Uusilla APAjilla - HAMKin viittaustyyli vaihtui

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) käyttämä kansainvälinen ja yleisesti käytössä oleva American Psychological Associationin APA-viittaustyyli koki suuren uudistuksen loppuvuonna 2019.  HAMK muutti omia ohjeitaan ja käytäntöjään vastaamaan paremmin uutta APA:a. Kerromme tässä, miksi muutos tehtiin, mitä seurauksia sillä oli ja miten kehitystyö jatkuu.

Mistä lähdettiin?

Hyvään tieteelliseen tapaan kuuluu merkitä kirjoitettuun tekstiin mahdollisesti käytetyt tekstiviitteet ja luoda niiden pohjalta lähdeluettelo asianmukaisesti.  Viitteiden merkitsemisen malleiksi on tarjolla tuhansia erilaisia viittaustyylejä, joista Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) on valittu käyttöön yksi yleisimmistä, yhdysvaltalaisen American Psychological Associationin julkaisema ja ylläpitämä, tekijäkeskeinen APA-viittaustyyli.  APA noudattaa tekstiviitteissä tekijä-vuosi-järjestelmää (author-year citation system) (Basic Principles of Citation, n.d.).   Toista valtavirtaa eli numeraalista tapaa merkitä viitteet edustaa esimerkiksi IEEE-tyyli.  Tässä sama viite esitettynä ensin APA 7- ja sitten IEEE-muodossa:

Tekstiviitemerkintä:

APA 7: (Heath, 2020, s. 23)
IEEE: [1, s. 23].

Lähdeluettelomerkintä:

APA 7:
Heath, D. (2020). Upstream: How to solve problems before they happen. Bantam Press.
IEEE:
[1] D. Heath, Upstream: how to solve problems before they happen. London: Bantam Press, 2020.

Jotkin opinahjot eivät suoraan sanele opiskelijoille, mitä viittaustyyliä heidän tulee koulutöissään käyttää.  Ohjeeksi saatetaan antaa, että opiskelija voi opiskelutehtävissään käyttää mitä tyyliä tahansa, kunhan käyttää samaa tyyliä johdonmukaisesti alusta loppuun. Tämä on ohjauksellisesti hankalaa; ohjaajan tulisi periaatteessa osata kaikki tai ainakin yleisimmät viittaustyylit. Meillä HAMKissa opettajien ja muiden ohjaajien täytyy perehtyä perusteellisesti vain yhteen tyyliin, APA:an, mikä tekee ohjaamisesta opettajalle helpompaa toteuttaa. Tämä puolestaan näyttäytyy opiskelijalle yhdenmukaisempana ohjauksena. Myös HAMKin kaikkien omien julkaisujen viittaustyyliksi on johdonmukaisesti valittu samainen APA 7.

Toki viittaamisen yleiset ilmiöt ja lainalaisuudet ovat samoja, vaikka tyyli vaihtuisikin toiseksi.  Oman kirjallisen tuotoksen tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tyylin vaihtaminen on suhteellisen helppoa, eritoten kun käyttää verkon ilmaisia viitteidenhallintaohjelmia, kuten Mendeleytä tai Zoteroa.  Mutta niistä lisää hieman myöhemmin.

APA-viittaustyylin uudistettu, seitsemäs painos julkaistiin 1.10.2019 (Ayubi, 2019).  Tällöin oli luonnollista siirtyä HAMKissakin APA:n kuutosversiosta uuteen seiskaversioon.  Mainittakoon, että APA-viittaustyyliohjeet eli APA Reference Style on vain osa laajempaa APA Style -kokonaisuutta (American Psychological Association, n.d.c), joka taas kattaa laajasti englanniksi kirjoittamisen ja julkaisemisen ohjeita alkaen vaikkapa kieliopista ja tekstin asettelusta päätyen muun muassa ennakkoasenteettomiin sanavalintoihin.  Esimerkiksi he/she-ilmaisun sijaan APA Style ohjaa vahvasti käyttämään they-pronominia (ks. American Psychological Association, n.d.c)

Mihin haluttiin ja miksi?

Viittaustyylin vaihto- ja uudistusprosessi alkoi HAMKissa huhtikuussa 2020. Siinä vaiheessa käytössä oli ollut jo joitakin vuosia APA:n kuudenteen painokseen löyhästi pohjautuva mutta melko suppea oma lähdeviittausohjeistus.

Merkittävimmät muutokset APA 7:ään siirryttäessä liittyvät tekstiviitteiden ja lähdeluettelon käytön yksinkertaistamiseen, mutta toisaalta myös monipuolistamiseen vastaamaan nykyisiä, uusiakin lähdemuotoja.  Edellinen, kuudes painos APA:sta ei ottanut lähteinä tarpeeksi huomioon uusia aineistotyyppimuotoja, kuten Twitter- tai Facebook-viestejä, Youtube- tai TikTok-videoita, TV-sarjoja, elokuvia, valokuvia ja muita kuvallisia esityksiä tai vaikkapa data-aineistoja lähteinä.  Maailma oli muuttunut, ja APA:n toimituskunta päätti muuttua sen mukana.

HAMK lähti mukaan tähän muutokseen, koska halusimme pysyä ajan tasalla ja ottaa käyttöön uusimmat työkalut ja huomioida viimeisimmätkin muutokset APA-tyylissä.  HAMK on kansainvälinen korkeakoulu, joten yhteistyökumppaneitamme ja kansainvälisiä opiskelijoitakin ajatellen APA 7 oli syytä ottaa käyttöön.

Mitä tapahtui?

Lähdimme kartoittamaan muutoksia APA:ssa käyttäen tärkeimpinä lähteinämme APA:n blogia ja viittausesimerkkejä (American Psychological Association, n.d.a, n.d.b) sekä APA:n painettua julkaisua Publication manual of the American Psychological Association: the official guide to APA style, joita hankittiin HAMKin jokaisen yksikön kirjastoon sekä joillekin avainhenkilöille.  Kirjan hankkimista elektronisena HAMKin kaikkien opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön tutkittiin, mutta hyvää ratkaisua ei tähän valitettavasti löydetty.

APA 7 -muutostyön ohessa virisi ajatus päivittää sekä HAMKin opinnäytetyöohjeisto että opinnäytetyön asiakirjamalli.  Koko iso uudistus tehtiin moniammatillisena yhteistyönä oman toimen ohella; mukana olivat muun muassa kirjaston tietoasiantuntija, julkaisusuunnittelija, viestinnän opettajia ja koulutuspäällikkö.  Erityisesti englanninkielisen oppaan kanssa avusti englantia äidinkielenään puhuva, mutta hyvin myös suomea ymmärtävä henkilö.

Tuotoksina syntyivät HAMKin uudet lähdeviiteoppaat, asiakirjamallit sekä opinnäytetyöoppaat.  Kaikki nämä dokumentit ovat avoimesti saatavilla verkossa sekä suomeksi että englanniksi.  HAMKin oppaita ja ohjeita on osittain myös lokalisoitu, eli sovitettu vastaamaan paremmin nimenomaan HAMKin käytänteitä ja suomen kieltä.  Näitä uusia tuotoksia on nyt kokeiltu kentällä opetuksessa ja ohjauksessa, ja kaikki havaitut uudistustarpeet toteutettiin syksyllä 2022.

HAMKissa oli jo ennen APA-muutostyötä perustettu opiskelijoille ja henkilökunnalle tarkoitettu Yammer-ryhmä, jossa oli mahdollista kysyä lähteiden käytöstä ja viittaamisesta. Ryhmän kautta pystyttiin vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin ja samalla saimme tietoa niistä asioista, jotka tuottavat eniten päänvaivaa viittaamisessa ja APA 7 -tyylissä.  Kyseinen Yammer-ryhmä kuitenkin lopetettiin syksyllä 2021 ja ohjaus siirrettiin viestinnän ohjauspajoihin.  Ehkä eniten pohdittavaa vaihdos tuotti niille opiskelijoille, jotka olivat esimerkiksi aloittaneet opinnäytteen kirjoittamisen vanhan APA 6 -mallin mukaan; heille HAMK viestitti, että uuteen malliin saa halutessaan siirtyä, mutta APA 6 käy siirtymäajan.

Miten saada viitteet pysymään ruodussa?

Mielenkiintoinen kysymys on viitteisiin ja viittaamiseen vahvasti liittyvien viitteidenhallintaohjelmien mahdollinen käyttö ja ohjeistus. HAMKilla ei ole tilausta maksullisiin viitteidenhallintaohjelmiin, joten vaihtoehdot ovat verkon ilmaisissa ohjelmissa, Wordin viittaustyökalussa tai siinä, että luo kaikki viitteet käsin. 

Wordin viittaustyökalun suurin ongelma on se, että ainakaan tätä artikkelia viimeisteltäessä (marraskuussa 2022) se ei tue APA 7:ää, vaan Word tuottaa viitteet APA 6 -tyylillä, mikä jättää kirjoittajalle paljon työlästä tarkistettavaa ja muokattavaa.  Toisaalta mikään viittaustyökalu ei ole aukoton ja kirjoittajan vastuulla on aina tarkistaa, että tuotos noudattaa hänen oppilaitoksensa tai valitun julkaisukanavan, kuten esimerkiksi tieteellisen lehden ohjeita.  Viitteidenhallintaohjelmien käyttö yksinkertaistaa tekstiviitteiden ja lähdeluettelon muuntamista viittaustyylistä toiseen, esimerkiksi APA:sta MLA:han, Harvardiin, Chicagoon, IEEE:hen, ja tuhansiin muihin tyyleihin.  Parhaimmillaan dokumentin kaikkien tekstiviitteiden ja lähdeluettelon muunnoksen voi tehdä muutamalla hiiren näpäytyksellä.

HAMKissa pohdittiin ilmaisen viitteidenhallintaohjelman, kuten Endnote Basicin, Mendeleyn tai Zoteron, ottamista opiskelijoiden ja työntekijöiden työkalupakkiin.  Niissä on omat ongelmansa.  Mendeley on Elsevier-kustantamon omistama, ja se kytkös sekä palvelun tietosuoja mietitytti.  Harkinnan jälkeen päädyimme HAMKissa suosittelemaan avoimeen lähdekoodiin perustuvaa Zoteroa.  Wikipedian artikkeli Comparison of reference management software (2022) viitteidenhallintaohjelmista on erittäin hyödyllinen, kun valitsee itselleen sopivaa ohjelmaa.  Artikkelin taulukoista saa yhdellä silmäyksellä kokonaiskuvan viitteidenhallintaohjelmista ja niiden ominaisuuksista sekä eroista.  Ainoa merkittävä puute Zoterossa on se, että se ei tällä hetkellä tue Word Onlinen tai Word 365:n käyttöä, joten aito reaaliaikainen yhteistoiminnallisuus ei ole mahdollista.  Word-dokumentit täytyy avata työpöytäohjelmistolla, jotta Wordin ja Zoteron integraatio toimii.  Toisaalta Zotero tukee Google Docsin käyttöä, mikä on merkittävää.

Zoterossa on saatavilla pilvipalvelutoiminnallisuus, jossa omat viitteet tallentuvat verkkoon.  Koska Zotero ei noudata GDPR-tietosuojasäännöksiä,  päädyimme suosittamaan Zoteron käyttöä ilman pilvipalvelua.  Jos joku kirjoittava hamkilainen tarvitsee kansioiden reaaliaikaista jakoa toisille Zotero-käyttäjille tai aikoo käyttää Zotero-tilillään olevia tietoja useammalla kuin yhdellä laitteella tai haluaa käyttää selaimen Zotero Connector-lisäosaa, niin hän voi toki alkaa käyttää pilvipalvelua. 

Silmäys AMK-kenttään: mitä viittaustyyliä vaaditaan tai suositellaan, entä mikä on suositeltava viitteidenhallintaohjelma?

Keräsimme Suomen ammattikorkeakoulujen avoimilta sivuilta tietoa siitä, mikä on vaadittu tai suositeltava viittaustyyli sekä siitä, mitä ohjelmaa suositellaan käytettäväksi lähteiden hallintaan. 

Yleisin vaihtoehto oli se, että viittaustyyliä ei vaadita (kymmenen esiintymää), vaan valintaan pyritään vaikuttamaan esimerkkien ja suosituksien kautta. Neljä ammattikorkeakoulua oli valinnut Harvardin ja yhtä moni APA 7:n ainoaksi viittaustyylikseen.  Oma, muokattu viittaustyyli oli käytössä kolmella opinahjolla ja Vancouver sekä APA ilman mainintaa versiosta kumpikin yhdellä koululla.

Ne ammattikorkeakoulut, jotka eivät esittäneet mitään vaatimusta viittaustyyliksi suosittelivat APA:a, SFS:n viittaamisen standardeja (tosin vanhentuneita), Vancouveria sekä oppialojen omia käytäntöjä ja yleisesti tekijä-päivämääräperustaisia viittaustyylejä.

Viittausohjelmista eniten suositusmainintoja sai Mendeley (13 kpl) ja seuraavina tulivat Zotero (yhdeksän mainintaa) sekä EndNote Basic (neljä mainintaa).  Myös Bibus, Paperpile ja Wordin viitetyökalu mainittiin.  Kolme oppilaitosta ei maininnut mitään viitteidenhallintaohjelmaa suosituksissaan.

Taulukko 1.

Miten tästä eteenpäin?

Niin APA, HAMK kuin julkaisujen maailma muuttuvat koko ajan.  On siis tärkeää seurata muutoksia, joista esimerkiksi APA:n blogissa ja viittausesimerkeissä kerrotaan ja muokata HAMKin ohjeita ja dokumentteja heijastelemaan näitä muutoksia.  Ylläpidämmekin HAMKissa erillistä työtiedostoa, johon keräämme opetus- ja ohjaustilanteissa tai muuten havaittuja muutoksia ja uudistamme ohjeistuksiamme aika ajoin.

HAMKissa on mietitty vaihtoehtoa, jossa viitteidenhallintaohjelmaa opetetaan ja ohjataan käyttämään heti opintojen alussa, jolloin siihen liittyvää osaamista rakennetaan koko opintojen ajan. Tällöin työelämäänkin siirtyisi tältä osin vahvoja osaajia.  Opiskelijoista viitteidenhallintaohjelman opetteleminen saattaa tuntua raskaalta, mutta toisaalta koskaan ei tiedä mille uralle he suuntautuvat aikanaan.  Ehkä viitteidenhallintaohjelman käytön opetteleminen on arvokasta pääomaa jatkossa.

HAMKin opetus-, kirjasto- ja ATK-tukihenkilökunnan kannattaa jatkossa antaa samansisältöistä viestiä motivoidessaan opiskelijoita käyttämään viitteidenhallintaohjelmia. Tutkijoille ja paljon julkaiseville tällainen ohjelma onkin yleensä jo olennaisen tärkeä.  Lienee syytä luoda koulutuspaketteja ja pitää jatkuvasti tietoiskuja viittaustyökalujen käytöstä.