Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Silja Saalasvuo antaa tunnustusta ammattikorkeakoulukirjastoissa työskenteleville todeten, että ammattikorkeakoulukirjastoihin 'jäi sellainen porukka, jolla oli uudisraivaajan mentaliteetti ja myös tarpeeksi tahtoa ja osaamista viedä työnsä päätökseen'.
Kirjastonjohtaja Silja Saalasvuo on ollut kehittämässä Hotelli- ja ravintolaopiston tieteellistä kirjastoa sen johtajana vuodesta 1972 lähtien. Haaga Instituutista tulikin Siljan mukaan ammattikorkeakoulu ensimmäisenä Suomessa osittain siksi, että sillä oli toimiva tieteellinen kirjasto. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu laajeni 90-luvulla, ja siihen kuuluu nykyisin neljä erillistä yksikköä; kaksi tradenomeja kouluttavaa liiketalousinstituuttia ja Vierumäen liikuntainstituutti, josta valmistuu animatööreja ja liikunnanohjaajia. Kussakin yksikössä on omat kirjastonsa, joiden toiminnasta kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Silja Saalasvuo vastaa.
Koulutukseltaan Silja Saalasvuo on filosofian kandidaatti (Helsingin yliopisto 1972) aineinaan kotimainen kirjallisuus, teoreettinen filosofia ja kansanrunous. Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja on kertynyt kiitettävästi; Tieteellisten kirjastojen virkatutkinto (1970), kirjastotieteen cum laude -opinnot (Tampereen yliopisto 1973), Informaatiopalvelualan kurssi (Helsingin teknillinen korkeakoulu 1985), Kirjastonhoitaja muuttuvassa oppimisympäristössä (Tampereen yliopiston täydennyskoulutus 1995) sekä Ammattikasvatuksen erikoistumisohjelma PD (Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2000). Lisäksi Silja on osallistunut lukuisiin 'täsmäkoulutuspaketteihin' sekä tehnyt ulkomaille suuntautuneita opintomatkoja.
Siljan kirjastoura alkoi Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa 60-luvun lopulla harjoittelijana. Ennen siirtymistään Hotelli- ja ravintolaopiston tieteelliseen kirjastoon vuonna 1972 hän toimi mm. Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa tuntiapulaisena ja Ostrobotnian kirjaston osapäiväisenä kirjastohoitajana. Pitkä ura Haaga Instituutin kirjaston kirjastonjohtajana sai yhden tunnustuksen, kun kirjastolle jaettiin Haaga Instituutin laatupalkinto vuonna 2000. Siljalla, joka on ollut mukana rakentamassa ja kehittämässä koko yhdeksänkymmentäluvun ammattikorkeakoulukirjastojärjestelmää, on myös selkeä näkemys ja ymmärrys kirjastoalasta.
'Tehtävänämme on olla dynaamisia uuden tiedon kalastajia ja tyrkyttäjiä'
Marja Widenius (MW): Tapio Varmola on sanonut, että hän nähnyt monella paikkakunnalla, kuinka kirjastot ovat konkreettisesti siirtyneet ullakolta tai kellarista ammattikorkeakouluyksikön keskelle avoimiksi opiskeluareenoiksi oppilaitoksen sydämeen. Missä tilanteessa ammattikorkeakoulukirjastot mielestäsi ovat 10-vuotisen kehittämistyön tuloksena?
Silja Saalasvuo (SS): Hämmästyttävän hyvin nämä kirjastot ovat nousseet ja kehittyneet. Muistan kuinka minua 1990-luvun alkupuolella vähän huvitti se into ja mielestäni tietämättömyys, miten näitä kirjastoja bykattiin pystyyn miltei ihan omin hartiavoimin puhtaasta työteon innosta. Eipä enää huvita, sillä alalle jäi sellainen porukka, jolla oli uudisraivaajan mentaliteetti ja myös tarpeeksi tahtoa ja osaamista viedä työnsä päätökseen. Varmola on ihan oikeassa, kyllä ne ovat taistelleet tiensä ammattikorkeakoulujen keskeisiksi oppimisen edistämispaikoiksi.
MW: Miten kirjastot ja niiden osaaminen ovat muuttuneet?
SS: Enää ei tarvitse taistella perusasioista, tiloista, kirjaston statuksesta ja toimintamahdollisuuksista niin paljon kuin ennen. On voitu keskittyä jopa hienosäätöihin. Puhutaan laadusta ja mietitään strategioita, mitä todella kannattaa tehdä ja mitä ei. Hienoa, että ammattikorkeakouluissa ajatellaan näitä asioita, eikä mennä vain eteenpäin entiseen malliin saatujen etujen voimalla. Porukka on todella erinomaista.
MW: Mikä on ammattikorkeakoulukirjastojen tehtävä? Onko ammattikorkeakoulukirjastoilla jokin oma missionsa suomalaisessa kirjastokentässä?
SS: Mielestäni ne ovat yksinomaan osa oman ammattikorkeakoulunsa oppimisresurssia. Oma tavoitteeni on häivyttää rajat kirjaston ja muun oppimisen väliltä. Suomessa on erinomainen yleisten kirjastojen verkosto ja erinomainen tieteellisten kirjastojen verkosto, joka takaa sen, että kansalaiset saavat maailmantiedon tänne kaukaiseen kolkkaan kätevästi ja miltei ilmaiseksi. Emme oikeastaan voi lisätä tätä tiedon määrän kasvua Suomessa kuin joiltain hyvin spesifisiltä aloilta, joita esim. Haaga Instituutin kirjasto edustaa. Mielestäni meidän tehtävänämme on tukea ja kehittää tätä uutta ammattikorkeakoulujärjestelmää siten, että se todella poikkeaa korkeakoulujärjestelmästä niin, että nuoret ihmiset saavat ajantasaisen ja täsmäkoulutuksen niihin ammatteihin, joita Suomessa ja maailmassa kulloinkin tarvitaan.
Meidän tehtävänämme on olla dynaamisia uuden tiedon kalastajia ja tyrkyttäjiä sekä opettajille että opiskelijoille. Tehtävänämme on myös tiedonhankintataitojen opettaminen, koska ne taidot ovat ydintaitoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Mielestäni ammattikorkeakoulujen kirjastojen pitäisi olla kunkin ammattikorkeakoulun keskeisiä kehittämis- ja innovaatiokeskuksia.
MW: Ammattikorkeakoulukirjastoissa on korostettu kirjaston merkitystä osana oppimista. Ovatko ammattikorkeakoulukirjastot mielestäsi nivoutuneet osaksi oppimiskulttuuria? Millä tavoin?
SS: En tarkalleen tiedä miten se kussakin yksikössä on onnistunut, mutta ilmeisesti tämä tavoite on tajuttu selkeästi kaikissa ammattikorkeakouluissa. Tehtävä ei ole helppo. Opettajien ja kirjastohoitajien vanhat roolit istuva tiukasti kaikkien päässä. Kehitys on ollut kuitenkin huima. Uskon että 10 vuoden päästä näistä asioista ei tarvitse enää keskustella, vaan toimimme luonnollisina osana ammattikorkeakoulun oppimisympäristöä, joissa luokkamuotoinen kontaktiopetus on muutenkin vähentynyt.
MW: Entäpä kirjastossa työskentelevät ammattilaiset. Mitä osaamista odotat heiltä?
SS: Odotan vielä enemmän pedagogisia taitoja. Täytyy tietysti osata järjestää ja hankkia tietoa, mutta tiedon hankinnan ja tiedon käytön opetus tulee olla etualalla. Ehkäpä myös tiedottajan ja markkinoijan taitoja pitäisi lisätä. Itsestään selvää lienee, että informaatioteknologian hyvä osaaminen kuuluu perusammattitaitoihimme.
MW: Minkälainen tulevaisuus odottaa ammattikorkeakoulukirjastoja?
SS: Kuten jo edellä tuli ilmi, uskon että ne tulevat olemaan näkymätön mutta merkityksellinen ja itsestään selvä osa ammattikorkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluissa tulee olemaan tiedonhankinnan- ja hallinnan ammattilaisia, jotka toimivat opettajina, kuten kielten opettajat tai atk-opettajat, jne. Opetamme tiedon hallintaa, joka on yhtä tärkeää kuin jonkin muun aineen kuten kielten, johtamisen tai markkinoinnin hallinta. Varmasti ammattikorkeakouluissa tulee olemaan myös tietovarastot, mutta ovatko ne sähköisiä tai fyysisiä, sitä en pysty ennustamaan.
MW: Mihin asioihin ammattikorkeakoulukirjastoissa tulisi panostaa?
SS: Mielestäni henkilöstönsä kehittämiseen, ajan tasalla pitämiseen sekä markkinointiin ja tiedottamiseen. Muita asioita tehdään jo kiitettävästi.
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi