TIETO- JA KIRJASTOPALVELUT Korkeakoulukirjastotoiminta Lahdessa ja Lahden ammattikorkeakoulussa

17.12.2012

Fellmannia avattiin elokuussa 2011.

1978: Avoimen korkeakoulun kirjasto aloittaa toimintansa Oikokatu 1:ssa Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen tiloissa. Suurin osa kirjoista saadaan siirtolainaksi Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta. Hallinnollisesti kirjasto kuuluu Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoon.

1987
: Avoimen korkeakoulun kirjasto muuttaa vasta valmistuneen Aikuiskoulutuskeskuksen tiloihin.

1991:
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun opetus Lahdessa lisääntyy, minkä lisäksi tieteellisten kirjasto- ja tietopalvelujen tarvetta lisää ammattikorkeakoulukokeilu ja nuorisoasteen koulutuskokeilu. Lahdessa aloitetaan valtakunnallisesti ensimmäinen selvitystyö ammattikorkeakoulukokeilussa mukana olevien oppilaitosten ja muun korkeakouluopetuksen kirjasto- ja tietopalvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista (Sirkku Blinnikka).

1992
: Lahden kaupunki, Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu allekirjoittavat 12.2.1992 sopimuksen, jossa kaupunki lupautuu järjestämään tieteelliset kirjastopalvelut Lahdessa. Raportit ”Tieteellisten kirjastopalvelujen kehittäminen Lahdessa” ja ”Tieteellisten kirjastopalvelujen toteuttaminen Lahdessa: kustannuksia” valmistuvat.  Raporteissa ehdotetaan yhtenäisen, korkeakouluopetusta palvelevan Lahden korkeakoulukirjaston perustamista. Samana vuonna valmistuu myös Opetushallitukselle tehty katsaus väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämissuunnitelmiin[1]. Apulaiskaupunginjohtaja asettaa 2.12.1992 työryhmän laatimaan edellisten selvitysten pohjalta toteutettavissa olevaa ehdotusta Lahden tieteelliseksi kirjastoksi.

1993
: Työryhmän raportti ”Lahden tieteellinen kirjasto” valmistuu 3.2.1993. Lahden tieteellinen kirjasto aloittaa toimintansa Tietoportissa, Saimaankatu 11:ssa. Kirjasto sijoitetaan hallinnollisesti Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston yhteyteen siihen saakka, kun Lahden korkeakouluopetus vakiintuu. Tietojärjestelmäksi valitaan Lahden kaupunginkirjaston käyttämä RIIMI, jonka käyttöönotto etenee vaiheittain myös oppilaitoskirjastoihin. RIIMI on Suomen ensimmäinen reaaliaikainen verkossa toimiva kirjastojärjestelmä, jossa on ajantasainen lainausjärjestelmä ja aineistotietokanta. Keskustietokantaa ylläpidetään Lahden kaupungin atk-keskuksessa.

1995:
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän perussopimus allekirjoitetaan 20.1.1995. Tuoreen koulutuskonsernin hallitus jättää valtioneuvostolle hakemuksen Lahden ammattikorkeakoulun vakinaistamisesta 1.8.1996 alkaen. Lupa myönnetään kesäkuussa.[2]

1996:
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän myötä ryhdytään kehittämään entisiä oppilaitoskirjastoja, jotka nyt nimetään tietokeskuksiksi. Tuloksena syntyy tietokeskusten verkko, jonka toiminnasta Päijät-Hämeen koulutuskonserni vastaa yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja silloisten ammatillisten oppilaitosten, nykyisen Koulutuskeskus Salpauksen, kanssa. Lahden tieteellisen kirjaston nimi muuttuu Lahden korkeakoulukirjastoksi.

1997: Tietokeskusverkko täydentyy Teinintien tietokeskuksella ja Paasikivenkadulle avattavalla Kampuskirjastolla.  Muita tietokeskuksia ovat Hoitajankatu, Vipusenkatu ja Kannaksenkatu. Kirjastopalvelujen ammattinimekkeet muutetaan kuvaamaan paremmin tehtäväkuvauksia: kirjastovirkailijasta tulee tietokeskusassistentti, kirjastoapulaisesta tietokeskusavustaja, kirjastosihteeristä tietopalvelusihteeri ja kirjastonhoitajasta informaatikko[3].

1997-2000: Alueellinen tietoverkkojen kehittämishanke L-INFONET. Hanke on EAKR –rahoitteinen ja sen lähtökohtana on luoda alueen koulutusorganisaatioita ja  lisäksi yrityksiä hyödyntävä  tietoverkko. Tietokeskusverkon ydin on Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, Lahden kaupungin ylläpitämän Lahden korkeakoulukirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun sopimuskumppaneiden verkko.  Projektipäällikkönä toimii erikoiskirjastonhoitaja Sirkku Blinnikka ja projektikoordinaattorina informaatikko Anna-Liisa Holmström. Kaksivaiheisen hankkeen tuloksina on mm. pääsy FUNET -verkkoon sekä suomenkielinen L-INFONET -tietokanta. Verkkopalvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi kehitetään ja laajennetaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämää tietokeskusverkkoa uusilla tiloilla ja toimipaikoilla (Fellmanni ja Kannaksenkatu). Kirjasto- ja tietopalveluyksikkö tuottaa tietopalveluja avoimesti yritysten ja koulutusorganisaatioiden käyttöön.[4]

1998: Orimattilan tietokeskus muuttaa Heinämaantielle. Myös Pajulahteen avataan tietokeskus.

1999: Fellmannin tietokeskus avataan Vapaudenkadulla ja Vipusenkadun tietokeskus muuttaa E -taloon. Paavolan kampuskirjaston rakentamista silloiseen Fellmannin kiinteistöön ehdotetaan ensimmäistä kertaa.

2000
: Heinolan tietokeskus siirtyy uusiin tiloihin ja osaksi PHKK:n tietokeskusverkkoa. Musiikin tietokeskus aloittaa Hollolankatu 2:ssa. Hoitajankadun tietokeskus on toiminut alusta lähtien samoissa tiloissa. Kuvassa ahkeria opiskelijoita 2000-luvun alkupuolelta.

2001: Arene ry:n päätöksellä perustetaan opetusministeriöön kuuluvien ammattikorkeakoulujen kesken AMKIT -konsortio kansallisesti yhtenäisen korkeakoulukirjastojärjestelmän hankkimiseksi. LAMK on AMKIT-konsortion jäsen sen perustamisesta  alkaen.

2003: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskukset sekä Diakonia –ammattikorkeakoulu siirtyvät AMKIT-konsortiossa uuden Voyager -kirjastojärjestelmän käyttäjäksi, mutta Lahden korkeakoulukirjasto jatkaa edelleen Riimissä, joka näin lakkaa toimimasta korkeakoulukirjastoverkon yhteisenä kirjastojärjestelmänä. Teinintien ja Musiikin tietokeskukset lakkautetaan.

2004: Lahden korkeakoulukirjasto ottaa Voyagerin käyttöönsä Linnea2 -konsortiossa. Pajulahden tietokeskus lakkaa toimimasta PHKK:n tietokeskuksena.

2005: Lahden korkeakoulukirjaston nimi muuttuu Lahden tiedekirjastoksi.

2006: Asiakkaiden kirjastonkäyttö helpottuu, kun kirjastokorttien yhteiskäyttö aloitetaan uudelleen Lahden kaupunginkirjaston, Lahden tiedekirjaston ja PHKK:n Kirjasto- ja tietopalvelujen välillä.

2007: Lahden kaupunginjohtaja asettaa 28.5.2007 korkeakoulukirjastotyöryhmän etsimään vaihtoehtoisia malleja Lahden tiedekirjaston ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelujen tarkoituksenmukaisemman toiminnan ja hallinnon järjestämiseksi. Diakonia AMK lopettaa toimintansa Lahdessa, minkä jälkeen Kirjasto- ja tietopalvelut sopivat palvelusopimuksen Diakonia-säätiön kanssa.

2008: ”Selvitys Lahden korkeakoulukirjastoverkosta ja sen tulevaisuudesta” valmistuu 19.2.2008. Selvityksen pohjalta korkeakoulukirjastotyöryhmä ehdottaa loppuraportissaan Lahden tiedekirjaston ja Kirjasto- ja tietopalvelujen yhdistämistä. Lahden kaupunginjohtaja asettaa 10.9.2008 uuden työryhmän valmistelemaan suunnitelmaa perinteisiä kirjastopalveluja huomattavasti laajemmasta oppimis- ja palvelukeskuskokonaisuudesta. Lahden tiedekirjasto avaa Niemen ympäristökampukselle Ympäristökirjaston.

2009: Työryhmän loppuraportti ”Uuden ajan oppimiskeskus: tiedon, oppimisen ja ajatusten areena” valmistuu 5.5.2009. Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmä sekä Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni sopivat oppimiskeskuksen valmistelutyön jatkamisesta em. raportin pohjalta. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson asettaa 7.9.2009 Oppimiskeskuksen valmisteluvaiheen ohjausryhmän, joka toimii Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmän alaisuudessa siten, että Lahden ammattikorkeakoulun rehtori osallistuu asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

2010: Korkeakoulujen yhteiskirjaston yhteistoimintasopimus ja sen liitteenä palvelusopimus allekirjoitetaan, allekirjoittajina Helsingin yliopisto, Aalto- korkeakoulusäätiö, Lahden kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Lahden kaupunginhallitus päättää lakkauttaa Lahden tiedekirjaston 1.1.2011 alkaen. Kirjasto- ja tietopalvelujen nimi muuttuu Tieto- ja kirjastopalveluiksi toimialan valtakunnallisen uuden linjauksen mukaisesti.

2011: Yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus astuvat voimaan 1.1.2011 lähtien ja Lahden tiedekirjasto ja Ympäristökirjasto yhdistyvät PHKK Tieto- ja kirjastopalveluihin. Tiedekirjasto ja Fellmannin ja Kannaksenkadun tietokeskukset yhdistetään uuden ajan oppimiskeskus Fellmanniaan, joka avataan 8.8.2011. Tietokeskusassistentin nimeke muutetaan tietopalveluassistentiksi. Fellmannia valitaan Lahden kaupunginhallituksen päätöksellä vuoden 2011 korkeakouluteoksi Lahdessa.

Lähteet

Blinnikka, Sirkku 1992a. Tieteellisten kirjastopalvelujen kehittäminen Lahdessa. Raportti. Lahden väliaikainen ammattikorkeakoulu, Lahti.
Blinnikka, Sirkku 1992b. Tieteellisten kirjastopalvelujen toteuttaminen Lahdessa: kustannuksia. Lahden väliaikainen ammattikorkeakoulu, Lahti.
Blinnikka, Sirkku 1992c. Katsaus väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kirjasto - ja tietopalveluiden kehittämissuunnitelmiin. Opetushallitus, Helsinki.
Blinnikka, Sirkku 1998. L-INFONET -tietoverkkohankkeen loppuraportti.
Blinnikka, Sirkku 2000. L-INFONET II -projektin loppuraportti. 30.10.2000.
Hassinen, Esa & Kainulainen, Sari & Heinonen Jouko 2003. Hallittu rakennemuutos. Ammatillisen koulutuksen keskittäminen Päijät-Hämeen koulutuskonserniin. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin julkaisu. Sarja 3; 2003:1.
Kiviluoto, Johanna 2008. Selvitys Lahden korkeakoulukirjastoverkosta ja sen tulevaisuudesta. Ympäri mennään, yhteen tullaan? Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelut, Lahden tiedekirjasto. 19.2.2008.
Korkeakoulukirjastotyöryhmän esitys kirjastotoiminnan kehittämisestä Lahdessa. Korkeakoulukirjastotyöryhmän loppuraportti 19.3.2008.
Lahden tieteellinen kirjasto. Työryhmän raportti 3.2.1993. Lahden kaupunki.Uuden ajan oppimiskeskus: tiedon, oppimisen ja ajatusten areena. Oppimiskeskustyöryhmän loppuraportti.



[1] Blinnikka, 1992c.
[2]
Hassinen & al, 2003, 29.
[3]
Hassinen & al, 2003, 52-53.
[4]
Blinnikka 1998 ja 2000.

Kommentit

Jätä kommentti