|
Artikkelissa käsitellään ammattikorkeakoulujen Voyager- yhteistyöprojektin alkuvaiheita, nykyistä järjestelmätilannetta ja rakennettavan järjestelmäyhteistyön vaihtoehtoja.
Voyager-matkamme on nyt kestänyt muutamia kuukausia, ja monista voi tuntua, että laiva keinuu vielä satamassa vaikka matkahaluja olisi enemmänkin. Voyager- järjestelmäyhteistyöprojektin ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet matkavalmisteluihin, vaikka jo projektin valmistelutyöryhmät ovat tehneet niistä suuren osan. Tässä vaiheessa vielä suuri kiitos aikaisempien työryhmien työskentelyyn osallistuneille!
Verkostoitumista
Voyager-järjestelmäyhteistyöhankkeen päätavoitteina on tuoda amk-kirjastot näkyviksi ja lisätä niiden yhteistyömahdollisuuksia muiden organisaatioiden ja muiden tietojärjestelmien kanssa. Tämä on myös hankkeen päärahoittajan eli opetusministeriön tavoite. Projektin tavoitteena on lisäksi parantaa tiedon löytyvyyttä ja saatavuutta, eli rakentaa aineistojen yhteisluettelo, joko fyysinen tai virtuaalinen. Hanke ei siis rajoitu vain kirjastojen atk-järjestelmiin, vaan samalla teemme suuria strategisia valintoja yhteistyön tekemisen tavoista.
Miten ammattikorkeakoulukirjastot verkostoituvat keskenään, miten muiden organisaatioiden kanssa, ja miten ne toimivat osana oppimisympäristöjä, esim. virtuaalioppimista? Tulevaisuuden kirjastoja on luonnehdittu basaareiden tyyppisiksi ei-keskusjohtoisiksi osittain virtuaalisiksi organismeiksi, joissa "kirjastopalvelut ovat luonteeltaan globaaleja, avoimia ja hajautettuja. Niitä ei hallita hierarkkisella organisaatiolla vaan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden samanarvoisuuteen" (Turja 2001). Paradoksina kuitenkin nähdään se, että "mitä avoimempi ympäristö on, sitä standardinmukaisempia järjestelmien ja niiden tietosisältöjen tulisi olla" (Saarti 2001). Voyager-yhteistyöprojektin keskeisimpänä tehtävänä on rakentaa ja tukea ammattikorkeakoulukirjastojen mahdollisuuksia toimia kirjastomaailman basaariyhteisössä kullekin sopivalla ja silti standardipohjaltaan kestävällä tavalla.
Arene ry.:n asettama projektin ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Projektisuunnitelma on viimeistelyvaiheessa, ja se saataneen valmiiksi kesäkuussa. Ammattikorkeakoulujen kirjastojärjestelmien tilannekartoitus valmistui helmikuussa, edellinen oli tehty vuonna 1999.
Ammattikorkeakoulujen kirjastojärjestelmien moninaisuus
Ammattikorkeakoulujen kirjastoissa on käytössä yhdeksän eri järjestelmää ja niiden eri versioita. Aineistotietokantoja oli helmikuussa 2001 yli 80 kpl, kun niitä vuonna 1998 oli noin 150. Ammattikorkeakoulukirjastot ovat siis jo ennen Voyager-yhteistyöhanketta tehneet paljon työtä rakentaessaan amk-kohtaisia yhteistietokantoja, ja tätä työtä tehdään edelleen. Tällä hetkellä tietokantoja on yhteensä 68. Niteitä kirjastotietokannoissamme on yli 2 miljoonaa, ja asiakkaita yli 200 000. Henkilökunnan työasemia ammattikorkeakoulukirjastoissa on noin 500 kpl.
Nykyiset järjestelmät: 9 kpl (tilanne toukokuussa 2001)
(suluissa tietokantojen lukumäärä,
y= yhteisjärjestelmä jonkun muun kirjaston kanssa)
| Gemini (1 tietokanta): |
Svenska yrkeshögskola (Syh) |
| Kiri (1): |
Tuamk (Loimaa y) |
| Kirjasto3000 (1): |
Pirkanmaa (y) |
| Kirma (1): |
Tuamk (Mynämäki) |
| Pallas (9): |
Kajaani (1 y), Kemi-Tornio (1: y), Keski-Pohjanmaa (1: y), Oulu (2: y), Poliisi (1: y), Rovaniemi (1: y), Seinäjoki (1: y), Tuamk (1: Raisio y) |
| PrettyLib3 (28): |
Humak (12), Oulu (6), Pirkanmaa (1), Sydväst (7), Tuamk (2: Kaarina, U:ki) |
| PrettyLib4 (17): |
Arcada, Diak, Evamk, Evtek, Ekamk, Haaga, Helsinki, Helia, Häme, Jyväskylä, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Satakunta, Tampere, Vaasa |
| Primas (5): |
Keski-Pohjanmaa (2 y), Pirkanmaa (1 y), Sydväst (1 y), Tuamk (1: Salo y) |
| Riimi (1): |
Lahti |
| Voyager (3 tietokantaa, järjestelmä on käyttöönottovaiheessa): |
Mikkeli (y), Satakunta (Tekniikka/Pori: y), Tuamk (Turun yksiköt) |
Kirjastojärjestelmien laaja kirjo on tarjonnut kirjastoille mahdollisuuden yksilöllisiin ratkaisuihin, mutta toisaalta se on pakottanut ne myös tekemään työtä melko lailla yksin. Kirjastojärjestelmiin kohdistuu monenlaisia vaatimuksia mm. siksi, että kirjastot haluavat olla monessa mukana. Niiden aineistotarjontaan kuuluu yhä enemmän elektronista aineistoa, joka halutaan linkittää osaksi muita järjestelmiä. Tällaisia ovat esim. virtuaaliset oppimisympäristöt ja aineistojen yhteisluettelot. Kaikki nykyiset järjestelmämme eivät kuitenkaan tue verkostoitumista ja yhteisten palvelujen kehittämistä kovin hyvin. Ainakin osalla ammattikorkeakoulukirjastoista on tarve kirjastojärjestelmän uudistamiseen.
Liitäinnäisjäseneksi vai ei?
Tässä vaiheessa projektissa tutkitaan mahdollisuutta liittyä yliopistojen Linnea2-konsortioon, joka vuonna 1997 alkaneen valintaprosessin päätteeksi valitsi kirjastojärjestelmäkseen Voyagerin helmikuussa 2000 (Jauhiainen 2000). Linnea2-järjestelmäsopimukseen liittyy optio, jolla myös ammattikorkeakoulut voivat hankkia Voyager-kirjastojärjestelmän osittain valmiiksi neuvotelluin ehdoin ja ostaa käyttöoikeuden tiettyihin lisäohjelmistoihin suoraan Linnea2-konsortiolta. Arene ry. on lähettänyt järjestelmätoimittaja Endeavorille aiekirjeen, jolla se on ilmaissut halunsa neuvotella Voyager-järjestelmän hankkimisesta ammattikorkeakouluihin. Tällä hetkellä vielä odotellaan Linnea2-konsortiolta ja Endeavorilta täsmennyksiä ehdoista ja edellytyksistä, joilla liitännäisjäseneksi liittyminen ja järjestelmähankinta voitaisiin toteuttaa.
Voyager-hankinnan lisäksi selvitetään mahdollisuuksia rakentaa teknisen tason yhteistyötä eri järjestelmien välille. Perusedellytyksenä on järjestelmän tuki Z39.50 -standardille, joka mahdollistaa monipuolisen tietojen vaihdon järjestelmien välillä (Olander 2001). Ammattikorkeakoulukirjastojen nykyisistä järjestelmistä Pallas tarjoaa pisimmälle kehitetyt Z39.50-pohjaiset palvelut (Verho 2001).
Matkalla siis ollaan
Ammattikorkeakoulut pääsevät todennäköisesti syksyllä 2001 tekemään omia ratkaisujaan siitä, hankkivatko ne Voyager- järjestelmän vai päädytäänkö rakentamaan muunlaista järjestelmäyhteistyötä Voyager-kirjastojen kanssa. Ammattikorkeakoulujen tulee sopia myös konsortioratkaisusta eli siitä, miten rakennettavan järjestelmäyhteistyön hallintomalli järjestetään: perustetaanko oma konsortio, joka liittyy Linnea2-liitännäisjäseneksi vai rakennetaanko järjestelmäyhteistyötä Linnea2-konsortion ulkopuolella, mahdollisesti kuitenkin omana konsortiona. Syksyllä on tarkoitus tehdä myös järjestelmäuudistuksen tietokantaratkaisut eli päätökset siitä, kuinka monta Voyager-tietokantaa amk-kirjastoihin rakennetaan. Näiden päätösten jälkeen laaditaan kirjastokohtaiset projektisuunnitelmat aikatauluineen, käynnistetään palvelinhankintaprojekti ja aloitetaan yhteisluettelon suunnittelu.
Matkalla siis ollaan, ja päämääränä on Voyager- kirjastojärjestelmäyhteistyö, tavalla tai toisella. Matkan täsmällinen toteutustapa, hinta ja aikataulu täsmentyvät lähitulevaisuudessa, eli tässä vaiheessa voimme vasta kasvattaa matkakuumetta ja aloitella pakkaamista. Mukaan on syytä pakata ainakin kärsivällisyyttä ja yhteistyöhalua. Jossain vaiheessa tarvitaan myös kunnon työrukkaset, sillä edessämme on kuitenkin työmatka.
Matkaevääksi projekti järjestää 13.-14.8.2001 kaksipäiväisen seminaarin, jonka aiheina käsitellään kirjastojen välisen yhteistyön kokemuksia, edellytyksiä ja keinoja. Kokemuksia kuullaan mm. Helsingin yliopiston Helka-kirjastoista. Tutustumme myös yhteistyön taustaedellytyksiin eli formaatteihin ja standardeihin sekä kaiken yhteistyön taustalla olevaan organisaatioiden ja ihmisten väliseen kumppanuuteen ja luottamukseen. Osallistujiksi toivotaan 1-2 henkilöä kustakin ammattikorkeakoulukirjastosta. Ilmoittautumisia ottaa vastaan ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyösihteeri, meri.kuula-bruun@arene.fi
Katri Vänttinen, projektipäällikkö, Arene r.y., katri.vanttinen@arene.fi
|