Työelämän informaatiolukutaito – onko siihen tartuttu?

Informaatiolukutaitoa (IL) tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Artikkelissa katsastetaan miten AMK-kirjastot ovat suhtautuneet informaatiolukutaitoihin työelämän näkökulmasta, ja haastetaan miettimään miten huomioimme sen nyt IL-ohjauksessa.

Ammattikorkeakoulut valmistavat opiskelijoita työelämän asiantuntijatehtäviin. Opiskelijat tarvitsevat alansa teoreettiset perustiedot sekä osaamista seurata ja olla mukana toimintaympäristönsä kehityksessä. Toisin sanoen opiskelijoilla pitäisi olla valmistuessaan valmiudet toimia korkeakoulutetun työelämäympäristössä. Informaatiolukutaidon (IL) ohjauksen kolikon toinen puoli on ohjata opinnoissa tarvittaviin tiedonlähteisiin. Tätä ohjausta kirjastoissa hoidetaan hyvin. Kolikon toinen puoli on antaa valmiudet pärjätä työelämän informaatiomaisemassa. Haluamme herättää keskustelua, kuinka jälkimmäistä puolta tuetaan tällä hetkellä IL-ohjauksessa.

Kymmenen vuoden harppauksin

Työelämän IL putkahtaa esiin noin kymmenen vuoden välein. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen verkkolehden Osaaja.net  (nyt AMK-lehti/UAS Journal) teemanumero oli tiedonhallinta työelämässä. Artikkeleissa käsiteltiin muun muassa tiedon merkitystä ja hankintaa työelämässä, yhteistoiminnallista tietokäyttäytymistä, asiantuntijuuden kehittymistä. Ajankohtaisia edelleen. Kentällä oli tuolloin innostusta tuoda työelämän näkökulmaa IL-ohjaukseen. Samana vuonna aloittanut AMKIT-konsortion pedagoginen työryhmä järjesti Kajaanissa ja Helsingissä seminaarin ‘Opiskelusta taidot työelämään’. Osallistujia oli lähes 100. Ennakkomateriaalina oli valmistuneiden haastatteluja omista työelämän tietokäytännöistään. Tieto arjessa -wikiin oli tallennettu 12 eri alan edustajan vastaukset kahteen kysymykseen: Mitä tiedonlähteitä käytät arkityössäsi? ja Mitä pitäisi opettaa tiedonhankinnassa? (Puttonen 2008.) Into työelämän informaatiolukutaidon ohjaukseen kuitenkin lopahti. Tuolloin AMK-kirjastot etsivät rooliaan korkeakoulukirjastona ja rakensivat verkostoja.

AMK-kirjastojen väki on osallistunut ECIL:iin (European Conference on Information Literacy)  innokkaasti. ECIL on foorumi, jossa tutkijat esittävät uutta tutkimustietoa muun muassa työelämän IL:stä ja best practice -esityksissä on käytännön toteutuksia. Ensimmäisestä, vuoden 2013, konferenssista alkaen osallistujat ovat jakaneet kuulemaansa kirjoituksissa. Esimerkiksi työelämän informaatiokäytännöt, verkostojen merkitys, muuttuva tieto- ja teknologiaympäristö sekä IL-standardien sopimattomuus työelämän IL:ään olivat heti esillä (Hakala & Lahtinen 2014). 

Työelämän IL oli vuoden 2017 ECILin pääteema. Tuolloin julkaistiin useita kirjoituksia (mm. Aho 2017, Hjelt & al 2017, Hakala 2017, Hakala & Puttonen 2017), joissa esitettiin edelleen ajankohtaisia asioita IL-ohjauksen kehittämisen pohjaksi:

• Työn tekeminen muuttuu ja päätöksiä pitää tehdä tiedon perusteella nopeasti muuttuvissa tilanteissa, joissa IL-taidot auttavat epävarmuuden kohtaamisessa.
• Opiskeluympäristö ja työpaikkojen informaatioympäristö lähentyvät toisiaan,  valmistuneiden oletetaan olevan taitavia toimijoita myös työelämän tietoympäristöissä.
• Valeuutiset ovat uusi ilmiö, jonka vuoksi kriittinen lukutaito, faktantarkistus ja monipuolinen lähteiden käyttö muuttuvat tieteellisistä kompetensseista yleisiksi työelämätaidoiksi.
• IL:n ja työelämän sanasto samasta asiasta on erilaista: IL on kätkössä arjen toiminnoissa.
• Meiltä puuttuu malli, joka ohjaa työelämän IL:n ohjaamista ja soveltamista työelämässä.

IL työelämässä kiinnosti kentällä jälleen. Seuraavassa esimerkkejä: Lahtisen väitöskirja Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta työelämän kehittämishankkeissa ilmestyi 2016, SeAMKin juhlajulkaisussa 2017 oli artikkeli yritysten tiedonhankinnasta, Kreodin joulunumero 2018 oli työelämänumero. Laurea, Haaga Helia ja Metropolia järjestivät  Tieto työssä -seminaarit 2016-2018. Alumnit kertoivat kirjaston henkilökunnalle tiedon käytöstä omassa työssään (Puttonen 2018). 

Tällä kertaa olosuhteet tekivät stopin orastavalle työelämän IL-ohjauksen kehittämiselle. Koronan myötä työn tekeminen muuttui joka paikassa, myös kirjastossa. Painopiste keskittyi salamannopeasti välttämättömään eli verkkopalveluiden kehittämiseen ja yksilöllisyys painottui. Nyt, noin kymmenen vuoden harppauksen jälkeen, voimme kysyä: Onko korkeakoulutetun työelämän IL:n ohjaukseen tartuttu? 

Entä nyt?

AMK-kirjastoilla ei ole enää vaihtoehtoja olla huomioimatta ohjauksessa työelämän IL:ää, jota opiskelijat tarvitsevat. Syy on muutos niin työympäristössä kuin ammattikorkeakoulujen opetuksessa.

Tekoäly ja muuttuneet tietokäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, että IL on tunnistettu ja tunnustettu työelämän metataidoksi. Valheellinen tieto ja tekoälyn muokkaama tieto ovat asettaneet kriittisen lukutaidon sekä eettisen harkinnan osaamisen keskiöön. Korkeakoulutettujen työntekijöiden vastuu faktantarkistajina kasvaa. On tavallista, että IL-ohjauksessa käsitellään opinnoissa tarvittavan tieteellisen tiedon kriittistä arviointia. Ohjauksessa tulisi myös varmistaa, että opiskelijoilla on valmistuttuaan työvälineet tiedon monipuoliseen kriittiseen arviointiin, kuten faktantarkistukseen ja työelämässä käyttämiensä verkkosisältöjen arviointiin. 

Toinen toimintaympäristön muutos liittyy ammattikorkeakoulujen opetukseen.  Työelämässä tarvittava ammatillinen osaaminen opetetaan substanssiaineiden sisällöissä ja työelämäyhteys on yhä vahvemmin läsnä opintojaksoilla. Siitä seuraa, että työelämätietoa tarvitaan oppimistehtävissä. Siitä puolestaan seuraa, että opiskelijoiden pitäisi osata hakea ja valita luotettavaa, työelämän erilaisissa tilanteissa tarvittavaa tietoa. Tuemmeko tällaista osaamista IL-ohjauksessa; esimerkiksi organisaatioiden, järjestöjen ja muiden avoimien tiedontuottajien tuntemusta?

mmattikorkeakoulut ovat toimintansa alusta alkaen tukeneet vahvasti käytännön työelämän tutkimusta ja kehittämistä. Yhteistyö työelämän kanssa on ollut kiinteä osa niin korkeakoulujen tki-toimintaa kuin opetusta. Opetussuunnitelmiin kirjataan työelämäyhteistyötä ja opintoja voidaan suorittaa opinnollistamisen kautta. Opetuksen ja kirjaston tulisi yhdessä miettiä, mitä työelämätaitoja tarvitaan muuttuvassa työympäristössä, ja miten opiskelijat ottavat ne opintojen aikana haltuun. Kirjastojen pitäisi tarjota kytkös ammatillisiin aineistoihin ja välineisiin. Asiantuntijalähteiden käyttö saadaan oppimateriaaleihin yhteistyössä opettajien kanssa. Kun kytkös on olemassa, opettajat ja tietoasiantuntijat tukevat työelämän IL:ää molemmat omasta näkökulmastaan. (Koivusaari 2026, Työterveyslaitos 2026.)

Miten voimme tarttua asiaan?

Kokemuksemme mukaan opiskelijat eivät tunne riittävästi oman alansa organisaatioita, tutkimuskeskuksia ja muita luotettavia asiantuntijalähteitä. Opiskelijat kysyvät ohjauksessa usein, ovatko tämänkaltaiset tiedonlähteet luotettavia, koska he eivät vielä tunnista työelämän asiantuntijalähteitä tai heiltä puuttuu työkalut arviointiin. 

Framilla kymmenen vuoden päästä?

Emme voi tietää, minkälaisessa maailmassa ja miten tietoa etsitään kymmenen vuoden kuluttua. Mutta sen tiedämme, että painopiste siirtyy tekemisestä valitsemiseen ja arvioimiseen. Tätä ei työelämässä voi enää tehdä yksin. Yhteisön merkitys, hiljainen tieto ja osaamiskertymä tulevat olemaan luotettavan tiedon ytimessä aivan kuten kriittisyys ja eettisyys. Meidän on huomioitava työelämän muutos ja muutettava IL-ohjausta, jotta pystymme tukemaan opiskelijoita kartuttamaan omaa tietopääomaansa siitä, miten hän osaa toimia tulevaisuuden työelämässä. 

AMKIT-pedagoginen työryhmä suunnittelee syksylle keskustelutuokiota, jossa eri alojen alumnit kertovat tiedonhankinnasta ja tietokäytännöistään. Siitä saamme tietoa todellisuudesta. Jos olet vienyt työelämän IL:ää ohjaukseen, niin kerro meille kommenteissa. Yhteisössä jakaminen vie asioita eteenpäin.