Projektijohtaja, verkko-opetuksen koordinaattori Maija Suhonen kirjoittaa verkko-opetuksesta sekä pohtii kirjasto- ja tietopalvelujen roolia virtuaaliammattikorkeakoulussa.
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkosto. Se ei ole mikään uusi erillinen oppilaitos, vaan siihen kuuluvat kaikki Suomen ammattikorkeakoulut. Tällä hetkellä toiminta tapahtuu hankkeena (2001 - 2003), ja se jatkaa sittemmin toimintaansa ammattikorkeakoulujen allekirjoittaman yhteistyösopimuksen mukaisesti.
Syyskuun alussa, 2.9. avataan virtuaaliammattikorkeakoulun portaali, jossa ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia verkko-opintoja osaamisalueittensa ja profiiliensa mukaisesti. Aluksi sinne on tarkoitus laittaa 2 - 3 opintojaksoa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Portaali palvelee ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoita, kv-opiskelijoita, avointa ammattikorkeakoulua, opettajia sekä muuta henkilöstöä. Portaali on toiminnallinen ja käyttäjien tarpeisiin mukautuva portti virtuaaliammattikorkeakoulun palveluihin, joita ovat mm.
- - kurssitarjonta
- kurssi-informaatio hakukoneineen
- hakeutuminen virtuaalikoulutuksiin
- tiedotus- ja yhteydenpito
- virtuaalisuoritusten laskutus
- virtuaalikoulutustuottajien ja opettajien työskentelyalusta
- koulutuksen arviointityökalut
- opettajien koulutustarpeet ja osaamisprofiilit sekä
- tilastot.
Suurin osa verkosta löytyvästä aineistosta ei ole opetukseen suunnattua. Tämäkin materiaali on muokattavissa monenlaiseen käyttötarkoitukseen ja erilaisille käyttäjäryhmille. Laadukkaan opetusmateriaalin tuottaminen on hidasta ja kallista, ja siksi verkko-opetusmateriaalia on toistaiseksi vähän.
Virtuaaliammattikorkeakoulussa sisältöjä tuotetaan tällä hetkellä ESR-rahoitteisissa hankkeissa (2001 - 2003). Tavoitteena on tuottaa hankerahoituksella verkkoon 195 opintoviikkoa. Materiaalia tuotetaan usean ammattikorkeakoulun muodostamissa tuotantorenkaissa, joita on 24. Tuotantorenkaat ovat muodostuneet aloittain ammattikorkeakoulujen opettajista ja asiantuntijoita sekä yrittäjistä. Jokaisessa tuotantorenkaassa pitäisi ohjeiden mukaan olla myös yksi informaatikko; hänen merkityksensä on tärkeä materiaalintuotantoprosessissa varsinkin aineiston kuvailu- ja luokitteluvaiheessa.
Verkon kautta tapahtuvan oppimisen yleistyessä kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys oppimisympäristön osana kasvaa. Tiedonhaun taidot, lähdekriittisyys ja oman tiedon tuottamisen taidot korostuvat niin opettajille kuin opiskelijoillakin.
Tekijänoikeudet
Opetusministeriö edellyttää, että kaikissa OPM:n rahoittamissa sisältötuotanto hankkeissa on huolehdittava tekijänoikeussopimuksista. Opetusministeriö nimesi keväällä 2001 työryhmän valmistelemaan verkko-opetusmateriaalin tekijänoikeuksia. Työryhmä tuotti neljä erilaista sopimusmallia. Kaikki mallit löytyvät verkosta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/koul_ja_tutk_tietostrategia/10verkko_opetuksen_tekijanoikeudet.html. Sopimukset ovat nimensä mukaisesti malleja, jotka täytyy joka kerran käydä tapauskohtaisesti läpi.
Oppimateriaalin standardointi
Suomessa tuotetaan paljon oppimateriaalia erilaisille oppimisalustoille. Materiaalin hyödynnettävyys on vähäistä, sillä oppimisympäristöt eivät "keskustele" keskenään. Eli materiaalia ei voi siirtää alustalta toiselle. Tämän vuoksi Suomessa käynnistettiin opetusteknologian standardointityö noin vuosi sitten. Standardoinnissa pyritään saamaan aikaiseksi yksi yleisesti käytetty metatietomääritys, jolla taataan opetusmateriaalin yhtenäinen kuvaus ja yhteen toimivuus eri järjestelmissä. Tämä määritys pitäisi olla käytössä vuoden 2002 aikana.
Kirjasto- ja tietopalvelut verkko-opetuksen kehittäjinä
Ammattikorkeakoulukirjastojen virtuaalistrategian tavoitteena on löytää ne tavat, joilla kirjasto- ja tietopalvelut voivat tukea ja syventää verkko-oppimista. Tiedonhankinnan kursseja voi rakentaa verkkoon. Opiskelijoiden pitää oppia etsimään tietoa ja suhtautumaan siihen kriittisesti. Tämä on taito, mitä opiskelijat tarvitsevat myös työelämään siirryttyään, sillä informaation lisääntymisen ja moninaistumisen myötä tiedonhaun taidot ja kyky arvioida tietoa muodostavat elinikäisen oppimisen perustan.
Pysyäkseen mukana oman alansa kehityksessä on myös opettajien hallittava monipuoliset tiedonhallinnan taidot. Kirjastojen rooli opettajien kouluttamisessa korostuu tulevaisuudessa.
Maija Suhonen, virtuaaliammattikorkeakoulun koordinaattori PSamk, maija.suhonen@pspt.fi
Lähteet:
Ammattikorkeakoulujen virtuaalistrategia http://www.virtuaaliamk.fi/
Koli, H. & Kylämä, M. 2000. Tieto- ja viestintätekniikanopetuskäytön strategia - välineitä kehittämistyöhön. Helsinki: Hakapaino.
Tekijänoikeus mallisopimukset http://www.minedu.fi/
Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. Helsinki: Edita.
Virtuaaliammattikorkeakoulu http://www.virtuaaliamk.fi/