Työmaana tulevaisuus – 3AMK-yhteistyössä asiantuntijat tukevat toisiaan

06.06.2022

Kuva: Darrel Und, CCO Pexels

Lähes kliseisen sanonnan mukaan kokonaisuus on joskus enemmän kuin osiensa summa. Kun sanonnan yltä kuorii hattaran ja hötön, ollaan kuitenkin hyvin lähellä työelämän arkitodellisuuden todellista viisautta: miksi nyhrätä yksin, kun kimpassa on kivempaa?

3AMK – kolmen suuren liittouma

Pääkaupunkiseudun kolme suurta ammattikorkeakoulua Haaga-Helia, Laurea  ja Metropolia muodostivat syksyllä 2016 strategisen korkeakoululiittouman, joka sai nimen 3AMK. Liittouman tarkoituksena on hyödyntää ammattikorkeakoulujen vahvuuksia ja saada yhteistyöstä lisäarvoa. Neljä keskeistä yhteistyöaluetta ovat oppimistoiminta, yrittäjyys ja innovaatiot, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti (3AMK 2022).

Yksi ensimmäisistä 3AMK:n konkreettisista yhteistyön avauksista oli kirjastojen palvelutoiminnan yhtenäistäminen ja painetun kokoelman yhdistäminen, 3AMK-kirjasto. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat saaneet tasa-arvoisesti käyttää 3AMK-kirjastojen painettua kokoelmaa keväästä 2019 lähtien.

Yhteisen painetun kokoelman lisäksi kehittämistyötä  tehdään jatkuvasti kirjastotyön eri osa-alueilla. Asiakaspalvelun käytäntöjä ja periaatteita on yhtenäistetty kirjastojen kesken, ja tätä tehdään edelleen jatkuvasti asiakastyöryhmän johdolla. Kirjastojärjestelmän työryhmä ratkoo keskitetysti kaikkien kolmen kirjaston puolesta järjestelmään liittyviä ongelmia ja vastaa KOHA:n versiopäivitysten käyttöönotosta. Koska asiakaspalvelua ja kokoelmia on yhtenäistetty, tehdään kirjastojen välillä luonnollisesti myös viestinnän saralla yhteistyötä. 

Näiden ehkä itsestäänselvien yhteistyön osa-alueiden lisäksi 3AMK-kirjastoja yhdistää myös julkaisutiedonkeruu, jonka tekemisestä vastaavat kirjastojen asiantuntijat niin Laureassa, Metropoliassa kuin Haaga-Heliassakin. 

Korkeakoulujen julkaisutoiminnan seuranta

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) kerää vuosittain tietoja suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden julkaisuista. Kerättyjä julkaisutietoja käytetään perusrahoituksen laskennassa osana korkeakoulujen rahoitusmallia sekä yleisesti tutkimustoiminnan seurantaan, ohjaamiseen ja tilastointiin. Tiedot kerätään Virta-julkaisutietopalveluun, ja niitä voi selailla esimerkiksi Tiede ja tutkimus-palvelun tai Juuli-julkaisutietoportaalin kautta.

Julkaisutiedonkeruuta ohjaa vuosittain päivitettävä Julkaisutiedonkeruun käsikirja. Käsikirjassa määritellään kriteerit sille, millaisia julkaisuja organisaatiot voivat Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen ilmoittaa ja mitä tietoja julkaisusta kerätään. Keskeinen kanava käsikirjan tuottamiselle ja muutoksille on Finn-ARMAN alla toimiva kansallinen Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä, jossa mukana on muun muassa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisutiedonasiantuntijoita sekä OKM:n edustaja.

Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmässä käsitellään erilaisia poikkeustapauksia ja pohditaan käsikirjan kriteerien tulkintaa. Organisaatioissa julkaisutiedonkerääjät joutuvat usein pohtimaan joko yksin tai yhdessä kirjoittajien kanssa erilaisia näihin kriteereihin liittyviä asioita, joten kansallisessa yhteistyöryhmässä tuetaan ja ohjataan organisaatioissa julkaisutiedonkeruuta tekevien työtä.

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnan erityispiirteet

Ammattikorkeakoulujen  julkaisutoiminta painottuu ammatilliseen ja yleistajuiseen julkaisemiseen eri tavalla kuin yliopistojen julkaisutoiminta. Käytössä ovat myös yhteiset työkalut, Justus-julkaisutietojen tallennuspalvelu ja Theseus-julkaisuarkisto.

Lisäksi useat ammattikorkeakoulut  toimivat kustantajina julkaistessaan omissa julkaisusarjoissaan ja verkkolehdissään yhteisten hankkeiden TKI-työhön perustuvia kokoomateoksia, raportteja ja artikkeleita sekä korkeakoulun muuhun toimintaan liittyviä asiantuntija-artikkeleita.

Koska julkaisukanavat ja julkaisemisen konteksti ovat hieman erilaisia kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, ammattikorkeakoulujen on hyödyllistä keskustella yhdessä julkaisutiedonkeruun asioista. Ammattikorkeakoulujen julkaisutiedonkeruun omana keskustelukanavana on käytössä  julkaisutiedonkerääjien sähköpostirinki, jossa ajoittain kysellään kollegoilta muiden näkemyksiä ja käytäntöjä.

Julkaisutiedonkeruussa on siis kansallisia yhteistyökuvioita sekä erikseen ammattikorkeakoulujen  julkaisemisen erityispiirteistä kumpuavaa tiedonvaihtoa. 3AMK-kirjastojen kolmen kimppa myös julkaisutiedonkeruussa täydentää olennaisesti näitä verkostoja tiivistyvässä 3AMK-yhteistyössä. 

Julkaisutiedonkeruun ja julkaisutoiminnan 3AMK-yhteistyö

Julkaisutiedonkeruun yhteistyötä tehdään myös 3AMK:n yhteisjulkaisujen osalta. 3AMK:lla on vuosittainen julkaisutavoite yhteisjulkaisujen lukumäärälle, joka on yksi seurantamittari yhteistyön tiivistymiselle. Yhteisjulkaisujen ja niiden taustalla olevan TKI-yhteistyön kasvava volyymi haastaa myös julkaisemisen tukipalveluita lisäämään yhteistyötä.

Kuvio 1. Kuviossa on visualisoituna Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kotimaiset yhteisjulkaisut vuosina 2018–2020. Laurean ja Haaga-Helian välinen yhteisjulkaiseminen näyttäisi olevan yleisempää kuin yhteisjulkaiseminen Metropolian kanssa. Yhteisenä tavoitteena on lisätä 3AMKin yhteisjulkaisuja tulevina vuosina. 3AMKit ovat kotimaassa julkaisseet yhteensä 26 korkeakoulun tai tutkimusorganisaation kanssa. (Vipunen 2022.)

Kuvio 1. Kuviossa on visualisoituna Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kotimaiset yhteisjulkaisut vuosina 2018–2020. Laurean ja Haaga-Helian välinen yhteisjulkaiseminen näyttäisi olevan yleisempää kuin yhteisjulkaiseminen Metropolian kanssa. Yhteisenä tavoitteena on lisätä 3AMKin yhteisjulkaisuja tulevina vuosina. 3AMKit ovat kotimaassa julkaisseet yhteensä 26 korkeakoulun tai tutkimusorganisaation kanssa. (Vipunen 2022)

Tuorein kokemus yhteistyön lähentämisestä tästä liittyy podcast-julkaisemiseen, josta 3AMK:n julkaisemisen ja julkaisutiedonkeruun asiantuntijat yhteistyössä järjestivät yhteisen koulutuksen toukokuun alkupuolella. Koulutus oli avoin kaikille podcast-julkaisemisesta kiinnostuneille joskin fokus oli eritoten yhteisten hankkeiden podcastien tekemisessä. Koulutuksessa lähdettiin liikkeelle aivan perusasioista kuten podcastin rakenteesta, kerronnan tyyleistä ja teknisen toteuttamisen vaatimuksista, mutta edettiin nopeasti konkretiaan ja oman podcast-sarjan ideointiin ja jaksojen käsikirjoittamiseen.

Ennen koulutusta 3AMK:n julkaisutiedonkeruun ja julkaisutoiminnan vastaavat varmistivat, että kaikilla on yhteinen jaettu ymmärrys siitä, mitä ovat podcast-julkaisut ja mitä kriteereitä niiden julkaisemisen pitää täyttää, miten podcastien tekijyys muodostuu ja miten tekijöiden asiantuntijuuden tulisi näkyä näissä julkaisuissa.

Varsinaisen koulutuksen veti Metropolian oma julkaisemisen asiantuntija ja paikalle saapui noin 50 innokasta oppijaa TKI-asiantuntijoista ammattikorkean muihin asiantuntijoihin. Odotamme mielenkiinnolla lähitulevaisuudessa podcast-sarjojen suoranaista vyöryä.

Julkaisutoimintaan liittyvää lähiaikojen toimintaa on ollut myös huhtikuun loppupuolella ensimmäistä kertaa järjestetty 3UAS-konferenssi ja sen myöhemmin julkaistava vertaisarvioitu konferenssijulkaisu.

Kun kynnys on matala ja apu lähellä

Varsinainen julkaisutiedonkeruun yhteistyö 3AMK-toimijoiden kesken käynnistyi reilu pari vuotta sitten, kun alkuvuodesta oli aika korjata ja yhtenäistää edellisvuoden julkaisutiedonkeruun dataa tulevaa OKM:n suorittamaa tilastointia ja perusrahoituspäätöstä varten. Yksi meistä oli aloittanut työssään edellisenä syksynä ja oli ensimmäistä kertaa vastuussa oman ammattikorkeakoulunsa julkaisutiedonkeruusta. Tässä kohtaa oli luontevaa kokoontua yhteisen agendan äärelle ja jakaa kokemuksia.

Tämän jälkeen yhteisiä palavereja on jatkettu lähes kuukausittain, ja viime aikoina olemme käsitelleet julkaisemisen uudempia muotoja kuten podcasteja, videoita sekä oppimateriaaleja. 

Audiovisuaalisten julkaisutyyppien haastavuutta lisää se, että kyseessä on vielä varsin uusi tiedonkeruuseen otettava julkaisumuoto, jonka määritystyötä paraikaa viimeistellään kansallisessa työryhmässä. Kynnys kysyä 3AMK-kollegalta neuvoja tai mielipiteitä on matalampi kuin kansallisen työryhmän foorumille asian tuominen. Tarvittaessa nopeastikin saatavat neuvot vähentävät työn yksinäisyyttä sekä antavat arvokasta ulkopuolista näkökulmaa silloin kun itselleen vaikean tapauksen ratkominen ei tunnu etenevän. 

Kollegiaalisen tuen lisäksi osaamisen eri painotukset ja erilaiset työnkuvat rikastavat 3AMK-yhteistyötä. Esimerkiksi Metropoliassa tehdään laajasti taidejulkaisuja, kuten konsertteja, sävellyksiä ja näyttelyitä, joten taidejulkaisujen tiedonkeruun tuntemusta voidaan tarvittaessa jakaa matalalla kynnyksellä myös Laurealle ja Haaga-Helialle. 

Haaga-Helian ja Laurean julkaisutiedonkerääjät ovat puolestaan mukana myös oman korkeakoulunsa julkaisutoiminnassa: kummatkin ovat verkkolehden ja julkaisusarjan toimituskunnassa ja tekevät yhteistyötä julkaisutoiminnasta vastaavien kanssa. Luonnollinen yhteistyön syventämisen suunta onkin lähentää yhteistyötä julkaisutoiminnnan kanssa, mutta myös TKI-toiminnan avainhenkilöiden kanssa yhteisjulkaisemisen näkökulmasta.

Ryppyotsaisen käsikirjan tulkinnan ja OKM:n ohjeistuksen noudattamisen lisäksi työssä kohtaa välillä lähes hulvattomia tilanteita. Loppukevennykseksi muutama otos viime vuosien yhdessä pähkäillyistä julkaisutiedonkeruun tapauksista:

Raportoidaanko julkaisu artikkelina vai podcastina, kun tekoälypohjainen ohjelma lukee kirjoitetun tekstin brittiaksentilla äänitiedostoksi?

Liittyykö saunan testaaminen asiantuntijatyöhön vai ei?

Artesaanimakkaraa ja pienpanimo-olutta kylkeen: missä tapauksessa ruokareseptit ja juoma-arvostelut ylittävät julkaisupistekynnyksen?

Onko perunkirjoitusprosessista tehty jenkka oikea julkaisu vai ei?


 

Lähteet

Kirjoittajat

Antti Nyqvist

tietoasiantuntija

Haaga-Helia

Kirjoittajan muut artikkelit

Anna Laakkonen

tietoasiantuntija

Laurea-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Saara Vielma

tietoasiantuntija

Metropolia

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti