Tyhjästä paperista valmiiksi tekstiksi – kuinka saadaan asiantuntijat kirjoittamaan

Henkilöstön kirjoittamien asiantuntijatekstien avulla korkeakoulu voi viestiä toiminnastaan sekä jakaa työnsä tuloksia yhteiskunnan hyödyksi. Centria-ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön uusia käytänteitä, joiden avulla henkilöstöä rohkaistaan jakamaan asiantuntijuuttaan artikkeleiden tai muiden julkaisujen muodossa. Kirjoittamisen tueksi on luotu matalan kynnyksen palveluja, koulutuksia ja yhteistyömalleja, joilla voidaan myös tottumattomia kirjoittajia innostaa kirjoittamisen saloihin.

Henkilöstön tekemien julkaisujen, artikkeleiden, blogien ja podcastien avulla ammattikorkeakoulut voivat kertoa toiminnastaan laajalle lukija- ja kuulijakunnalle. Julkaisuissa kuuluu tekijöiden oma asiantuntijuus, joka avaa toimintaa laajemmin ja monipuolisemmin kuin korkeakoulun virallinen viestintä tai toimintakertomukset. 

Centria-ammattikorkeakoulun vuonna 2024 uudistettu strategia vuosille 2025–2028 nostaa viestinnän ja julkaisemisen keskeisiksi keinoiksi, joilla voidaan auttaa toimintaympäristöä kehittymään: Viestintä ja julkaisut ovat konkreettisia vaikuttamisen välineitä, joita kehittämällä saamme työmme tulokset paremmin jaettua yhteiskunnan hyödyksi. (Centria-ammattikorkeakoulu 2024.)

Strategian toimeenpanon myötä Centrian organisaatiorakenteeseen tehtiin muutoksia, ja vetovastuita tarkennettiin ja järjestettiin uudelleen. Julkaisemisen toiminnot olivat vuosien aikana tapahtuneiden henkilövaihdosten jälkeen jääneet harmaalle alueelle, ei erityisesti kenenkään vastuulle.

Organisaatiomuutosten myötä julkaisemisen prosessivastuu on TKI-toiminnasta vastaavalla vararehtorilla, ja käytännön kehittämisvastuu vararehtorin alaisuudessa toimivalla julkaisu- ja tietopalvelupäälliköllä. Julkaisemisen prosesseissa ja toimituskunnissa työskentelee erilaisilla työpanoksilla useita henkilöitä TKI-toiminnasta, opetuksesta, viestinnästä ja kirjastosta. 

Uudet käytänteet ja tavoitteet

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttui vuoden 2025 alusta siten, että suurelle yleisölle suunnatut ja taiteelliset julkaisut saavat rahoituksessa painoarvon 0,4. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ohjataan siten keskittymään ammatillisiin ja tieteellisiin julkaisuihin. Näin varmistetaan, että ammattikorkeakouluissa julkaistaan henkilöstön asiantuntijuuteen perustuvia, ammattiyleisölle suunnattuja julkaisuja.  Julkaisuilla on tutkimuksellinen ote, ja ne tukevat ammattikorkeakoulujen tehtävää. (Hermiö, Wallin, Merimaa & Hintsa 2024.)

Centrian uuden strategiakauden ensimmäisenä vuonna tavoitteena on saada henkilöstöä innostumaan kirjoittamisesta. Henkilöstölle on tarjottu matalalla kynnyksellä ohjausta ja opastusta kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Samalla on tarkasteltu Centrian julkaisukanavia, prosesseja ja ohjeistuksia ja löydetty niistä kriittisiä kehittämistarpeita.

Centrian julkaisukanavia ovat verkkolehti asiantuntija-artikkeleita varten, blogi sekä julkaisusarjat, joissa julkaistaan esimerkiksi hankkeiden tuloksista kertovia raportteja tai artikkelikokoelmia.

Julkaisutoiminnan kehittämisellä tavoitellaan toki julkaisujen määrän lisäämistä, mutta myös julkaisujen laadun kasvattamista. Henkilöstön kirjoitustaitoja ja -haluja on lähdetty herättelemään kirjoittajakoulutuksilla, matalan kynnyksen kirjoittajatapaamisilla, monenlaisella viestinnällä, ohjeistuksella ja tuella.

Asiantuntija-artikkeleiden kirjoittaminen saattaa osalle henkilöstöä tuntua vaikealta. Artikkeleiden kirjoittamista odotetaan myös niiltä, jotka eivät ole aiemmin tehneet niitä, ja moni voi tuntea epävarmuutta uusien vaateiden edessä.

Kirjoittamisen esteet

Julkaisutoiminnan käytännön työssä olemme huomanneet, että asiantuntijoilla esiin tulevat kirjoittamisen esteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1. Asiantuntija on epävarma omista kirjoitustaidoistaan.
2. Asiantuntija haluaisi kirjoittaa, mutta ei tiedä, mistä kirjoittaisi.
3. Asiantuntija haluaisi kirjoittaa, mutta hänellä ei ole aikaa tai resursseja kirjoittamiseen.

Seuraavassa esittelemme lähestymistapoja, joilla olemme pyrkineet auttamaan kirjoittamisen esteissä.

Kirjoittajakioskista ei saa karkkia – rohkaisua kyllä

Kirjoittajakioskeiksi nimetyt matalan kynnyksen kohtaamispisteet lanseerattiin syksyllä 2024. Artikkelin kirjoittajat päivystävät pääkampuksen kirjastossa säännöllisesti ja tarjoavat pika-apua kirjoittamisen kysymyksissä. Näissä tilanteissa on saatu muutamia, muuten vain juttelemaan tulleita henkilöitä innostumaan kirjoittamisesta. Kioskeja on pidetty myös kahdella muulla kampuksella, ja niissäkin osallistumisaktiivisuus on ollut suurta.

Kioskitoiminnan hyötyinä olemme todenneet, että kun asiointi on epävirallista, se on helppoa ja mukavaa sekä meille ohjaajille että asiakkaille. Kun päivystämme kahdestaan, toinen voi tarvittaessa ohjata tai syventyä keskusteluun pidempää asiointia kaipaavien kanssa. Olemme saaneet tietoa siitä, mikä kirjoittamisessa koetaan hankalana, ja mihin suuntaan ohjeistusta ja koulutuksia tulisi suunnata. Pidämme tärkeänä, että kirjoittamisen asioita pidetään esillä – olemme ikään kuin muistuttamassa kirjoittamisen ja julkaisemisen tärkeydestä.

Koulutukset ja työpajat

Lukuvuoden 2024–2025 aikana on järjestetty sekä yleisiä että tietylle kohderyhmälle suunnattuja koulutuksia ja työpajoja, joissa on perehdytetty henkilöstöä kirjoittamisen ja julkaisemisen prosesseihin. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta toteutuksesta on yhdelle TKI-tiimille järjestetty kirjoittajatyöpaja, jossa perehdytysluennon jälkeen osallistujille annettiin tehtäväksi suunnitella omaan asiantuntijuuteen perustuva blogikirjoitus tai artikkeli. Aihioita esiteltiin muille, ja niiden jatkojalostamisesta keskusteltiin yhdessä.

Seuraava tapaaminen oli kahden kuukauden kuluttua, jolloin noin puolet tiimiläisistä tuli esittelemään kirjoituksiaan yhteiseen tapaamiseen. Olimme yllättyneitä, kuinka avoimesti he jakoivat tekstejään ja olivat valmiita vastaanottamaan palautetta. Moni työpajassa alkunsa saaneista kirjoituksista on jo julkaistu Centrian kanavissa.

Koulutuksen onnistuminen edellytti hyvää yhteistyötä tiimipäällikön ja tiimin viestijän kanssa. Mallia on esitelty muille TKI-tiimeille, ja uusia työpajoja on jo lisätty kalenteriin.

Yhteistyö viestijöiden kanssa

Usein julkaisut kumpuavat TKI-toiminnasta sekä siinä syntyvistä uusista käytänteistä ja toimintatavoista. TKI-viestijät ovat avainasemassa julkaisujen ja artikkelien tekemisessä ja loppuunsaattamisessa yhdessä hankkeiden asiantuntijoiden kanssa. Kun viestijät ovat tietoisia kirjoittamisen ja julkaisemisen asioista, he voivat olla TKI-asiantuntijoiden lähiapuna julkaisujen tuottamisessa. He voivat auttaa erityisesti muussa kuin sisältöön liittyvissä asioissa, kuten kuvien ottamisessa, taulukoiden tekemisessä ja merkitsemisessä sekä lähdemerkintöjen tarkistamisessa. Viestijöillä on paras tieto hankkeissa tuotettavista sisällöistä, joten he voivat kannustaa hanketyöntekijöitä tuottamaan julkaisuja.

TKI-viestijöillä on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että hankkeissa julkaistaan yhä enemmän nimenomaan julkaisutiedonkeruuseen soveltuvia julkaisuja. Monia julkaisuja on vuosien varrella julkaistu pelkästään hankkeiden omilla sivuilla, vaikka ne olisivat pienin muutoksin ja lisäyksin soveltuneet julkaisutiedonkeruuseen.

Uudet työtavat

Julkaisujen määrän lisääntyessä julkaisemiseen liittyvän metatyön määrä kasvaa. Toimituskuntien, esilukijoiden ja editoijien työpöydät alkavat olla jo täynnä. Etsimme parhaillaan uusia työtapoja ja prosesseja, joilla kirjoittamisen tukimuotoja ja julkaisemista voidaan nopeuttaa. Ohjeiden, koulutusten ja lähiavun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

Tekoäly on tullut meidän kaikkien työpöydille eri muodoissaan, niin myös kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Tekoälyn käytöstä tulee usein kysymyksiä ja keskustelua, ja se saattaa aiheuttaa hämmennystä: missä määrin tekoälyä on lupa käyttää, miten tunnistamme tekoälyn tuottaman tekstin?

Tekoäly voi olla hyvänä apuna, mutta jos tekoälyn annetaan hoitaa kirjoittaminen, on vaarana esimerkiksi kriittisen ajattelun väheneminen sekä luovuuden ja kirjoitustaitojen rappeutuminen. Harva hoksaa sitäkään, että tekoälyn tuottaman tekstin julkaiseminen omissa nimissään on plagiointia. (Kelkkä 2024.) On tarpeen viestiä ja ohjeistaa selkeästi, mihin tekoälyä kannattaa käyttää kirjoittamisessa ja miten tekoälyn käytöstä tulee kertoa julkaisussa.

Rohkaisevaa palautetta

Tärkeintä julkaisutoiminnan kehittämisessä on rohkaisu, rohkaisu ja vielä kerran rohkaisu. Jokaista kirjoittajaa tulee lähestyä hänen omista lähtökohdistaan. Osa on tottuneita kirjoittajia, osa taas ensimmäistä kertaa tuottamassa asiantuntijatekstiä. Jokainen tarvitsee rohkaisevaa ja kehittävää palautetta läpi kirjoitusprosessin.

Artikkelin kirjoittamiseen ryhtyessään moni saattaa ajatella, että kirjoituksen pitäisi olla täydellisen syväluotaava esitys jostain asiasta. Silloin kirjoittamisen aloittaminen voi tuntua vuoren kokoiselta haasteelta. Asiantuntija-artikkelin aihe voi kuitenkin löytyä jostain pienestäkin detaljista. Voi miettiä, mitä erityisosaamista itsellä on: mistä asiasta tietää enemmän kuin kollega?

Kenenkään ei ole tarkoitus kirjoittaa pelkästään kirjoittamisen vuoksi. Kirjoittaminen on työkalu, jonka avulla ammattikorkeakoulut kertovat tutkimustuloksista, innovaatioista ja omasta toiminnastaan. Tästä olemmekin muistuttaneet monelle kirjoittamisen parissa tuskailevalle. Olemme esitelleet artikkelien ja blogien kohderyhmiä ja konkreettisella tavalla nostaneet esille seikkoja, joista Centrian kohderyhmät ovat kiinnostuneita. Kirjoittamisen merkityksen ymmärtäminen voi poistaa kirjoittamiseen liittyviä lukkoja.

Kirjoittamaan ei opi kuin kirjoittamalla. Kun avaa tyhjän dokumentin ja alkaa kirjoittaa vaikkapa listaamalla ranskalaisin viivoin ajatuksiaan, vailla valmiin artikkelin painetta, lopputuloksena voi syntyä artikkeli, blogi tai vaikka kaksi. Isosävi ja Lindholm (2023) korostavat, että kirjoittaminen auttaa kirjoittajaa prosessoimaan ajatuksiaan. He esittelevät kirjoittamisharjoituksen, jossa kirjoittajaa ohjeistetaan ensin miettimään, mistä haluaa kirjoittaa, ja vasta sitten etsimään lähdekirjallisuutta – sekä lukemaan lähdekirjallisuutta siten, että se edistää kirjoittamista. (Isosävi & Lindholm 2023, 43). 

Välissä on luultavasti monia työvaiheita. Voi joutua kirjoittamaan uudestaan, aloittamaan alusta, leikkaamaan ja liimaamaan. Samalla oma ajattelu kehittyy ja ajatus kirkastuu. Siitä kirjoittamisessa kaiketi on lopulta kysymys.

Lähteet:  

Centria-ammattikorkeakoulu. 2024. Centria-ammattikorkeakoulun strategia 2025–2028. Saatavissa: https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2024/10/STRATEGIA-2025-2028_w.pdf. Viitattu: 10.6.2025.

Hermiö, A., Wallin, R., Merimaa, M. & Hintsa, M. 2024. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan muutoksia. eSignals 26.1.2024. Saatavissa: Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan muutoksia - Haaga-Helia. eSignals. Viitattu 10.6.2025.

Isosävi, J. & Lindholm, C. 2023. Yhteisöllisen kirjoittamisen opas. Helsinki: Art House. 

Kelkka, T. 2024. Tekoäly kirjoittamisen tukena: innostava apuri, ei vastuunkantaja.  Laurea Journal. Saatavissa: Tekoäly kirjoittamisen tukena: Innostava apuri, ei vastuunkantaja | Laurea Journal. Viitattu 13.6.2025.