodossa, näin lukija pääsee tutustumaan lukuihin itse. 

Entäpä saavutettavat videot? Videoiden käsittely saavutettavaksi voi tuntua työläältä, mutta esimerkiksi automaattinen tekstitys on kehittynyt koko ajan, eikä julkaisijalle jää välttämättä muuta tehtävää kuin tekstityksen tarkistaminen. Tekstityksen tekemiseen on jo olemassa monenlaisia mahdollisuuksia. Tekstiä voi esimerkiksi luoda puheesta tekstinkäsittelyohjelmien avulla. Tarjolla on myös ohjelmia kuten ClipChamp joka laatii tekstistä puhetta. (Ylänne 2025)

Ylänteen (2025) mukaan kognitiivisen saavutettavuuden parantaminen on edelleen kuitenkin ihmisen vahvuus, esimerkiksi tekstin selkokielistäminen onnistuu usein ihmiseltä tekoälyä paremmin. Kannattaa myös huomata, että jos laatii tekoälyllä kuvia vammaisista ihmisistä voi lopputulos olla hyvin stereotyyppinen, ja suositeltavaa onkin hakea kuvat jostain muusta lähteestä. 

Ylänne (2025) muistutti, että oppimateriaalin tuottaja on vastuussa materiaalin saavutettavuudesta. Apuna voi käyttää erilaisia tekoälysovelluksia, mutta tekoälyn tekemä työ on aina tarkistettava. Jos käytät muiden tuottamaa materiaalia, selvitä onko se saavutettavaa ja kerro siitä materiaalin jakamisen yhteydessä. Materiaalin saavutettavuudesta kannattaa myös pyytää palautetta, erityisesti jos opiskelijoissa on mukana avustavan teknologian käyttäjiä. On hyvä muistaa, ettei tekoälyn luotettavuuden arviointi ole aina vammaiselle henkilölle mahdollista. Kirsin esityksen pääset katsomaan kokonaisuudessaan Avointen oppimateriaalien kirjastosta. 

Millä eväin tekoälyn käyttöön tästä eteenpäin?

Tarmo Toikkasen esitys selvensi hyvin CC-lisensoidun aineiston käyttöä tekoälyn kanssa. Ensin pitää varmistaa, voiko lisenssiehto täyttyä tekoälyn käytössä. Jos lisenssi vaatii, että myös materiaalin perusteella tehty aineisto lisensoidaan samoin, ei CC-lisensoidun aineiston käyttö ole mahdollista, paitsi jos käytössä on CC0 lisenssi niin tämäkin käyttö onnistuu.

Lisäksi kirjaston näkökulmasta on hyvä huomata, että suurin osa kirjastoihin hankituista lisensoituja aineistoja tarjoavista palveluista kieltää omien aineistojensa laittamisen kolmannen osapuolen järjestelmään. Tällöin esimerkiksi artikkelitiivistelmän tekeminen oman oppimisen tueksi tällaisten palveluiden avulla ei ole käyttöehtojen mukaista toimintaa, vaikka materiaalia tehtäisiin vain omaan käyttöön. Tärkeää on tuntea sekä tekoälylle syötettävän materiaalin käyttöehdot että tekoälyä hyödyntävän palvelun ehdot, näin vältytään parhaiten väärinkäytöksiltä.

Kirsi Ylänteen esitys taas antoi työkaluja esimerkiksi kirjaston kotisivujen, hakupalvelun tai vaikkapa oppaiden läpikäyntiin saavutettavuusnäkökulmasta. Vaikka saavutettavuusvaatimukset täyttyisivät, mitä pieniä asioita voisimme edelleen tehdä toisin,että kokemus olisi kaikille mahdollisimman hyvä?

Laadukkaan oppimateriaalin laadinnassa huomioidaan tekoäly ja saavutettavuus

Tekoälyn käyttö ja materiaalin saavutettavaksi tekeminen ovat siis tärkeitä asioita huomioida, kun halutaan tuottaa laadukasta avointa oppimateriaalia. Tekoälyn käyttöön liittyvät tekijänoikeudet ja avoin lisensointi sekä saavutettavuuden eri ulottuvuudet on huomioitu avoimien oppimateriaalien vuonna 2021 valmistuneissa avoimien oppimateriaalien laatukriteereissä.  Kriteeristön tarkoituksena on tukea laadukkaan oppimateriaalin laatimista. Tekoälyyn liittyviä seikkoja löytyy pääasiassa sisältökriteerien alta ja saavutettavuus on huomioitu käytettävyys ja saavutettavuus –kriteerin osatekijöissä. Saavutettavuudesta on laadittu avoimen tieteen koordinaatiossa myös oma Opas avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta (2021), johon laatukriteereissäkin viitataan.

On kuitenkin hyvä huomata, että kumpikin edellä mainituista suosituksista on laadittu ennen laajaa kielimallien arkeen ryntäystä. Perusperiaatteet pätevät kuitenkin edelleen - arviointi on ensisijaisesti ihmisen toimintaa. Erilaiset tekoälysovellukset ovat lähinnä tukiälyä, joka ei luo mitään puhtaasti itse ja siksi ihmisen toiminnalla, muun muassa annetulla kehotteilla ja ymmärryksellä tekijänoikeuksista on iso merkitys esimerkiksi silloin, kun tuotetaan (avointa) oppimateriaalia tekoälyä hyväksikäyttäen.