YSO ja LCSH – asiasanastojen uudistukset kertovat arvojen muutoksesta

Asiasanastot kertovat kulttuurisista, yhteiskunnallista ja teknologista ilmiöistä ja muutoksista, mikä näkyy myös Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) ja Yhdysvaltain kongressin kirjaston asiasanastojen (LCSH) kehityksessä. Kesäkuussa Finto-palvelun johtavana tietoasiantuntijana aloittaneen Mona Lehtisen mukaan YSOn kehittäminen vaatii asiantuntijatyötä, jossa huomioidaan tiedonhakijoiden, kirjastoammattilaisten ja tutkijoiden tarpeet sekä kulttuurisensitiivisyys.  

2020-luvulla Yleiseen suomalaiseen ontologiaan YSOon on lisätty muun muassa seuraavat uudet käsitteet: Covid-19, SARS-Cov-2-virus, tiedevastaisuus, rokotevastaisuus, avoin tiede, 6G-tekniikka, hybridityö, alueellinen koskemattomuus. Kieli ilmentää aina aikaansa. Uudet käsitteet kuvastavat kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia ilmiöitä sekä muutoksia. Esimerkiksi Covid-19-asiasana otettiin nopeasti käyttöön maailmanlaajuisen koronaviruspandemian myötä alkuvuodesta 2020. Ontologian käsitemäärä kasvaa suuresti vuosittain.

YSO on linkitetty Yhdysvaltain kongressin kirjaston asiasanastoon (Library of Congress Subject Headings, LCSH), joka on maailmanlaajuisesti laajimmin käytetty kontrolloitu asiasanasto. Linkitys rikastaa metatietoa, parantaa kansainvälistä semanttista yhteensopivuutta ja mahdollistaa kielirajat ylittävän tiedonhaun. Finto-palvelun johtava tietoasiantuntija Mona Lehtinen kertoo, että YSOn linkittäminen LCSH:iin oli suuri urakka, eikä käsitteiden yhteensovittaminen ollut aina aivan suoraviivaista. 

– Aina riittävän tarkkoja vastineita ei löydy. Lisäksi esimerkiksi kielierot näkyvät käsitteiden hahmottamisessa, rajaamisessa ja nimeämisessä. 

Köydenvetoa merkityksistä – yhdenvertaisuuden ihanne ja poliittista vaikuttamista

Yli vuosisadan vanha (alk. 1898) kongressikirjaston asiasanasto on käynyt ajoittain rivakkaa köydenvetoa poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä objektiivisuuden ja neutraaliuden välillä. Viime vuosikymmeninä LCSH on pyrkinyt painottamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kieltä sekä edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (Diversity, Equity, Inclusion, DEI). Se on puuttunut esimerkiksi rotuun, etniseen ryhmään tai sukupuoleen liittyviin vanhentuneiksi tai loukkaaviksi koettuihin käsitteisiin ja muuttanut niitä. Ehkä tunnetuin vuosia kestänyt muutoskiista koski halventavaksi koettua illegal aliens -termiä, jonka LCSH lopulta korvasi noncitizens ja illegal immigration -ilmaisuilla (ks. esim. American Libraries 2021, Olson 2025).

Uusista käsitteistä tasa-arvopyrkimyksiä kuvastaa esimerkiksi Say her name -liike, joka nostaa esiin mustien naisten kokemaa poliisiväkivaltaa. LCSH:n sanastomuutokset etenevät usein hitaasti, ja niitä sävyttää kärjekäs keskustelu. Tämän vuoksi osa paikallisista kirjastoista on päätynyt muokkaamaan sanastoja itsenäisesti niissä tapauksissa, joissa kongressikirjasto ei ole reagoinut riittävän nopeasti.

2020-luvulla on myös koettu äkillisiä poliittisesti ohjattuja sanaston muutoksia. Alkuvuodesta 2025 kongressikirjasto muutti Mexico, Gulf of -termin America, Gulf of -muotoon Trumpin hallinnon presidentin asetuksen mukaisesti. Muutos hyväksyttiin poikkeuksellisen nopeasti. Yleensä ehdotusten tarkistusmenettely sisältää kolmen viikon kommentointiajan. Tässä tapauksessa määräaika oli samana päivänä, kun muutos ilmoitettiin. (Fox 2025.) Jälleen osa paikallisista kirjastoista päätti toimia toisin eikä noudattanut kiistanalaista termin muutosta vaan säilytti alkuperäisen termin (ks. esim. Wayne State University Libraries 2025). Nähtäväksi jää, kuinka paljon nykyinen hallinto pyrkii rajoittamaan DEI-periaatteita sanaston ja kuvailun kautta. Ongelmana on, että jos osa asioista jää tunnistamatta eikä niistä voi puhua, ei niistä voida myöskään etsiä tietoa.

Koska YSO on linkitetty LCSH:hon ja Wikidataan, mahdolliset muutokset kongressisanaston sisällössä, kuten DEI-käsitteiden poistot, voivat vaikuttaa myös YSOon. Mona Lehtinen kertoo, että Helsingin yliopisto korostaa akateemisen vapauden merkitystä. Tiettyjen aiheiden tai sanojen kieltäminen rikkoo akateemisen vapauden periaatteita, joihin yliopisto on sitoutunut.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että LCSH:llä on jo parisataavuotinen historia, eli kaikenlaisesta se on jo selvinnytkin.

Kansallinen tiedonhallinnan infrastruktuuri kuvailijoiden ja tiedonhakijoiden tarpeisiin

Kansalliskirjaston Finto-palvelu kokoaa eri tiedon alat yhdistävät ontologiainfrastruktuurit. Se kehittää muun muassa ontologiapalvelu Finto.fi:tä, jonka sanastot voi integroida kuvailujärjestelmiin avointen rajapintojen avulla. Palvelun ytimessä on Yleinen suomalainen ontologia YSO. 

YSO on rakenteeltaan yhtenäinen hierarkia, jossa tietoa voi tarkastella monipuolisesti eri näkökulmista esimerkiksi ylä- ja alakäsitteiden tai assosiatiivisten suhteiden kautta. Ontologia on keskeisessä asemassa yhtenäisen kansallisen semanttisen verkon luomisessa ja metatiedon hallinnassa. YSOn kehityksestä vastaa Kansalliskirjasto yhteistyössä erilaisten asiantuntijaryhmien kanssa.

– Sanastokehityksessä tulee ottaa huomioon niin tiedonhakijan, kirjastoammattilaisen kuin tutkimuksen tarpeet. YSOn suhteen on tehty myös työtä kulttuurisensitiivisyyden eteen, kertoo Lehtinen.

YSOn muutokset 2020-luvulla kertovatkin mielenkiintoisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja ajattelutapojen murroksesta. Sanastoa on jatkuvasti hienosäädetty: termeihin on lisätty tarkenteita, vanhentuneita käsitteitä on poistettu ja samankaltaisia käsitteitä on yhdistetty. 

• vajaakuntoiset-termi on yhdistetty toiseen käsitteeseen osatyökykyiset TAI vaikeasti työllistyvät TAI työkyky

• naisurheilu-termi on poistettu, ja se korvataan tietueissa jatkossa termeillä naiset JA urheilu (tasa-arvon nimessä pitäisi olla myös miesurheilu)

• seuraelämä-termi on muutettu monipuolisemman aineiston kuvailuun sopivammaksi sosiaalinen elämä -termiksi

• palomiehet-termi on muutettu pelastajat-termiksi

• tiedemiehet ja tiedenaiset on poistettu ja korvataan tietueissa jatkossa termeillä tieteentekijät JA naiset / sekä tieteentekijät JA miehet
   

YSOn kehittämiseen voivat osallistua kaikki käyttäjät jättämällä ehdotuksia ja kommentteja. Tehtyjä ehdotuksia voi katsella Finto.fi:ssä sekä kommentoida GitHubissa. 

YSO on rakennettu nimenomaan suomalaisen kulttuuripiirin sisällönkuvailutarpeita silmällä pitäen. Sanaston inklusiivisuutta kuvaa se, että se tukee kaikkien kansallisten kielten saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi YSO on laajentunut kattamaan myös kotimaisen kielivähemmistön pohjoissaamen. 

- Taannoinen YSOn kääntäminen pohjoissaameksi oli suuri ponnistus, kertoo Lehtinen. 

YSOn teknisen infrastruktuurin, kuten esim. Finto.fi-alustan, ylläpito ja kehitys – joka tapahtuu Kansalliskirjastolla – vaatii sekin valtavasti osaamista ja työtä. 

Avoimen lähdekoodin ohjelmiston Annifin pohjalta on rakennettu esimerkiksi tekoälypohjainen Finto AI, joka tarjoaa YSO-pohjaista kuvailua kolmella kielellä. Työkalu on tuttu esimerkiksi ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta, jossa sitä käytetään muun muassa opinnäytetöiden tallentamisen yhteydessä. Palvelua kehitetään jatkuvasti säännöllisillä koneoppimismallien uudelleenkoulutuksilla sekä päivitetyllä koulutusaineistolla. Aineistoa kerätään muun muassa Finnasta. 
 

Sanastotyö kaipaa edelleen asiantuntijaa – tekoäly ei vielä riitä

Mona Lehtisen mukaan tekoälyn kehitys on tuonut suuria kysymyksiä koko kirjastokentälle liittyen esimerkiksi tekijänoikeuksiin, tekoälyllä tuotettuun materiaaliin sekä eettisyyteen. Tekoälyn käyttö kuvailutyössä ja ohjelmistokehityksessä lisääntyy, mutta se ei Lehtisen mukaan kuitenkaan kykene vielä korvaamaan sanastotyön asiantuntijuutta. 

– YSO:n kehitys ja ylläpito ovat vaativaa asiantuntijatyötä, ja sanastotyössä – kuten monessa muussakin tehtävässä – tarvitaan edelleen ihmisen asiantuntemusta, Lehtinen painottaa.

Lehtisen ajatuksena on tuoda automaattisen kuvailun Finto AI -palvelua ja Fintoa tiiviimmin yhteen. Esille on noussut myös idea YSOn sanastoehdotusten rikastamisesta automaattisesti – tätä voisi tutkia tulevaisuudessa lisääkin. Lisäksi työ automaattisen asiasanoittajan Annifin kehityksen parissa jatkuu. Finto- ja Annif-tiimeistä on osallistuttu aktiivisesti Kansalliskirjaston tekoälyperiaatteiden kehittämiseen sekä kansainvälisten aihetta pohtivien työryhmien toimintaan ja rahoitushakuihin.