Theseus ja sähkökirjojen uudet saavutettavuusvaatimukset - mikä muuttuu ja mitä pitää tehdä?

22.05.2025

Kuva: Gerenoitu tekoälyllä Firefly, Adobe CC-BY-SA.

Theseukseen lisätään kesäkuussa kaksi uutta sähkökirjojen saavutettavuusominaisuuksien kuvailemiseen tarkoitettua metadatakenttää. Näitä kenttiä on käytettävä tallennettaessa sähkökirjoja Theseukseen. Lisävaatimukset sähkökirjojen saavutettavuuden kuvailusta johtuvat kesäkuussa siirtymäaikansa päättävästä saavutettavuuslainsäädännöstä. Theseuksen osalta nämä kentät koskevat ainakin toistaiseksi vain sähkökirjoja, ei opinnäytetöitä. Mistä kaikesta tässä oikein on kyse ja mitä nyt pitää tehdä?

Järjestimme toukokuussa 2025 Theseus-webinaarin, jossa käsiteltiin saavutettavuussäädösten muutoksia Theseuksen näkökulmasta. Puhujina tilaisuudessa olivat Jyrki Ilva Kansalliskirjastosta ja Sonja Sipponen CSC:ltä sekä Theseus-toimisto. Webinaari tuli selkeästi tarpeeseen, sillä osallistujia oli yli sata. Webinaarin materiaali löytyy Theseuksen eDuunista.

Digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia

Saavutettavuussäädökset koskevat ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseusta niin käyttöliittymän, verkkosivujen kuin sisältöjenkin osalta.

Digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta säädetään kolmessa säädöksessä:

Lisäksi lukulaitteita koskevat seuraavat säädökset:

Digipalvelulaissa velvoitetaan julkisen hallinnon organisaatioita sekä osaa järjestöistä ja yrityksistä tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Lainsäädäntöä on sovellettu Theseuksen sisältöihin käytännössä vuodesta 2020 alkaen. Tänä vuonna saavutettavuussäädösten tarkennusten siirtymäajan päättyessä tehdään Theseuksessa muutoksia julkaisujen metadataan.

Kuka tekee Theseuksen saavutettavaksi?

Digipalvelulakia alettiin soveltaa Theseuksen käyttöliittymään ja sisältöihin kesällä 2020. Silloin Theseuksen ylläpidon ja sisällöntuotannon toimintamalliin rakennettiin vastuunjako Theseuksen saavutettavuudesta, joka pätee edelleen.

Vastuu Theseuksen saavutettavuudesta jakautuu seuraavasti: Kansalliskirjasto vastaa käyttöliittymän saavutettavuudesta, AMKIT-konsortio ja Theseus-toimisto vastaa sisällöistä. Käytännössä kukin ammattikorkeakoulu vastaa itse omien sisältöjensä saavutettavuudesta ja Theseus-toimistolla on tässä koordinoiva, tiedottava ja sisällöntuottajia tukeva rooli.

Sisällöistä opinnäytteiden osalta vastuu jakautuu seuraavasti:

  • AMKIT-konsortio vastaa Theseuksen yleisistä ohjeista ja sivustolle tuotettavasta saavutettavuuden tarkistuslistasta
  • Ammattikorkeakoulu vastaa opinnäytetyön mallipohjan saavutettavuudesta ja opiskelijan ohjauksesta saavutettavan PDF/A-tiedoston tekemiseksi.
  • Opiskelija toteuttaa ohjeiden mukaisesti saavutettavan PDF-dokumentin ja tallentaa sen PDF/A-muotoon esim. MS Word-ohjelmistossa ja testaa, onko opinnäytetyö saavutettava.

Sisällöistä julkaisujen osalta vastuu taas jakautuu seuraavasti:

  • Ammattikorkeakoulun oman julkaisusarjan saavutettavuudesta vastaa ammattikorkeakoulu.
  • Artikkelien rinnakkaistallennusten osalta saavutettavuutta ei suuressa osassa pyritä saavuttamaan, koska niiden tulkittu sisältyvän laissa määriteltyihin poikkeuksiin. Lakia digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ei tarvitse soveltaa ”6) sellaisiin palveluntarjoajan digitaalisessa palvelussa oleviin sisältöihin, jotka eivät ole palveluntarjoajan itsensä tuottamia, rahoittamia tai valvomia;” (3 §).

Theseuksen käyttöliittymän saavutettavuus pohjautuu Kansalliskirjastossa tehtävään työhön sekä kansainväliseen avoimen ohjelmistokoodin DSpace-ohjelmistokehitykseen. Theseus päivitetään ensi vuonna DSpace-ohjelmiston uuteen versioon.

Kansainvälinen DSpace-yhteisö satsannut parin vuoden ajan uuden version saavutettavuuspuutteiden korjaamiseen. Tämän lisäksi Kansalliskirjasto on teettänyt DSpacen uuden version käyttöliittymän saavutettavuusevaluoinnin, jonka toteutti Gofore Tilastokeskuksen Otos-julkaisuarkistoon huhtikuussa 2025. Evaluoinnin mukaan kriittisiä puutteita on melko vähän. Evaluoinnin tulosten pohjalta laadittua saavutettavuusselostetta hyödynnetään soveltuvin osin muissakin Kansalliskirjaston ylläpitämissä julkaisuarkistoissa.

Digipalvelulaki vaatii julkaisuarkistojen sähkökirjoilta navigoitavuutta ja metadataa

Vuonna 2023 digipalvelulakiin tehtiin valtioneuvoston asetuksella täsmennyksiä ja muutoksia, joita aletaan soveltaa 28.6.2025. Muutokset koskevat muun muassa sähkökirjoja, pankkilaitoksia ja verkkokauppoja.

Julkaisuarkistojen näkökulmasta uudet saavutettavuusvaatimukset koskevat sähkökirjoja. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset lisävaatimukset sähkökirjoille ovat seuraavat:

Palveluntarjoajan on sähkökirjoja tarjotessaan varmistettava, että:

  • ääntä ja tekstiä sisältävä sähkökirja tarjoaa synkronoitua tekstiä ja ääntä;
  • sähkökirjan digitaaliset tiedostot eivät estä avustavaa teknologiaa toimimasta moitteettomasti;
  • pääsy sisältöön, navigointi tiedostosisällössä ja dynaamisessa ja muussa näkymässä sekä sisällön esittäminen selkeällä ja joustavalla tavalla on varmistettu käyttäjän valintojen mukaan;
  • sisällön vaihtoehtoiset esittämistavat ja sen yhteentoimivuus eri avustavien teknologioiden kanssa on mahdollistettu siten, että sisältö on havaittavissa, ymmärrettävissä, hallittavissa ja toimintavarma;
  • sähkökirjat on tehty helpommin löydettäviksi välittämällä metatiedon avulla tietoa niiden esteettömyysominaisuuksista; sekä
  • digitaalisten oikeuksien hallintamenetelmät eivät estä esteettömyysominaisuuksien toimintaa. (Valtioneuvoston asetus eräiden digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimuksista 179/2023 4 §)

Julkaisuarkistojen kannalta oleellisia uusia vaatimuksia ovat sähkökirjojen navigoitavuus ja niitä koskeva saavutettavuusmetadata. Vaatimukset kohdistuvat erityisesti sähkökirjoihin, mutta niitä voi soveltaa muihinkin aineistoihin. Ammattikorkeakouluissa tämä koskee erityisesti ammattikorkeakoulujen omien julkaisusarjojen julkaisuja.

Mikä on sähkökirja ja onko niitä Theseuksessa amkin kokoelmissa?

Lainsäädännössä sähkökirjoista ja niiden saavutettavuudesta määritellään seuraavasti:

Sähkökirjalla tarkoitetaan teksti- tai graafisessa muodossa olevaa julkaisua, joka tarjotaan kuluttajalle tiedostona tai tiedostojen kokonaisuutena (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306 §2)

Sähkökirjoina tarjottavien digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia siten, että niitä voidaan käsitellä, lukea ja käyttää ja niissä voidaan navigoida. (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306 §10c)

Lainsäädäntö itsessään ei siis sisällä kovin tarkkaa määritelmää sähkökirjoille vaan määrittely on väljä.

Saavutettavuuslakia viranomaisena aiemmin valvonut Etelä-Suomen aluehallintavirasto AVI (nykyään lakia valvoo Traficom) pyysi keväällä 2023 Julkaisuarkistojen asiantuntijaryhmän kokouksessa sähkökirjan määrittelyä julkaisuarkistotoimijoilta. Kansalliskirjasto on tehnyt asiasta sovellusohjeen, joka on luettavissa Kansalliskirjaston asiakaswikissä.

Kansalliskirjaston sovellusohjeen mukaan:

  • Lehdet ja artikkelit eivät ole sähkökirjoja
  • Väitöskirjat ovat sähkökirjoja, muut opinnäytteet yleensä eivät
  • Artikkelikokoelmat ja konferenssijulkaisut ovat sähkökirjoja
  • Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut julkaisut eivät ole sähkökirjoja
  • Digitoitu kulttuuriperintö ei aina ole sääntelyn piirissä. (Katso tarkempi määrittely Kansalliskirjaston asiakaswikin ohjeesta.)

Kunkin ammattikorkeakoulun on hyvä tunnistaa, mitkä sen tuottamat aineistot on perusteltua luokitella sähkökirjoiksi, millaisia erityyppisiä sähkökirjoja heidän kokoelmassaan on ja millaisia sähkökirjoja heidän kokoelmaansa tulevaisuudessa tallennetaan. Kansalliskirjaston soveltamisohje on sähkökirjojen tunnistamisessa hyödyksi ja sitä kannattaa käyttää käydessä läpi oman korkeakoulun kokoelmia Theseuksessa.

Lisäksi on hyvä tutustua siihen, miten saavutettavuusominaisuuksia kuvaavan kentän arvovaihtoehdot toteutuvat oman korkeakoulun sähkökirjoissa. Epäselvissä tapauksissa viimekädessä julkaisujen taittaja voi olla avuksi siinä, mitkä saavutettavuusominaisuudet toteutuvat heidän taittamissaan julkaisuissa.

Jatkossa julkaisuja Theseukseen tallennettaessa on siis tunnistettava, onko julkaisu sähkökirja ja annettava sille tarvittava määrä arvoja saavutettavuutta kuvaaviin metadatakenttiin.

Lähtökohtaisesti ainakin seuraavia julkaisutyyppejä kannattaa tarkastella: C1, C2, D4, D5, D6, E2, E3, G4, G5 joko fasettien tai hakulausekkeiden avulla (dc.type.okm:(C1 OR C2 OR D4 OR D5 OR D6 OR E2 OR E3 OR G4 OR G5)).

Tarkistakaa omat sähkökirjanne ja lähettäkää tiedot niistä Theseus-toimistoon 2.6. mennessä. Lisäksi itselle kannattaa tehdä huoneentaulu tai ohje, jossa kerrotaan, mihin julkaisutyyppeihin täytyy jatkossa tehdä saavutettavuusmetadataa.

Uudet saavutettavuuskentät

Julkaisuarkistojen metadatasuositukseen on lisätty kaksi julkaisujen saavuttavuutta kuvaavaa kenttää. Näitä kenttiä tulee käyttää kuvaamaan sähkökirjan saavutettavuutta, jotta täytetään saavutettavuuslainsäädännön nykyiset vaatimukset. Metadatan avulla tuetaan käyttäjiä saavutettavan sisällön hakemisessa ja tunnistamisessa.

Kentät ovat:

  • dc.description.accessibilityfeature eli tietueen saavutettavuusominaisuuksien luettelo -kenttä on toistuva kenttä, jonka arvojoukko on rajoitettu.
  • dc.description.accessibilitysummary eli vapaatekstikenttä tietueen saavutettavuustiedoille on lisäkenttä, jossa voi antaa lisätietoa saavutettavuudesta niiltä osin, kuin edellisen kentän arvojoukko ei riitä kertomaan olennaisia asioita saavutettavuudesta, ja sen käyttö on sähkökirjojenkin kohdalla vapaaehtoista.


Ensimmäinen kenttä on vetovalikko, josta voi valita sopivan tai sopivat saavutettavuutta kuvaavat ominaisuudet. Näitä mahdollisia ominaisuuksia ovat seuraavat: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjestys, matemaattiset/kemialliset kaavat saavutettavia, tekstitys kuulovammaisille, ei tietoa saavutettavuudesta, ei saavutettava. Kenttä on pakollinen sähkökirjoille.

Jälkimmäinen kenttä ei ole pakollinen ja se on vapaatekstikenttä, johon voi kertoa lisätietoa edellisen kentän saavutettavuusominaisuuksien lisäksi.

Näitä kenttiä tulee käyttää jatkossa ammattikorkeakoulujen julkaisuja syöttäessä, joko Justuksen tai Theseuksen kautta.

Mitä on tehtävä jatkossa?

Korkeakoulun itse määrittelemien sähkökirjojen osalta tulee tehdä 1) saavutettavia julkaisuja ja 2) käyttää uutta metadataa julkaisujen kuvailuun. Opinnäytetöihin näitä uusia saavutettavuuskenttiä ei ainakaan toistaiseksi vielä tule.

Ennen 28.6.2025 tallennettuihin julkaisuihin ei tarvitse korkeakouluissa itse päivittää metadataa, se hoidetaan yhteisenä massaeditointina Theseus-toimiston puolelta.

Alkusyksystä 2025 Theseus-toimisto järjestää vielä toisen webinaarin, jossa yhdessä katsotaan, miten uusien metadatakenttien käyttö ja metadatan teko on lähtenyt sujumaan.

 

 

Kirjoittajat

Minna Marjamaa

asiantuntija

Laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Antti Nyqvist

tietoasiantuntija

Haaga-Helia

Kirjoittajan muut artikkelit

Tiina Tolonen

Johtava tietoasiantuntija

Oulun yliopiston kirjasto

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti