Troijan hevonen eli käänteinen menetelmä tiedonhakuun ja lähdeviitteisiin

Opinnäytetyövaihetta lähestyttäessä tiedonhakutaitojen merkitys korostuu ja löydettyjä lähteitä pitäisi osata merkitä tekstiin korkeakoulussa käytössä olevan lähdeviitejärjestelmän mukaisesti. Molemmat tuntuvat ainakin tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoista haastavilta, minkä vuoksi taitojen opiskelu muodostaakin keskeisen osan Tekniikan viestintä 2 -opintojakson tavoitteista ja sisällöistä. Päätimme uudistaa opetuksen viestinnän opettajan ja kirjaston tietoasiantuntijoiden yhteistyönä.

Opinnäytetöiden viestinnän ohjaaja huomaa usein tiedonhankintataitojen haasteet. Opiskelijan mukaan omasta aiheesta ei millään löydy tietoa tai tietoa on niin runsaasti, että aika ei riitä karsintaan ja oleellisen löytämiseen. Hieman kärjistäen “perus-Google” on usein ensisijainen tiedonhakumenetelmä ja ChatGPT ja vastaavat tekoälysovellukset tekevät vahvasti tuloaan tiedonhankintamenetelmäksi.

Väline edellä tavoitteisiin ja sisältöön

Halusimme uudistaa opinnäytetyövaiheen tiedonhaun opetuksia toiminnallisiksi työpajoiksi. Olemme saaneet opiskelijoilta palautetta, että etenkin Zotero-viitteidenhallintaohjelma on kiinnostanut kirjaston tiedonhaun opetuksissa. Päätimme testata menetelmää, jossa lähdetään tietoisesti liikkeelle välinekärki edellä, eli ensin opetellaan ohjelma, ja sen jälkeen ujutetaan lähdekriittinen ajattelu ja tiedonhakutaitojen kehittäminen mukaan.

Viitteidenhallintaohjelma Zotero toimi Troijan hevosenamme. Valjastimme sen käyttöömme siksi, että näin saimme opiskelijat heti opetustilanteen alussa töihin. Tekniikan opiskelijathan ovat tyypillisesti orientoituneita erilaisten ohjelmistojen oppimiseen ja käytännön harjoituksiin.

Opiskelijoita pyydettiin asentamaan etukäteen Zoteron työasemaohjelma laitteelleen sekä Zotero Connector -lisäosa selaimeen. Näin tunnilla ei tarvitsisi käyttää aikaa asennusongelmiin, vaan pääsimme heti töihin - tai näin ainakin oletimme. Tunnin alussa opastimme opiskelijoita Zoteron alkuasetusten tekemisessä, ja sen jälkeen jokainen opiskelija muodosti itselleen kansiorakenteen ohjelmassa. Työpajan aikana opiskelijat etsivät erilaisia tiedonlähteitä ja tallensivat niitä Zoteroon.

Tiedonhaku ujutettiin mukaan

Tiedonhaku lähtee kuitenkin yhä liikkeelle hakusanoista, vaikka luonnollisella kielellä tehtävä tiedonhaku tekeekin vähitellen tuloaan. Siispä ennen lähteiden keräämistä Zoteroon käsittelimme opiskelijoiden kanssa hakusanojen ideointia heidän omiin harjoitustehtävien aiheisiinsa. Rohkaisimme opiskelijoita käyttämään erilaisia apuvälineitä, kuten sanastoja ja tekoälychattejä ideoinnin apuna. Suurin osa opiskelijoista käyttikin ChatGPT:tä ja kokeili antamaamme esimerkkiä kehotteessa.

Sen jälkeen vuorossa oli Zoteron käyttäminen käytännössä. Opiskelijoiden tehtävänä oli tallentaa omaan aiheeseen liittyviä lähteitä Zoteroon ensin ohjatusti ja sitten itsenäisesti. Samalla kun opiskelijat mekaanisesti harjoittelivat viitteiden viemistä järjestelmään, toimme esille erilaisia tiedonlähteitä ja niiden etsimistä eri hakuvälineillä. Valitsimme esimerkeiksi opiskelijoiden aloille soveltuvia luotettavia lähteitä.

Erilaisiksi tiedonlähteiksi valitsimme e-kirjan HAMK Finnasta, tieteellisen artikkelin Google Scholarista ja tilaston Statista-tietokannasta. Lähteitä etsittiin myös joistain muista palveluista kuten SFS Onlinesta, O’Reillystä tai Web of Sciencesta. Joidenkin ryhmien kanssa kokeilimme tekoälyä hyödyntävää Semantic Scholaria. Ohjeistimme tallentamaan vähintään yhden lähteen jokaisesta hakupalvelusta, mutta moni opiskelija löysi esimerkiksi Google Scholarista useammankin lähteen Zoteroon tallennettavaksi.

Lopulta jokaisella opiskelijalla oli muutama lähde tallessa Zoterossa. Seuraavaksi harjoiteltiin viitteiden tuomista Wordiin ja lähdeluettelon tekemistä Zoterolla. Samalla tarkistettiin, että viitteet ovat oikein ja tarvittaessa korjattiin viitetietoja Zoterossa. Tarkistamisen lomassa palauteltiin mieleen lähdeviiteohjeita.

Zotero-työpaja koettiin hyödylliseksi

Suurin osa opiskelijoista piti Zoteroa hyödyllisenä ja kertoi harkitsevansa sen käyttöönottoa. Muutamien opiskelijoiden mielestä Zotero vaikutti kankealta ja turhalta perusopiskelijan käyttöön. Varmasti viitteidenhallintaohjelma onkin turhan järeä työkalu silloin, jos sitä käyttää vain muutaman lähteen kanssa.

Opiskelijat pitivät palautteiden mukaan siitä, että he saivat oppia itse tehtäviä tekemällä. Aiemmissa tiedonhaun opetuksissa pelkkä Zoteron demo sai monet opiskelijat toivomaan Zoteron kokeilua käytännössä, ja työpajojen palautteiden perusteella käytännön kokeilu toimikin mainiosti. Työpajojen aikana selvisi myös, että moni opiskelijoista ei ollut tutustunut kirjaston kautta löytyviin palveluihin, kuten Statistaan tai O’Reillyyn. Myös erilaisten palvelujen monipuolinen esittely oli opiskelijoiden mielestä hyödyllistä.

Ongelmia ja oivalluksia

Ongelmilta ei kuitenkaan vältytty näissäkään työpajoissa. Vaikka opiskelijoita oli pyydetty asentamaan Zotero ja Zotero Connector etukäteen, ohjelmat eivät olleet kuitenkaan aina asennettuina tunnille tultaessa. Törmäsimme välillä teknisiin ongelmiin ja esimerkiksi Wordin lisäosan asentaminen tuotti vaikeuksia. Myöskään Macit eivät toimineet ihan odotetulla tavalla. Osa opiskelijoista tuli myöhässä tunnille, ja jos Zotero oli jäänyt asentamatta, ohjeistus piti selittää jokaiselle yksitellen. Asennuksen ja teknisten ongelmien lisäksi joidenkin lähteiden muokkaaminen Zoterossa oli hankalaa tai ainakin vei aikaa. Havainnollistamisen vuoksi olimme valinneet esimerkeiksi juuri sellaisia lähteitä, joiden tietoja pitää korjailla ennen kuin lähdeviite on oikein, ja tähän kuluikin yllättävän paljon aikaa eikä kaikkia pieniä yksityiskohtia saatu korjauksista huolimatta oikein.

Oli kiva huomata, että moni innostui työpajan aikana Zoteron käytöstä ja sen helppoudesta, ja osa toivoi palautteessaan, että sen käyttöön olisi opetettu jo opintojen alussa. Lähdeluettelon ilmestyessä Wordiin yhden klikkauksen jälkeen opiskelijoiden seasta kuului usein “Vau” tai “Oho”! Myös työpajatyylinen tekeminen oli sekä opiskelijoiden että meidän mielestämme kivaa ja hyödyllistä. Ehdimme auttamaan opiskelijoita ongelmatilanteissa ja kävimme hyviä keskusteluja opiskelijoiden kanssa.

Oliko työpajalla vaikutusta?

Opiskelijat harjoittelivat viitteiden merkintää viestinnän laajassa harjoitustyössä. Valmiissa raporteissa Zoteron käyttö näkyi sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivista oli se, että tekstiviitteitä oli aiempaa tarkemmin merkitty paikoilleen. Ilmeisesti kun viitteiden merkitseminen oli helppoa, ne tuli laitettua kohdilleen. Kuitenkin sekä tekstiviitteissä että lähdeluettelossa useilla näkyi huolimattomuus: viite oli jätetty paikoilleen juuri siinä muodossa kuin se oli ohjelmasta tullut. Esimerkiksi jos Zotero ei ollut osannut hakea oikeaa tekijää, sitä ei ollut korjattu.

Aikaisempiin vastaaviin raportteihin verrattuna tiedonhaussa näkyi useilla positiivinen kehitys, mutta ei suinkaan kaikilla. Lähteet olivat monipuolisempia. Esimerkiksi yritysten verkkosivujen lisäksi lähteiksi oli löydetty aiempaa enemmän tilastoja ja artikkeleita. Pilottitoteutuksen jälkeen olemme jatkaneet samanlaisten Zotero-työpajojen pitämistä, toki jatkuvasti hieman parantaen. Olemme esimerkiksi painottaneet viitetietojen korjausta entistä enemmän sekä oppineet itsekin neuvomaan opiskelijoita Zoteron teknisissä ongelmissa entistä paremmin. Työpajan kehittäminen ja sen vaikuttavuuden parantaminen jatkuu siis yhteistyössä tästä eteenpäinkin!