Seinäjoen ammattikorkeakoulun hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmissa on yksi opintoviikko tiedonhankintaa. Tiedonhankinnan opintoviikon tavoitteet, sisältö ja toteutus on suunniteltu yhteistyössä informaatikon ja opettajien kanssa. Ensimmäisellä lukukaudella hoitotyön tai fysioterapian yliopettaja/lehtori johdattelee tiedonhankintaan ja -hallintaankin käsittelemällä tiedonhankinnan merkitystä ja esittelemällä sisällöllisesti alan keskeisiä tiedonlähteitä. Tämän jälkeen informaatikko jatkaa antamalla välineitä, strategioita ja taitoja tiedonlähteiden löytämiseksi: opitaan tuntemaan ja käyttämään kirjasto- ja tietopalveluita, alan keskeisiä tietokantoja, elektronisia lehtiä ja -julkaisuja, Internetin hakumahdollisuuksia jne. Ensimmäisen lukukauden opiskelu tapahtuu lähiopetuksena atk-luokassa ja itsenäisinä tehtävinä kuitenkin integroiden opetus ja oppiminen oikeisiin tiedontarpeisiin eli opiskelutehtäviin.
Ongelmalähtöisyys ja kontekstuaalisuus
Tiedonhankinnan opintoviikko jatkuu opinnäytetyön tiedonlähteet -osuudella kolmannella tai neljännellä lukukaudella, kun opiskelijat aloittavat opinnäytetöidensä tutkimussuunnitelmien teon. Tiedonhankinnan tämä osuus toteutetaan verkko-opetuksena. Miksi?
Verkko-opetus ei saa olla itsetarkoitus - verkko-opiskelua verkko-opiskelun vuoksi - vaan on oltava perusteet, miksi opetus toteutetaan juuri verkossa. Tiedonhankinnan oppimisen ja opetuksen pedagogisia lähtökohtia voisivat olla
- ongelmalähtöisyys - lähdetään ratkaisemaan tiedonhankintaongelmaa, mistä ja miten löytää opinnäytetyön tiedonlähteet
- kontekstuaalisuus - oppiminen tapahtuu "oikeisiin" asioihin liittyen eli opinnäytetyöhön
- vuorovaikutteisuus ja yhteistoiminnallisuus - opitaan yhdessä, toinen toisiltamme aktiivisessa vuorovaikutuksessa
- aktiivisuus ja itseohjautuvuus - itse tekemällä oppii ja on vastuussa omasta oppimisestaan
- reflektiivisyys - opiskelija pystyy tarkastelemaan omaa oppimistaan (esim. Enqvist 1999, Ruokamo & Pohjolainen 1999).
Tärkein syy, miksi aloin toteuttaa juuri opinnäytetyön tiedonlähteiden osuutta verkko-opetuksena, oli juuri tuo ongelmalähtöisyydestä ja kontekstuaalisuudesta aiheutuva opetuksen oikea-aikaisuuden vaatimus. Kun toteutin opinnäytetyön tiedonlähteiden osuutta lähiopetuksena atk-luokassa, kurssin ajoitus oli vaikea saada kaikille sopivaksi. Opiskelijoiden palautteissa toistuivat jatkuvasti samat asiat: ".tämä olisi pitänyt olla aikaisemmin." tai ".opetus oli liian aikaisin, asiat unohtuivat." ja ". opinnäytetyön aihe ei ollut vielä selvillä.", jne.
Nyt opinnäytetyön tiedonlähteiden osuus aloitetaan samaan aikaan kun opinnäytetyötä ryhdytään tekemään ja verkkokurssi on opiskelijoille avoinna aina opinnäytetyön jättämiseen saakka. Toinen painava syy verkko-opetuksen puolesta oli se, että verkkoympäristössä vuorovaikutus tutorin ja opiskelijan kanssa onnistuu paremmin kuin perinteisessä luokkaopetuksessa neljän tunnin aikana. Pystyn tutorina ohjaamaan opinnäytetyönsä tiedonhakujen kanssa painiskelevaa opiskelijaa yksilöllisemmin ja ajan kanssa paneutuen, koska en ole sidottu tiettyyn aikaan, paikkaan ja muuhun ryhmään kuten perinteisessä lähiopetuksessa. Samoin yhteistoiminnallisuus toteutuu verkkoympäristössä yhteisinä keskusteluina. Myös koko www-ympäristön hyödyntäminen tiedonhaussa nivoutuu ja oikeastikin linkittyy verkkoympäristössä luontevasti.
Ympäristö
Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssi on toteutettu WebCT -oppimisympäristössä. Lisätietoja tästä oppimisympäristöstä löytyy osoitteesta http://www.webct.com/. Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssi on systemaattinen tiedonhaun prosessi oman opinnäytetyön aiheesta. Kurssin tarkoituksena on ohjata löytämään ja paikantamaan oman opinnäytetyön tiedonlähteet ja täten siis toteuttaa koko tiedonhankintakurssin tavoitteita. Opiskelija oppii tuntemaan oman alansa tiedonlähteitä ja pystyy käyttämään niitä itsenäisesti. Suorittaakseen verkkokurssin opiskelijan tulee tehdä kurssin sisällä olevat tehtävät ja osallistua aktiivisesti kurssilla käytävään keskusteluun.
Kurssi sisältää seuraavat osat, jotka avautuvat opiskelijalle kurssin kotisivuna:
Kurssin voi aloittaa tiedonhankintataitojen testillä, joka johdattelee tiedonhaun ja tiedonlähteiden maailmaan ja samalla muistuttelee opiskelijan mieleen aikaisemmin, ensimmäisellä lukukaudella opittuja asioita. Kurssin kotisivulle on myös linkitetty suoraan Seinäjoen korkeakoulukirjaston www-sivut (http://www.seamk.fi/kirjasto), jotka ovat opiskelijan lähtökohta tiedonhaulle. Opiskelijoiden esitykset -osaa en ole toistaiseksi näillä kursseilla käyttänyt, mutta se voisi olla paikka, jonne opiskelijat voisivat tuoda esim. hakuprofiilejaan kaikkien nähtäville.
Sisältö
Kurssin sisältö on seuraava:
1. Aloita tästä.
2. Tiedonhakuongelman aiheanalyysi
3. Tiedonlähteet ja tiedonhaun välineet
3.1. Tietokannat
3.2. Internet opinnäytetyön tiedonlähteenä
4. Tiedonhaun arviointi
5. Mistä löydän itse lähdeaineiston
6. Lopuksi...
7. Lähdeviitteiden merkitseminen
Osat toimivat linkkeinä kurssin sisältöihin, joissa on ohjattu hakuprofiilin tekoa, oikeiden tietokantojen hakemista jne. Kurssin sisältöön on linkitetty suoraan sanakirjoja, asiasanastoja, tietokantoja, hakukoneita jne. Tehtävät ovat kurssin sisällöissä, esim. opiskelijan pitää tehdä oman opinnäytetyönsä hakuprofiili ja palauttaa se tutorille, joka arvioi hakusanojen käyttökelpoisuutta. Yhteisessä keskustelussa opiskelijat antavat toisilleen esim. vinkkejä tietokantojen käytöstä tai tutor voi laittaa kaikille viestejä vaikkapa jostakin uudesta hyvästä tiedonlähteestä. Oma sähköposti toimii esim. kahdenvälisessä viestinnässä, kun tutorille palautetaan em. oman opinnäytetyön aiheen hakuprofiili kommentoitavaksi.
Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssi on toistaiseksi käytössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä. Verkko-opetus tapahtuu kurssi- ja ryhmäsidonnaisena eli kullakin opiskelijaryhmällä on oma kurssiympäristönsä. Kurssiympäristöön pääsee kirjautumaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka ryhmän opiskelijat saavat ensimmäisillä lähiopetustunneilla. Ensimmäisillä lähiopetustunneilla tutustutaan myös verkkoympäristöön ja siellä toimimiseen. Noin parin viikon kuluessa on vielä kaksi lähiopetustuntia, jolloin varmistetaan, että toimiminen verkkoympäristössä sujuu sekä kerrataan vielä keskeisten tietokantojen käyttöä. Tämän jälkeen opiskelu tapahtuu verkossa unohtamatta sitä, että tutorin kanssa voi tulla henkilökohtaisestikin keskustelemaan tiedonhakuongelmista.
Kurssin tekijän näkökulmasta WebCT-ympäristössä toimiminen on helppoa. Kurssin materiaalit voi tehdä normaalilla tekstinkäsittelyllä tiedostoiksi, jotka tallennetaan html-mutoon ja siirretään WebCT-ympäristöön. Materiaaleja voi tuottaa suoraan WebCT-ympäristössäkin, mutta se vaatii ainakin html-alkeiden osaamista. Pienet sisällön korjaukset onnistuvat kyllä helposti suoraan kurssiympäristössä. Kun kurssin on kerran tehnyt, se on helppo kopioida toiselle ryhmälle ja muokata kyseisen ryhmän tarpeita vastaavaksi.
Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssi on tällä hetkellä meneillään neljällä opiskelijaryhmällä, joista kaksi ryhmää päättää verkko-opiskelunsa tämän syksyn aikana. Palautetta ja kokemuksia verkko-oppimisesta, -opiskelusta ja -opetuksesta on kuitenkin jo jonkin verran kertynyt.
Myönteistä palautetta
Opiskelijoilta saadut palautteet ovat olleet pääosin myönteisiä. Verkkoympäristö on alkuun saattanut tuntua oudolta, mutta jatkossa työskentely on sujunut. Opiskelijoilla ei ole ollut juurikaan teknisiä ongelmia ympäristön käytössä johtuen osittain ainakin WebCT-ympäristön ominaisuuksista ja ympäristöön perehdyttämisestä lähiopetustunneilla. (vrt. Agander 2001) Tietokantojen käyttöoikeuksien organisaatiokohtaiset rajoitukset kuitenkin hankaloittavat paikasta riippumatonta opiskelua.
Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssi on ollut tähän saakka ohjaamilleni opiskelijoille ensimmäinen kosketus verkko-opiskeluun ja -oppimiseen ja se on avartanut myös heidän opetus- ja ohjausvalmiuksiaan sekä atk-taitoja. Seuraavassa kahden sairaanhoitajaopiskelijan palautteessa kiteytyy verkko-oppimisen ja -opiskelun idea:
"Olemme erittäin tyytyväisiä, että kurssi on suoritettavissa tällä tavoin. Olemme voineet toteuttaa kurssia oman aikataulun mukaan ja näin se on tukenut kiitettävästi työmme tekemistä. Tarvittava kurssimateriaali ja ohjaus on löytynyt silloin kun sitä on juuri tarvinnut (eli koneen ääressä istuessa työtä tehdessä). Tällaista opiskelumuotoa voisi lisätä mahdollisuuksien mukaan koulussamme enemmänkin, sillä se tukisi opiskelijan omatoimisuutta."
Tutorin näkökulmasta ainoana merkittävänä ongelmana on ollut opiskelijoiden aktivointi verkkoympäristöön. Yhteinen keskustelu olisi voinut olla vilkkaampaa eikä jäädä tutorin vaatimiin minimiviestimääriin. Pakollinen (tehtävät) vuorovaikutus on kyllä sujunut.
Miten tästä eteenpäin? Kokemukset verkkokurssin tutorina ja opiskelijoiden palautteet ovat rohkaisseet jatkamaan ja kehittämään tiedonhankinnan verkko-opetusta. WebCT-oppimisympäristön mahdollisuuksia voisi varmasti käyttää monipuolisemmin. Opinnäytetyön tiedonlähteet -verkkokurssia pitää kehittää aktivoimalla myös varsinaiset opinnäytetöitä ohjaavat opettajat mukaan sekä miettimällä myös muuta yhteistyötä opinnäytetöitä ohjaavien opettajien kanssa - eihän opinnäytetyön tiedonlähteet ole irrallinen osa muusta opinnäytetyöstä.
Silja Saarikoski, YTM, informaatikko, Seinäjoen korkeakoulukirjasto, terveysalan yksikkökirjasto, silja.saarikoski@seamk.fi
Lähteet:
Agander Anja, Informaatiolukutaidon hallinnan standardeista tiedonhankinnan opetuksen perusta? Verkkomakasiini, Jyväskylän yliopiston kirjaston tiedotuslehti 17.7.2001 http://bibelot.jyu.fi/~verkkomakasiini/artikkelit/informaatiolukutaito.htm
Enqvist Jouni, Oppimisen intoa verkkotyöskentelyssä. Väitöskirja: Tampereen yliopisto 1999
Ruokamo Heli & Pohjolainen Seppo (toim.), Etäopetus multimediaverkoissa : kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke. Tekes. Digitaalisen median raportti 1/99