|
Kirjastot 2000. Helsinki, BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistyön toimintastrategiassa Mahdollisuuksien verkosto (http://www.tokem.fi/kirjasto/amyli/), 1988) todettiin, että kaikki ammattikorkeakoulukirjastot liittyvät tieteellisten kirjastojen yhteistilastointiin 1.1.2000 mennessä. Juuri ilmestyneessä Kirjastot 2000 -julkaisussa (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ammattikorkeakoulukirjastoista tehdyn yhteenvedon mukaan yhteistilastointiin on nyt osallistunut 29 ammattikorkeakoulukirjastoa. Taulukosta tosin löysin 28 ammattikorkeakoulun tilastot.
Ammattikorkeakoulujen kymmenvuotisen kehittämisen jälkeen on mielenkiintoista tarkastalla miten ammattikorkeakoulukirjastojen toiminta on kasvanut ja miten toiminta näyttäytyy määrällisten mittareiden mukaan, vaikka osasta 28:aa ammattikorkeakoulua tiedot ovat vain osalta vuotta.
Kirjasto- ja tietopalvelu - osa oppimista
Ammattikorkeakoulukirjastot ovat sen kehittämisen alkuajoista lähtien painottaneet niiden merkitystä osana oppimista. Ammattikorkeakoulukirjastostrategiassa vuosille 1998 - 2003 (Ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelut 1998-2003, 1999) todetaan, että 'Amk-kirjastossa perinteisiä kirjastopalveluja täydentää aktiivinen, oppimista tukeva elementti. Kirjasto toimii linkkinä omasta oppimisympäristöstä tietoverkkojen ja muiden viestintävälineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.' Strategiassa mainitaan edelleen, että 'Kirjasto- ja tietopalvelut välittävät tarvittavaa materiaalia ja vaikuttavat osaltaan pedagogiikan toteutumiseen. Ne ovat ammattikorkeakoulussa oppimisen, tutkimuksen ja kehitystyön välttämätön resurssi.'
Nykyisten määrällisten tilastojen avulla on vaikeaa arvioida miten vaikuttavasti ja kuinka paljon kirjasto- ja tietopalvelut sitten nivoutuvat oppimiseen tai miten ne tukevat pedagogiikkaa. Tilastoja tarkastellessa löytää vihjeitä ammattikorkeakoulukirjastojen 'pedagogisesta kumppanuudesta' ja tavoitteiden toteutumisesta.
Ammattikorkeakoulukirjaston ammattilaiset ovat antaneet käyttäjäkoulutusta - ammattikorkeakoulussa käyttäjäkoulutus on yleensä tiedonhankinnan koulutusta - miltei 55 000 opiskelijalle; pidettyjä tunteja on kertynyt yli 7 300. Tiedonhankintataitojen opettaminen onkin oleellinen osa ammattikorkeakoulun ammattilaisen työtä ja useissa ammattikorkeakouluissa tiedonhankinta on ammattikorkeakouluopintojen pakollinen osa. Kuinka suuri osa koulutuksesta nivoutuu sitten opetussuunnitelmaopetukseen: tätä eivät tilastot kerro. Tiedonhankintataitojen opetus tehdään usein opettajien ja kirjaston ammattilaisten yhteistyönä; tämä opetus ei siten myöskään näy kaikilta osin tilastoissa, sillä tilastoihin ilmoitetaan vain kirjaston antama koulutus.
Osa ammattikorkeakoulukirjastoista vastaa perustiedonhankintataitojen opetuksen lisäksi mm. opinnäytetyövaiheen tiedonhankintakoulutuksesta. Opetuksessa huomioidaan eri koulutusalojen ja oppiaineiden erityispiirteet, ja se integroidaan substanssiaineisiin ja opintosuunnitelmaan. Tästä on hyvä esimerkki Silja Saarikosken (Semak) yhdessä opettajien kanssa hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmissa toteuttama Opinnäytetyön tiedonlähteet verkko-opetuksena- kurssi (1 ov).
|
Käynnit
Ilman
etäkäyttöä |
Lainaus
Yhteensä |
Tiedonhaku
Toimeksi-
annot/
uutuus-
valvonta |
Käyttäjä-
koulutus
Pidetyt tunnit |
Käyttäjä-
koulutus
Osallistujat |
| Korkeakoulut |
9 772 271 |
10 394 623 |
71 835 |
15 087 |
40 077 |
| Ammattikorkeakoulut |
6 551 973 |
3 436 460 |
86 701 |
7 329 |
54 029 |
| Erikoiskirjastot |
318 723 |
501 911 |
46 589 |
644 |
3 967 |
| Yhteensä |
16 642 967 |
14 332 994 |
205 125 |
23 060 |
98 073 |
Taulukko 1 (Kirjastot 2000, 2001).
Voiko tiedonhakujen suuresta määrästä vetää sen johtopäätöksen, että tiedonhankinnan koulutus ei ole toistaiseksi ollut tarpeeksi tehokasta kun tiedonhakujen toimeksiantojen määrä on korkeakoulukirjastoja suurempi? Onko käyttäjäkoulutukseen osallistujien ryhmäkoot liian suuria? Voiko tiedonhakujen määrästä vetää ylipäätään johtopäätöksiä tiedonhankintataitojen opetukseen?
Opiskelijat ovat 'löytäneet' ammattikorkeakoulukirjastot
Tilastot viestivät myös, että ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat löytäneet kirjasto- ja tietopalvelut ja että niitä myös käytetään. Ammattikorkeakoulukirjastojen fyysiset tilat eivät ole toistaiseksi kehittyneet tavoitteiden mukaisesti, ja niiden neliömäärät ovat hyvin pienet verrattuna mm. yliopistokirjastoihin ja lukusalitilatkin ovat ammattikorkeakoulukirjastoissa suhteelliset pienehköt. Kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti; ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävätkin kirjastoja paljon opinnäytetöidensä ja esseittensä tekemiseen. Kirjasto- ja tietopalvelut ovatkin suhteellisen hyvin laitteistettuja.
Ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelma käsittää 2,1 miljoonaa nidetta; se on vain 10 prosenttia korkeakoulujen aineistoon verrattuna kun lainaus on 30 prosenttia korkeakoulujen lainauksesta. Ovatko ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmat sitten 'aktiivisia' ja ajantasaisia kun aineiston kiertää kohtuullisesti. Selvitysten mukaanhan ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmissa on vähemmän vanhaa aineistoa. Ammattikorkeakoulujen kokoelmat eivät ole ehtineet kehittyä kuitenkaan vastaamaan oppimista ja opetusta: ammattikorkeakouluissa eivät kokoelmat karru vapaakappalein; julkaisujen vaihto on myös vähäistä.
Aikakauslehdet ja sarjajulkaisut
Vaikka ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmat ovat vielä kehittymässä olevia, ovat niiden aikakauslehtikokoelmat muotoutuneet reipasta vauhtia. Tämä perustuu ammattikorkeakoulukirjastojen osallisuuteen Kansallinen elektroninen kirjasto -konsortiossa, joka hankkii elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. Aluksi ammattikorkeakoulut rahoittivat aineistohankintansa itse, mutta nyt opetusministeriö tukee osittain ammattikorkeakoulujen osallistumista FinELib-konsortiossa.
|
Aikakauslehdet ja sarjajulkaisut |
| Korkeakoulut |
158 491 |
| Ammattikorkeakoulut |
94 970 |
| Erikoiskirjastot |
18 513 |
| Yhteensä |
271 974 |
Taulukko 2. (Kirjastot 2000, 2001).
Aikakauslehtien määrä ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, lehtiä pitäisi myös hyödyntää. Mutta Kansallinen elektroninen kirjaston aikakauslehdet eivät aina vastaa ammattikorkeakoulujen ammatillista suuntautuneisuutta ja näin kovin tieteelliset lehdet eivät löydä lukijaansa.
|
Rahoitus
Yhteensä |
Toiminta-
menot
Yhteensä |
Tilat |
Asiakas-
paikat |
Kokoelma |
Aineiston
hankinta |
Henkilö-
työvuodet |
Korkea-
koulut |
365 175,2 |
364 098,5 |
162 088 |
11 975 |
191 44 927 |
109 484,9 |
1 265,2 |
Ammatti-
korkea-
koulut |
110 303,3 |
110 224,1 |
39 556 |
6 260 |
2 102 894 |
37 061,5 |
351,6 |
Erikois-
kirjastot |
58 029,8 |
61 713,4 |
27 407 |
435 |
25 022 366 |
9 679,0 |
222,7 |
| Yhteensä |
533 508,3 |
536 036,0 |
229 051 |
18 670 |
46 270 187 |
156 225,4 |
1 839,5 |
Taulukko 3. (Kirjastot 2000, 2001).
Määrällisestä mittaamisesta laadulliseen
Ammattikorkeakoulukirjastot ovat nyt mukana yhteistilastoinnissa ja tämä määrällinen mittaaminen korostaa ammattikorkeakoulukirjastojen merkitystä instituutioina. Määrällinen mittaaminen ei kuitenkaan huomioi asiakkaan merkitystä palvelujen käyttäjänä kuten Blinnikka et. al. toteavat Amk-kirjastojen laadullisesta arvioinnista -raportissaan (2001). Ja vaikka ammattikorkeakoulukirjastoissa tehdään paljon kirjastokohtaisia selvityksiä ja tutkimuksia, pitäisi ammattikorkeakoulukirjoissa pohtia myös laadullisen arvioinnin menetelmiä valtakunnallisesti.
Työryhmä Blinnikka et al. toteavatkin, että 'Työryhmän mielestä ammattikorkeakoulun kirjastotoiminnan laatu perustuu opiskelijoiden, opettajien ja opetussuunnitelmien tuntemukseen sekä kirjastotoiminnan liittämiseen kokonaisvaltaisesti pedagogiseen toimintaan.' Seuraava ponnistus olisikin mielestäni työryhmän suosittelema esitys, jonka mukaan 'Syksyllä 2002 tehdään amk-kirjastojen ensimmäinen valtakunnallinen laadun arviointi. Amk-kirjastojen peruspalvelut määritellään ennen arviointia.'
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
|
|
Lähteet:
Ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelut 1998-2003 (1999). Mahdollisuuksia ja muutosenergia. Muistioita ja selvityksiä Suomen ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluista. Helsinki, Opetusministeriö. Myös osoitteessa http://lib.hkiamk.fi/sailytys/arene/strategia.htm
Sirkku Blinnikka Sirkku, Kuusinen Iiris, Saarinen Marja-Leena, Turja Timo ja Viiri Marjariitta (2001): Amk-kirjastojen laadullisesta arvioinnista. Mittareita ja mietintää
http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=8&top=otsikko_kirjasto.cfm
Kirjastot 2000 -(2001). Helsinki, BTJ Kirjastopalvelu.
Marit Olander, Marja Widenius ja työryhmä (1998): Mahdollisuuksien verkosto. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistyön toimintastrategia. Mahdollisuuksia ja muutosenergia. Muistioita ja selvityksiä Suomen ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluista. Helsinki, Opetusministeriö. Myös osoitteessa http://www.tokem.fi/kirjasto/amyli/
|