Tervetuloa uusi kirjastolainen! Mitä mietteitä alasta?

Työelämän murros ja tekoäly keskusteluttaa nyt laajasti ja esitetään erilaisia arvioita siitä, mitkä alat ovat elinvoimaisia pitkälle tulevaisuuteen ja mitkä taas uhkaavat kadota kokonaan. Mitä kirjastoalalle ja erityisesti korkeakoulukirjastotyölle kuuluu? Vieläkö alalle kouluttautuminen kannattaa ja mitä osaamista tarvitaan? 

Uudet ammattilaiset tuovat aina mukanaan uusia ajatuksia ja hiljattain alan valinneiden tai työpaikkaa vaihtaneiden näkemykset antavat myös kauemmin alalla työskennelleille uusia näkökulmia. Niinpä esitimme uusille kirjastolaisille kysymyksiä alalle päätymisestä aina tulevaisuuden näkemyksiin. Kysymyksiin vastasivat melko hiljattain korkeakoulukirjastoihin työllistyneet Kaisa Hyvönen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Oona Jylkkä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta,  Anna Kleemola LUT-tiedekirjastosta, Liisa Luukka Hämeen ammattikorkeakoulusta, Sofia Nordberg ammattikorkeakoulu Arcadasta, Sirja Pohjonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta, Mira Timlin Oulun yliopistosta ja Tanja Vienonen Turun ammattikorkeakoulusta. 

Kirjastoala, kutsumus, sattuma vai testitulos?

Kirjastoalalle on monen tuonut sattuma, toki taustalla vaikuttamassa on usein ollut positiivinen mielikuva kirjastoista ja alan tuntuminen itselle sopivalta. Toisaalta alalle on houkutellut myös avoimen tieteen tehtävät, jotka usein keskittyvät kirjastoille. Oma vaikutuksensa on myös ollut ammatinvalintatesteillä, joissa kirjastotyötä oli ehdotettu useammallekin vastaajalle. Lisäksi kirjastoalan etuna on ollut mahdollisuus pätevöityä yliopistokoulutuksella suoraan tiettyyn ammattiin.

Useille käytännön työkokemus, esimerkiksi harjoittelu, vaikutti päätökseen suunnata kirjastoalalle. Erityisesti asiakaspalvelu ja mahdollisuus auttaa opiskelijoita heidän pulmissaan tuo merkityksellisyyden tuntua. Toisaalta myös muut kirjaston työtehtävät, kuten kokoelmatyö, on vienyt mukanaan. Kirjastoalan tehtävät on koettu itselle sopiviksi ja mielenkiintoisiksi. 

Koulutus ja sen antamat valmiudet alalle

Tausta ja koulutus kirjastoalan tehtäviin on vastaajilla monipuolinen. Mukana on esimerkiksi informaatiotutkimuksen ja kirjallisuustieteen opintoja yliopistossa ja kirjastoalan oppisopimusopintoja, mutta myös muita taustoja, kuten nuoriso-ohjaajan ja pelisuunnittelijan koulutukset.

Miten koulutus on sitten valmistanut työskentelyyn kirjastossa? Osa vastaajista koki opinnot erityisesti yliopistossa melko teoreettisiksi. Erilaiset tiedonhankinnan ja -hallinnan opinnot ovat olleet työhön suoraan hyödyllisimpiä, kun taas toiset osa-alueet, kuten vaikka aineistojen kuvailu, on pitänyt opetella työssä.  Toisaalta koulutuksessa saatu laaja ymmärrys ja valmius uuden oppimiseen nähdään erityisesti yliopistokoulutuksen vahvuutena. Myös oppisopimuskoulutuksen suorittaminen työn ohessa on mahdollistanut erilaisten työtehtävien kokeilemisen osana omaa työpäivää. Vastaajat myös uumoilivat, ettei kouluttautuminen tähän lopu, vaan jatkuva oppiminen on osana työtä vastakin. 

Yksittäisiä hyödylliseksi koettuja kursseja tai koulutuksia olivat esimerkiksi tiedonhaun ja -hallinnan kurssit, informaatioarkkitehtuuria käsittelevät kurssit ja erilaiset kehittämiseen suuntautuneet kurssit. Myös sivuaineista saatu osaaminen on ollut hyödyllistä, samoin kuin opintoihin kuuluva harjoittelu.

Millaista kirjastossa on työskennellä?

Kirjastotyö on ollut mielenkiintoista ja innostavaa ja uutta opittavaa on ollut paljon. Työ on koettu vaihtelevana ja uudet asiat innostavat, joskin välillä työssä on myös kuormittavampia ruuhka-aikojaSamalla käsitys kirjastossa tehtävästä työstä on laajentunut.

Kirjastoalalla on yllättänyt työn sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, arkipäivän asiakaskohtaamisista aina kansallisiin tiiviisiin verkostoihin ja työryhmiin. Myös kirjastotyön ja sen vaatiman asiantuntijuuden monipuolisuus on yllättänyt. Kirjaston edelläkävijyys ja kehittämisinto esimerkiksi uusia teknologioita, kuten tekoälyä kohtaan ja tietoteknisen osaamisen tarve ovat asioita, joita ei alalle tullessaan osannut ennakoida. Myös työn itsenäisyys ja laajat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat olleet iloinen yllätys. 

Haasteitakin työhön liittyy ja uutta omaksuttavaa on paljon. Joskus omaa asiantuntijuutta tulee jopa epäiltyä ja huijarisyndrooma pääsee nostamaan päätään. Onkin tärkeää hyväksyä se, ettei voi tietää kaikkia yksityiskohtia, mutta kysymällä paljon kysymyksiä ja toisaalta tuntemalla suuret kokonaisuudet pääsee jo pitkälle.  Kokonaisuudet joihin opinnot eivät valmistaneet, kuten aineiston valinta, hankinta ja erityisesti sopimusasiat ovat haastavia, onneksi apua löytyy kollegoilta. Myös opettaminen voi olla vasta-alkajalle jännittävää, vaikkakin mieluista. Kollegoiden tuki mainittiin lähes kaikissa vastauksissa arvokkaana voimavarana uudelle työntekijälle ja kirjastoissa on hyvä työilmapiiri. 

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Kirjastoalan tulevaisuudessa nähtiin edelleen digitalisaation ja teknologisen kehittymisen mukanaan tuomia muutoksia. E-aineistojen määrän kasvua pidettiin todennäköisenä, mutta toisaalta myös ajatus fyysisten kirjojen renessanssista nousi esiin.  Jo alkaneen työnkuvien laajentumisen avoimen tieteen ja tutkimusaineistojen hallinnan suuntaan epäiltiin jatkuvan edelleen. Kirjastojen merkitys oppimistiloina nähtiin tärkeänä myös tulevaisuudessa, eikä tarve ”ihmiselle jolta kysyä” poistu vaikka tekoäly tulee väliin. Toisaalta tiedonhaun -ja arvioinnin taidot ovat kullanarvoisia tulevaisuudessa, jossa netti täyttyy entistä enemmän tekoälyllä tuotetusta tiedosta. 

Uhkana, mutta samalla mahdollisuutena, nähtiin todennäköiset työnkuvan muutokset. Uhka se voi olla, jos työntekijä ei viihdy muuttuneessa työnkuvassa tai uusia tehtäviä ja niiden vaatimaa osaamista ja resursseja ei tunnisteta, mutta muutos on samalla myös mahdollisuus luoda jotain uutta ja pysyä kehityksessä mukana sekä monipuolistaa asiantuntemusta ja osaamista. Toki korkeakoulujen rahoituksen leikkaukset uhkaavat myös korkeakoulukirjastoja.

Myös teknologian kehittyminen nostettiin esiin, toisaalta joitain työtehtäviä voi automatisoida, mutta toisia pitää ottaa haltuun. Lisäksi pohdittiin, tunnistavatko asiakkaat käyttävänsä kirjaston palveluita, jos aineistot ovat vain verkossa? Voiko tämä jopa vaikuttaa kirjaston rahoitukseen? Toisaalta aina käytettävissä olevat e-aineistot ovat asiakkaan etu, mutta kirjaston ei tietenkään pidä kutistua vain e-aineistojen hankintakanavaksi. 

Yhteistyö korkeakoulukirjastojen kesken ja korkeakoulun sisällä on ehdottomasti mahdollisuus käyttää väheneviä resursseja tehokkaasti sekä hyödyntää omaa osaamista uudella tavalla. Kirjastopalveluiden ja -ammattitaidoin arvostus niin organisaation sisällä kuin yhteiskunnassa laajemminkin on tärkeää.

Miltä oma työtehtävä tulevina vuosina näyttää ja mitä osaamista se vaatii?

Tulevaisuuden nähtiin tuovan uusia haasteita monipuolisempina ja monialaisempina tehtävinä, joihin liittyy entistä vahvemmin tekoälyelementtejä. Tekoälyn nähdään tuovan mukanaan myös entistä enemmän tarvetta tiedon kriittisen arvioinnin osaamiselle ja vastuullisuudelle. Asiakkaiden ja palveluiden siirtyessä entistä enemmän verkkoon, siirtynevät myös kirjaston työntekijät kirjastosaleista verkon puolelle. Yhteisöllisyys ja asiakaspalvelutyö näyttäytyivät tärkeinä myös tulevaisuudessa.

Ammatillisen kehittymisen toiveet liittyivät uusiin työtehtäviin kirjastossa ja työn mukanaan tuomaan jatkuvaan oppimiseen. Myös omien vahvuuksien ja kehittymiskohteiden löytymistä työkokemuksen kertyessä pidettiin tärkeänä. Yksittäisistä kehitettävistä osaamisalueista mainittiin esimerkiksi järjestelmä- ja tietotekniset taidot, opetus- ja ohjaustaidot, viestintä ja sisällöntuotanto sekä julkaisutiedonkeruun osaaminen. Erilaiset kehittämistehtävät nähtiin myös kiinnostavina.

Alanvaihtoa vastaajat eivät olleet harkinneet, kirjastoalalla viihdytään hyvin ja omat työtehtävät koetaan mielekkäinä ja kiinnostavina. Muutama vastaaja mainitsi kuitenkin, että elämässä voi aina tulla vastaan yllättäviä uusia suuntia, vaikka niitä ei itse aktiivisesti etsikään.

Kirjastoalan vahvuudet repussa kohti tulevaa

Uuden työntekijät suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti ja kirjastoammatin monipuolisuus kiinnostaa. Ytimessä nähdään kuitenkin asiakastyö, opiskelijoiden auttaminen mainittiin monessa vastauksessa voimaa antavana ja innostavana osana työtä. Vuorovaikutus käyttäjien kanssa ja heiltä saatu arvostus oli tärkeä motivaatiotekijä työssä viihtymiseen myös Suomen kirjastoseuran (2024) teettämän kirjastoalan työntekijäselvityksen mukaan. Vaikka kirjastotyö on jo nyt siirtynyt monilta osin verkkoon, voi kirjasto toisaalta olla se paikka, joka tarjoaa yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa kohtaamiset. Energiaa antaa myös hyvä työyhteisö, kollegoiden tuki sekä mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät. Myös nämä tekijät löytyivät Suomen kirjastoseuran (2024) työntekijäselvityksessä.

Tulevaisuuden ennakointi on hankalaa, mutta muutos on todennäköisesti pysyvää. Teknologia kehittyy ja kirjastotyö muuttuu ja kehittyy sen mukana, kuten tähänkin saakka. Korkeakoulukirjastojen monipuoliset osaajat ovat kuitenkin siihen valmiita, uteliain mielin varustettuina!

Paljon kiitoksia vielä kaikille kysymyksiin vastanneille!