UAS Journal - vastuullista TKI-viestintää 10 vuotta

16.02.2020

Photo by Glenn Carstens-Peters on Unsplash CC0

Tämä vuosi on kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisen verkkolehden UAS Journalin aloittamisen 10-vuotisjuhlavuosi! Lehden julkaisijana on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 2011. Neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden välein ilmestyvä, vastuullista TKI-viestintää toteuttava, lähtökohtaisesti Golden Open Access -lehti on sekä lukijoille että kirjoittajille maksuton. Tässä artikkelissa luomme retrospektiivisen katsauksen UAS Journalin muotoutumisesta nykyisen kaltaiseksi verkkolehdeksi. Lopuksi kuvaamme UAS Journalia tilastotietojen ja tunnuslukujen valossa sekä luotaamme tulevaa.

Kuvio 1. Taitekohtia UAS Journalin 10-vuotistaipaleelta (Kuva: Lamberg 2020).
Kuvio 1. Taitekohtia UAS Journalin 10-vuotistaipaleelta (Kuva: Lamberg 2020).

Avoimuus tki-toiminnan vahvuutena

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli suomalaisissa innovaatioekosysteemeissä, joissa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat parhaimmillaan yhdessä työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä julkishallinnon kanssa uutta käytännönläheistä tietoa ja osaamista. Hyödynnettävyyden edistäminen viestinnän keinoin on yksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja hyödynnettävyyden toimintamalleista (Arene, 2017). Viestintään kuuluvat monikanavainen ja laajapohjainen toiminnallisuus, laadukkaat julkaisut sekä erilaiset asiantuntija- ja kehittäjäverkostot. Tämän katsausartikkelin tavoitteena on innostaa moniammatillisesti kaikkia korkeakoulutoimijoita, mukaan lukien kirjasto- ja tietopalveluhenkilöstöä, hyödyntämään UAS Journalia ammattikorkeakoulunsa avoimen TKI-toiminnan ja osaamisen näkyväksi tekemisessä sekä toimijoiden kansallisessa että kansainvälisessä verkottumisessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019) korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilannekuva -julkaisussa tarkastellaan vain korkeakoulujen tieteellistä julkaisutoimintaa, vaikka ammattikorkeakoulut tuottavat ja julkaisevat myös sekä ammattiyhteisölle että suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja eri foorumeilla. Suurin osa (87 %) Opetushallinnon (2018) ylläpitämään Vipunen -tilastopalveluun ilmoitetuista hieman yli 7 000 ammattikorkeakouluissa tehdystä julkaisusta vuonna 2018 olikin ei-tieteellisiä. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnan vaikuttavuutta tarkasteltaessa on pohdittu eri julkaisufoorumien merkitystä haluttaessa laaja-alaistaa asiantuntija-artikkeleiden perinteistä lukijakuntaa tiedontuottajista käyttäjälähtöisesti tiedon soveltajiin ja hyödyntäjiin (Väänänen & Friman, 2018).

UAS Journal viestinnän välineenä alfasta omegaan

Ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti UAS Journal on yksi olennainen työkalu sekä korkeakouluyhteisölle että yrityksille kohdennettuun viestintään. Se tekee osaltaan näkyväksi korkeakoulujen TKI-toimintaa sekä yritysyhteistyötä myös muille työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. UAS Journalia edelsi 2000-luvun alussa ammattikorkeakoulujen kehittäjien Kever-verkoston ammattikorkeakoulupedagogiikan, opiskelijaohjauksen, työelämäyhteistyön ja opinnäytteiden kehittämiseen painottunut Kever-lehti (Kantola & Friman, 2012), jonka alkuunpanijana, ensimmäisenä toimittajana ja myöhemmin “kummitätinä” toimi ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti Kreodin syntyvaiheiden keskeinen toimija toimitussihteeri Marja Widenius. Myöhemmin Kever-lehti muotoutui TKI-toiminnasta viestiväksi UAS Journaliksi, jota julkaistiin 2011 alkaen Open Journal System -julkaisualustalla. Vuodesta 2016 siirryttiin käyttämään responsiivista päätelaitteille skaalautuvaa WordPress -julkaisualustaa.

UAS Journal toimii yleistajuisena verkkojulkaisuna avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2014). UAS Journalin toimituskunnan muodostavat ammattikorkeakoulujen eri koulutusalojen edustajat sekä Arenen edustaja. Sen päätoimittajina ovat toimineet Mervi Friman (HAMK) ja Riitta Rissanen (Savonia amk:sta, nykyisin Lapin amk:ssa) sekä vuodesta 2014 Ilkka Väänänen (LAMK:sta, nykyinen LAB ammattikorkeakoulu). UAS Journalissa julkaistut artikkelit luokitellaan ammattiyhteisöille suunnatuiksi julkaisuiksi (D1 Artikkeli ammattilehdessä) ja niihin on rinnakkaistallentamisoikeus neljän kuukauden embargoajan jälkeen. Kullakin vuoden numerosta on teematoimittaja/t, jotka kokoavat ja kuratoivat sisällön (Väänänen & Friman, 2018).

Artikkelin tai idean artikkelin aiheesta voi tarjota suoraan numeron teematoimittajalle tai lehden toimitukseen Hämeen ammattikorkeakouluun. Tekstit voivat olla muodoltaan asiantuntija-artikkeleita, puheenvuoroja, katsauksia, haastatteluja tai kirja-arviointeja. Toteutus voi olla myös esimerkiksi video tai muu audiovisuaalinen esitys. Kirjoittajat edustavat omia näkemyksiään, vastaavat itse artikkelien sisällöstä ja sitoutuvat noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) julkaisemia hyvän tieteellisen käytännön ohjeita. Toimitus käy läpi kaikki kirjoitukset ja lähettää tarvittaessa kirjoittajille palautetta tekstistä. Päätöksen aineiston julkaisemisesta tekevät päätoimittaja ja tekeillä olevan numeron teematoimittaja. Tyypillistä UAS Journalille on, että artikkeleita on parhaimmillaan tarjolla jopa kaksi kertaa enemmän kuin niitä päätyy julkaistavaksi. Esimerkiksi seuraavaan tämän vuoden ensimmäiseen numeroon tuli 60 artikkelia. Julkaisuista ei makseta palkkioita. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja poistaa julkaisuun syötettyjä sisältöjä.

Kirjoittajia on kannustettu yhteiskirjoittamiseen siten, että opiskelijat, yritysten henkilöstö ym. kumppanit tulisivat mukaan myös yhteisestä hankkeesta julkaisemiseen. Monipuolisten kirjoittajaryhmien artikkelit ovat olleet selkeästi luetuimpia. Tekijät osallistuvat myös UAS Journalia koskevaan tiedottamiseen. (Linko et al. 2017.)

Jo rupes lyyti kirjoittamaan - UAS Journal numeroina

Vuonna 2018 julkaistiin neljässä numerossa yhteensä 75 ja viime vuonna lähes yhtä monta (n=63) artikkelia. Vuoden 2018 numeroiden teemoina olivat kiertotalous ja resurssitehokkuus, työhön kiinnittyminen, digipedagogiikka sekä osallistava aluekehittäminen. Kirjoittajista suurin osa (80 %, n=138) oli suomalaisista ammattikorkeakouluista ja viidesosa (20 %, n=34) ammattikorkeakoulujen ulkopuolisista organisaatioista, joista viisi (15 %) oli Suomen ulkopuolelta. Viime vuoden numeroiden teemoina olivat osaamisperusteisuus ammattikorkeakouluissa, digitalisaatio ja tietohallinnon uusi rooli (ammattikorkeakoulujen AAPA-verkoston 20-vuotislehti), tekoäly, sekä luovat alat ja innovaatiotoiminta. Kirjoittajina oli yhteensä 115 henkilöä, joista 71 prosenttia (n=82) oli suomalaisista ammattikorkeakouluista ja loput (29 %, n=33) muista suomalaisista organisaatioista.

Perinteisen neljän numeron lisäksi vuonna 2018 ilmestyi eurooppalaisen käytäntölähtöisen tutkimuksen European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL) -järjestön kanssa toimitettu Special Issue teemana “Practitioner Researchers’ Current and Future Visions of Education & Learning”. Siinä ilmestyi 12 artikkelia ja mukana oli 31 kirjoittajaa, joista suurin osa (74 %) oli Suomen ulkopuolelta. Tämän “EAPRIL numeron” teematoimittajat olivat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulujen lisäksi belgialaisista, portugalilaisista ja sveitsiläisistä korkeakouluista.

Taulukko 1. UAS Journalissa vuosina 2018 ‒ 2019 ilmestyneiden artikkelien ja kirjoittajien määrät ammattikorkeakouluittain sekä yhteensä.
Taulukko 1. UAS Journalissa vuosina 2018 ‒ 2019 ilmestyneiden artikkelien ja kirjoittajien määrät ammattikorkeakouluittain sekä yhteensä.

Julkaisualustan muutoksen jälkeen lehden verkkosivujen kävijämäärien seuranta ei ole vertailukelpoista aikaisempiin vuosiin, mutta vuosina 2011‒2015 UAS Journal -sivuston kävijämäärät kasvoivat lähes nelinkertaisiksi reilusta 20 000 yli 76 000 vuosittaiseen käyntikertaan (Väänänen, Friman, Kantola & Lamberg, 2019)). . Viime vuosina (2018‒2019) suosituimpien yksittäisten artikkelien lukukerrat ovat olleet kahdesta tuhannesta yli neljään tuhanteen. Sosiaalisessa mediassa UAS Journalin Facebook-sivustolla on tällä hetkellä noin 730 seuraajaa ja Twitterissä (@UASjournal) 355. Lehden uutiskirjeellä lähetetään säännöllisesti tieto uuden numeron ilmestymisestä sekä avautuneista kirjoittajakutsuista yli kolmellesadalle tilaajalle. Googlen Scholar -tietokantapalvelusta löytyy hakusanalla ”UASJournal.fi” vuosilta 2018 ja 2019 molemmista yli sata (111 ja 132) tulosta. 

Kohti tulevaa – “ille faciet”

Lehden tulevaisuutta linjattiin toimituskunnan ja vuoden 2018 teematoimittajien kanssa keväällä 2019 kehittämispäivässä fasilitaattorina ajatushautomo Demos Helsingistä. Ennakkotehtävänä olimme miettineet UAS Journaliin vaikuttavia keskeisiä muutostrendejä seuraavan 5–10 vuoden aikana ja pohtineet, millaisia mahdollisuuksia ne avaavat lehdelle, sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Päivän aikana määritettiin lehden vaikuttavuuden näkökulmasta yhteiskunta-, organisaatio- ja yhteisö- sekä yksilötason prioriteettitoimijat. Lehden tehtävänä on tukea ammattikorkeakoulujen avoimen tki-toiminnan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja tehdä vaikuttavuuden hattutemppu osaavien ihmisten, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä julkaistujen artikkelien avulla. Lehti toimii myös ammattikorkeakoulujen yhteisöllisenä kehittämisen foorumina, hankekulttuurin kehittäjänä ja tutkivan työotteen vahvistajana. Tulevaisuudessakin UAS Journal ylläpitää ja kehittää edelleen työelämäedustajien, alumnien, amk-henkilöstön ja -opiskelijoiden ammatillista osaamista. Julkaisua voidaan käyttää myös oppimismateriaalina. Sisällön tuottajat eivät vain kirjoita juttuja vaan tuotokset tekevät osaltaan näkyväksi erittäin ison ja monipuolisen kuvan ammattikorkeakoulujen vahvasta ja monipuolisesta osaamisesta sekä tärkeästä roolista suomalaisessa soveltavassa tutkimustoiminnassa sekä käytännönläheisessä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa “osaamisen innovaatioekosysteemissä” (Väänänen & Friman, 2018; Virolainen, Heikkinen, Siklander & Laitinen-Väänänen, 2019). 

Yleisellä tasolla, 10-vuotisjuhlavuotena 2020, on tarkoitus edistää lehden käytettävyyttä, vuorovaikutuksellisuutta ja kansainvälisyyttä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2016) mukaisesti lehden verkkosivujen saavutettavuutta. Osana tätä prosessia otetaan käyttöön artikkelien pysyvät urn-tunnisteet. UAS Journal on eräänlainen amk-leirinuotio, jonka äärellä jaetaan digitaalisesti tarinoita (Väänänen, 2018). Keskeisimpinä sidosryhminä ovat kirjoittajien lisäksi yritykset, ammatti- ja työmarkkinajärjestöt, päätöksentekijät, virkamiehet, korkeakoulujen johto, henkilöstö, opiskelijat, alumnit ja valtakunnan media. Lehden ulkoasu uudistetaan visualisoimalla ja moninaistamalla artikkelien formaattia. Tekstien alkuun lisätään käytännön näkökulmaa. Lisäksi jutuissa hyödynnetään erilaisia tekstiformaatteja kuten haastattelu, kommenttipuheenvuoro ja kainalojutut. Lähiaikoina on tarkoitus myös tehdä lukijakysely, jonka pohjalta lehden käyttäjälähtöisyyttä ja tuotantoprosessia voidaan edelleen kehittää.

Yhtenä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tämän vuoden toiminnan painopisteestä (Arene, 2020) on tunnistaa ja levittää keinoja, joilla kestävyys ja vastuullisuus huomioidaan nykyistä paremmin kaikissa ammattikorkeakouluissa. Teemaan sisältyvät ammattikorkeakoulujen kaikki toimintatavat ja prosessit sekä koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sisällöt. Myös UAS Journalin 10-vuotisjuhlavuosi tematisoituu kestävään kehitykseen. Toukokuussa ilmestyvä numero #2 painottuu ekologiseen kestävyyteen ja lokakuun numero #3 sosiaaliseen kestävyyteen. Kirjoittajakutsut julkaistaan lehden kotisivulla.

Lisätietoja AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteisestä verkkolehdestä: https://uasjournal.fi/amk-lehti/

Lähteet

Arene. (2017). Ammattikorkeakoulujen tki-toiminta. Haettu 10.1.2020. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2019/Ammattikorkeakoulujen%20TKI%20toiminta%202017_pdf.pdf

Arene. (2020). Kestävyys ja vastuullisuus, vetovoima sekä digitalisaatio Arenen painopisteinä vuonna 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 10.1.2020. http://www.arene.fi/ajankohtaista/kestavyys-ja-vastuullisuus-vetovoima-seka-digitalisaatio-arenen-painopisteina-vuonna-2020/

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. 2016. Haettu 10.1.2020. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L2102&from=FI

Kantola, M. & Friman, M. (2012). The Kever e-journal in Finnish Practical Oriented Higher Education 2002 – 2009. Egitania Sciencia 1/2012. Instituto Politécnico da Guarda.

Linko, L., Kantola, M. & Friman, M. (2017). An online journal promoting digital collaboration in Finnish higher education institutions. EAPRIL conference proceedings. Leuven: European Association for Practitioner Research on Improving Learning, s. 228-238. Haettu 10.1.2020. https://eapril.org/sites/default/files/2017-03/Proceedings-final_0.pdf

Opetushallinto. (2018). Vipunen -tilastopalvelu. Haettu 16.1.2020. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulutus%20-%20julkaisut%20-%20amk.xlsb

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2014). Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:20. Haettu 10.1.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75211/okm20.pdf

Virolainen, M., Heikkinen, H. L. T., Siklander, P. & Laitinen-Väänänen, S. (2019). Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(4), 4–25.

Väänänen, I. (2018). Julkaise tai tuhoudu! [Blogikirjoitus]. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 16.1.2020. http://www.arene.fi/blogi/julkaise-tai-tuhoudu/ 

Väänänen, I., & Friman, M. (2018). Julkaisutoiminnan vaikuttavuus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(3), 35–43. 

Väänänen, I., Friman, M., Kantola, M. & Lamberg, J. (2019). International sharing in European higher education — case co-publishing. EAPRIL 2018 Conference Proceedings (ss. 135–150). Haettu 10.1.2020. https://www.eapril.org/sites/default/files/2019-03/Proceedings%202018%20publication.pdf

Kirjoittajat:

Ilkka Väänänen, päätoimittaja, LAB-ammattikorkeakoulu, ilkka.vaananen@lab.fi

Mervi Friman, toimituskunnan jäsen, Hämeen ammattikorkeakoulu, mervi.friman@hamk.fi

Jaana Lamberg, toimitussihteeri, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.lamberg@hamk.fi

Mauri Kantola, toimituskunnan jäsen, Turun ammattikorkeakoulu, mauri.kantola@turkuamk.fi

Kommentit

Jätä kommentti