|
Kreodi arkisto |
| Kreodi 4 / 2001 |
Artikkelit |
|
|
||
|
|
|
Ammattikorkeakoulujen yhteinen Voyager-sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 12.12.2001. Allekirjoittaminen päätti projektin ensimmäisen vaiheen, joka oli alkanut keväällä 2001. Projektipäällikkö Katri Vänttinen on verrannut projektia matkaan ja toteaa edelleen matkustamisen termejä käyttäen, että 'liput on ostettu, matka voi alkaa!'
Tammikuussa 2002 Endeavor järjestää kirjastojen projektivastaaville yhteisen kaksipäiväisen projektisuunnittelutilaisuuden, jossa käydään läpi käyttöönottoprosessin vaiheet ja annetaan perustyökaluja konversioihin valmistautumiseen. Samaan aikaan järjestetään kotimaisin voimin yhden päivän mittaisia luettelointi- ja marc-formaattipäiviä, joihin osallistuu noin 200 henkilöä ammattikorkeakoulukirjastoista. Myös ammattikorkeakoulujen yhteiset Voyager-työryhmät on jo suurimmaksi osaksi nimetty, ja niiden työskentely käynnistetään vuodenvaihteessa. Ensimmäisen käyttöönottoaallon kirjastojen johdantokoulutus (Orientation) järjestetään heti perään helmikuussa. Sen aikana Endeavorin kouluttajat esittelevät yksityiskohtaisemmin Voyagerin eri toimintoihin ja itse ohjelmistoon liittyviä määrityksiä. Tässä vaiheessa keskustellaan myös datan konversioista ja laaditaan kirjastokohtaiset aikataulut ensimmäisen ja toisen aallon kirjastoille. Myöhempien aaltojen johdantokoulutus järjestetään tuonnempana. Kevään aikana järjestettäneen myös ensimmäiset nelipäiväiset ohjelmiston toimintokohtaiset koulutukset (Functional training). Tähän koulutukseen osallistuu projektin kuluessa suuri joukko kirjastohenkilöstöä kaikista ammattikorkeakouluista. Koulutuksen aikana jokainen pääsee oman työaseman ääressä harjoittelemaan ohjelmiston käyttämistä hyvissä ajoin mutta ei liian aikaisin suhteessa oman kirjaston käyttöönottoaikatauluun. Uuteen järjestelmään siirtyminen on haastavaa, koska ammattikorkeakoulujen lähtöjärjestelmät ovat keskenään niin erilaisia. Erilainen lähtötilanne vaatii yksilölliset konversio- ja/tai tietueiden poimintasuunnitelmat, joiden laatimisessa pyritään hyödyntämään paitsi Endeavorin myös kotimaisten järjestelmätoimittajien ja kansalliskirjaston osaamista. Ammattikorkeakouluissa on käytössä yhdeksän eri järjestelmää (joista yksi Voyager), ja tietokantojakin on vielä tällä hetkellä 63 kpl. Näistä Voyageriin on siirtymässä 50. Ainakin osa tietokannoista yhdistetään yksittäisten ammattikorkeakoulujen sisällä ennen järjestelmän vaihdosta, koska Voyager-ympäristöön rakennetaan jokaiselle ammattikorkeakoululle yksi oma tietokanta. Tulevaisuus mahdollistaa monenlaisten tietokantayhteenliittymien synnyn niin ammattikorkeakoulujen kesken kuin myös yliopistokirjastojen kanssa.
Taulukko1. Voyageriin siirtyvien ammattikorkeakoulujen nykyiset järjestelmät ja käyttöönottoaallot Yhteistyön organisointi Voyager-ohjelmiston ja palvelimen hankintaa sekä muuta erikseen suunniteltavaa kirjastoyhteistyötä varten on perustettu ammattikorkeakoulujen konsortio, joka pitää ensimmäisen yleiskokouksensa tammikuussa. Yleiskokous päättää ammattikorkeakoulujen välisen kirjastoyhteistyön linjauksista ja periaatteellisista asioista. Ensimmäinen yleiskokous valitsee lisäksi konsortiolle johtoryhmän, jonka tehtävänä on mm. organisoida käytännön yhteistyö. Jollain foorumilla olisi hyvä keksiä tälle ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortiolle helposti muistettava ja ennen kaikkea lyhyempi nimi. Se vähintäänkin helpottaisi käytännön työtä. Oman konsortion sisäisen organisoitumisen lisäksi on tärkeää huolehtia yhteistyön organisoimisesta myös Linnea2-kirjastojen kanssa. Yksittäisten henkilöiden ja organisaatioidenkin välillä on jo pitkään ollut toimivaa yhteistyötä ja erilaisia paikallisia sopimuksia. Myös konsortioiden välinen yhteistyö tulee kuitenkin virallistaa sopimuksin niin pian kuin mahdollista. Jo Voyagerin käyttöönottovaiheessa olisi luontevaa palvelusopimuksen turvin hyödyntää Linnea2-kirjastojen ja kansalliskirjaston työpanoksella rakennettua tietovarantoa ja Voyager-osaamista. Käytännön palveluina haluttaisiin ostaa esimerkiksi asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä ohje- ja koulutusaineistoja. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi ammattikorkeakoulujen liittymisestä LINDA-yhteisluetteloon ja järjestää kirjastojen yhteislainaus (Universal Borrowing), mutta kaikki tämä vaatii vielä paljon neuvotteluja ja ehdoista sopimista. Kaiken urakoinnin keskellä kannattaa pitää mielessä hankkeen isommat tavoitteet. Yhteisen matkamme päässä häämöttää esimerkiksi kirjastojen yhteys virtuaalisiin oppimisympäristöihin sekä näkyvyys yhteisluetteloissa ja portaaleissa. Kirjastojen kannalta positiivisinta on päällekkäistyön välttäminen ja voimavarojen yhdistäminen. Viime kädessä voittajana on tietenkin kirjastojen asiakas, joka saa käyttöönsä monipuoliset tiedonlähteet aiempaa helpommin. Katri Vänttinen, projektipäällikkö, ARENE r.y, katri.vanttinen@arene.fi |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Lähteet: |